Feminismi – tasa-arvon asialla?

  • 358 024
  • 2 904

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minusta ihan riippumatta feminismistä ja sukupuolista hyvä ohjenuora kaikille on, että älä ole kusipää. Eikä kauhean vaikea noudattaa. Toki voimme keksiä kuvitteellisia tilanteita ja loukkaantua ihan kybällä niistä, mutta noin reaalisesti on melkoisen helppoa olla loukkaamatta ihmisiä. Ymmärrämme aika hyvin erilaisia tilanteita ja konteksteja ja eri ryhmiä ihmisiä, missä satumme olemaan. Ellei sitten vain satu olemaan kusipää, jolloin toki on vaikeaa olla olematta sellainen.

"Älä ole kusipää" on hyvä ohje ihan koko elämää ajatellen, mutta hyvin ympäripyöreästi sanottu. Aiempaa keskustelua lukematta ja siis siihen puuttumatta, tekee mieleni kommentoida tämän yleisen ajatuksen, joka monilla vääntyy ajatusvirheeksi (kun ei ole kusipää, loukkaa toista harvemmin --> jos joku loukkaantuu, on aiheuttaja kusipää) logiikkaa: Niitä kusipäitä on myös loukkaantujissa. Ylipäänsä, elämässä loukkaannutaan enemmän tai vähemmän jatkuvasti, ja hyvin usein tajutaan itse hetken päästä, että loukkaannuinkin aiheetta. Paitsi tietysti jos luodaan maailma jossa loukkaantuja on aina oikeassa eikä näin edes reflektoi omaa loukkaantumistaan.

Yksittäistapauksia on helppo sivuuttaa, mutta meillä on arviolta ihan aidosti kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka kärsivät ihan erilaisista persoonallisuushäiriöistäkin, jotka saavat heidät loukkaantumaan asioista, joista ei ehkä normaalisti ajattelisi loukkaannuttavan:

1-3% on arvioitu kärsivän huomionhakuisesta persoonallisuushäiriöstä: Histrionic personality disorder - Wikipedia Huomiohakuinen persoonallisuus – Wikipedia

Herkkä loukkaantuminen, manipulatiivinen käytös, liioitteleva tunteiden ilmaiseminen ja epävakaa tunne-elämä liittyvät "taudinkuvaan". Heitä pitäisi siis olla tämän arvion mukaan Suomessa n. 50-150 tuhatta. Naisilla häiriö on tyypillisesti kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä.

Epäluuloisen persoonallisuushäiriön esiintyvyydeksi arvioidaan 0,5-2,5% (tämä vuorostaan miehillä yleisempi). Piirteisiin kuuluu mm. "ylenmääräinen herkkyys takaiskuille ja torjuvalle käytökselle", "taipumus kantaa kaunaa pitkään, esimerkiksi kieltäytymällä antamasta anteeksi loukkauksia", " epäluuloisuus ja taipumus kokemusten vääristymiseen tulkitsemalla muiden neutraalit tai ystävälliset teot vihamielisiksi tai ylimielisiksi", "omien oikeuksien puolustaminen taistelunhaluisesti ja sitkeästi ottamatta huomioon kulloistakin tilannetta", sekä "kuvitelmat jatkuvasta vehkeilystä sekä itseä kohtaan että maailmassa yleensä"

Sitten esim. narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsii arviolta 1% väestöstä. Ts. tässäkin on arviolta 130-340 tuhatta suomalaista, joiden arvioihin ei aina ole syytä reagoida esim. somelynkkauksen vaatimalla vakavuudella, ja lienee perusteltua myös nähdä, että tällaiset henkilöt hakeutuvat muita todennäköisemmin julkistamaan omia loukkaantumisiaan. Nähdäkseni on siis kaksi eri asiaa: Miten on järkevää käyttäytyä, ja miten jonkun loukkaantumiseen tulee suhtautua. Nyt keskustelussa menee nuo sekaisin, ja kun joku puhuu jälkimmäisestä, vastaa toinen ensimmäisellä. Esim. diabetes tai keuhkosyöpä on hyvin usein omilla elämäntapavalinnoilla aiheutettu, mutta satunnaiselle diabeetikolle tuntuisi aika hurjalta kommentoida, että "miten voi olla niin vaikeaa olla mässyttämättä roskaruokaa, juomatta viinaa ja vetämättä röökiä!?" Ts. hyvä elämänohje ei tässäkään käänny hyväksi ohjeeksi siitä, miten jonkun sairauteen tulisi suhtautua.

Huom. että pidän metoo-kampanjan erittäin positiivisena piirteenä sitä, että vastenmieliset hyväksikäyttäjät ja asemaansa luottaen täysiä sikoja olleet henkilöt ovat joutuneet jonkinlaiseen vastuuseen teoistaan. Silti kaikkiin somehuhuihin ja kuulopuheisiin varauksella suhtautuminen on ainoastaan tervettä järkeä, ja ainakin oma moraalikäsitykseni näkee ensiarvoisen tärkeänä sen ettei syyttömiä leimattaisi, vaikka sitten syyllisiä jäisi tämän takia "rankaisematta". Ihmiset ovat yllättävän rationaalista sakkia, ja jos täysin mielivaltainen vallan väline tarjotaan jollekin ryhmälle, yleistyy sen käyttö kyllä viimeistään tulevaisuudessa.

edit: Alla tuli myös esille asberger-autismi-näkökulma. Monella on henkisiä rajoitteita, joiden takia he saattavat tajuamattaan ja sille mitään voimattaan syyllistyä jonkinlaiseen ahdisteluun, esim. tuijottamalla. Aina nämä rajoitteet eivät näy ulospäin, ja aika julmalta tuntuu sekin ajatus, että tällaisia muutenkin yhteiskunnassamme äärimmäisen ahtaalla olevia henkilöitä lynkataan ahdistelijoina. Loukkaantuja ei aina ole oikeassa ja se pitää uskaltaa tunnustaa ja sanoa ääneen.
 
Viimeksi muokattu:

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Kuten sanoin, niin minulla henk.koht. kokemusta naisesta, joka vetää herneet nenään siitä, jos satuin kehumaan hänen uhkeita tissejään. Ja ihan huumorilla sanoin asiasta. Olen kuulemma perverssi ja sovinisti. Mitä ne vastareaktiot jatkossa tulee olemaan, kun asiaa puidaan jatkuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnassa. Oisko sitten omalle kohdalle sattunut joku feministi. Tosin, tosikko se oli muutenkin. Söi vain luomuruokaa ja ituja. Mutta tähän maailma menee, kun feministit pahoittavat mielensä, jopa huumorista.

Siis tarkoititko sanomaasi, vai oliko se vitsi? Itse en henkilökohtaisesti näe tuossa seksuaalista ahdistelua, mutta riippuen ajasta ja paikasta kyseessä voi olla hiukan tarpeeton ja tahditon kommentti. Itse olen vetänyt sitä linjaa, että kommentoin naamatusten kehumismielessä pukeutumista, enkä niinkään puutu ulkonäköön muilta osin. Selän takana voin kommentoida esimerkiksi työkavereiden ulkonäköä, mutta en nosta negatiivisia asioita esiin, koska he ovat kuitenkin siellä töissä eivätkä minun silmän ilonani. Periaatteessa työkavereiden ulkonäön kommentoiminen ylipäätään on moraalisesti arveluttavaa, koska tosiaan me olemme siellä vain ja ainoastaan töissä, mutta mielestäni tosissaan jonkun sanominen kauniiksi on hyväksyttävämpää kuin negatiivinen kommentoiminen ulkonäöllisesti.

Mutta tuollaisen kommentin heittäessä pitää olla aika ja paikka kunnossa sekä tiedostaa millä tasolla tuttavuus on teidän kahden välillä. Lapsuudesta asti tunteneet kaverit saattavat sanoa toisilleen asioita eri tavalla, kuin kolme kuukautta toisensa tunteneet ihmiset.

Täytyy myös muistaa, että kyseessä on yksittäistapaus ja naiset eivät ole kollektiivinen ihmisryhmä, jossa kaikki kokevat ja ajattelevat samoin.

Juuri tälläistä turhaa kakkaa, pukkaa jatkuvasti otsikoihin. Tästä asiasta on mennyt viimeinekin järjenhäivä. Mutta feminismi on tälläistä.

Tästä olen samaa mieltä siinä mielessä, että keskustelu lähtee tässä monesti laukalle ja sivuraiteille. Keskustelussa ei myöskään aina päde samat säännöt, koska (hetero) miehiä usein kohdellaan yhteisenä ryhmänä, joka vaikeuttaa keskustelua. Tämä viitaten tuohon omaan aikaisempaan kommenttiin.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Siis joku on ehdottanut katseen kriminalisointia - näetkö tällä ehdotuksella jotain tulevaisuutta? Itse olen käsittänyt ettei mikään merkittävä taho taho ole vaatinut kaiken häiritsevän käytöksen kriminalisointia. Maailmaan mahtuu todella paljon kusipäistä, häiritsevää ja uhkaavaa käytöstä, mikä ei ole kuitenkaan laissa kiellettyä - koska moraali ja laki ovat eri asioita.
Jokaisella saa olla omat moraalinsa ja arvonsa. Se ei minua haittaa. Se mikä minua haittaa on että metoon vanassa tehty seksuaalisen häirinnän kitkeminen heitetään myös työpaikoille kuten eilinen eduskunnassa käyty keskustelu paljasti:

"Hallituksen edustajat lupailivat keskustelussa konkreettisia keinoja seksuaaliseen häirintään puuttumiseen. Lähiaikoina hallitus kokoontuu työmarkkinajärjestöjen kanssa pohtimaan, miten häirintää voitaisiin kitkeä. Myös kouluilta edellytetään päivitystä torjuntatyöhön.

Se että firmojen HR:t ryhtyvät tässä tuomariksi on aika ongelmallista. Tiedän tapauksia julkissektorilta missä naisvaltaisilla aloilla kiusaamisen määritelmää on venytetty äärimmilleen. Sen takia eräässä isohkossa kaupungissa on painettu pamfletti jossa kerrotaan että se että esimies määrää työtehtäviä ei ole kiusaamista.

Tuntuu oudolta, mutta kenties se oli tarpeen koska tuossa organisaatiossa oli tehty kiusaamiskantelut siitä että esimies soitti alaiselleen tämän ollessa kipeä kysyäkseen vointia (tuntui kyttäämiseltä) ja siitä että erästä työntekijää pyydettiin "pilkallisesti lounaalle".

Tässä ympäristössäkö annetaan työpaikkojen määritellä perustuen joidenkin subjektiivisiin tuntemuksiin että saanko minä varoituksen? Olen seurannut jenkkien keskustelua ja valtaosa syytöksistä keskustelee tuntemuksista. Miltä minusta tuntui kun hän teki mitä teki. Miten minä tulkitsin sen.

".Lainsäädäntöön ei lupailtu ainakaan nopeita korjausliikkeitä, vaikka siihenkin toivottiin eduskunnassa muutoksia.

–Seksuaalinen häirintä on kriminalisoitava rikoslaissa, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) totesi."

Kriminalisointi ei minua haitttaa kunhan laki kirjoitetaan selvästi eikä noudattaen nyt mediassa pyörineitä talking pointseja. Olen tosin sitä mieltä että Weinsteinin ja Louis CK:n teot ovat jo nyt lain vastaisia.

Spoilerissa aeimmin linkkaamani vuoden 2013 artikkeli jossa seksuaalisesta häirintää koetettiin kriminalisoida.

"
Seksuaaliseksi häirinnäksi määriteltäisiin esimerkiksi toiseen ihmiseen kohdistuva koskettelu tai painokas sukupuoliyhdyntään ehdottelu.

Lain tulkinnan kannalta rajanveto voi olla hankalaa. Ylen Aamu-TV:ssä vierailleiden asiantuntijoiden mukaan yksi merkittävä tekijä on tilanne, jossa teko tapahtuu.

- Olennaista on se, että se epämiellyttävää, ei haluttua, yksipuolista ja on tuotu esille, ettei se ole hyväksyttävää, sanoo dosentti Kaisa Kauppinen Helsingin Yliopistosta.

Lakiehdotusta valmistelleen lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedtin mukaan lakia tulkitessa otettaisiin huomioon paitsi tapahtuneesta olemassa oleva näyttö myös se, kuinka ihmiset keskimäärin suhtautuvat tekoon. Toinen Aamu-TV:n vieraista, Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen pitää keskimääräisen suhtautumisen määritelmää ongelmallisena.

- Kukaan ei ole oikeasti keskivertoihminen. Esimerkiksi asperger- tai autismi-ihminen ei välttämättä ihan hienovaraista vihjettä vielä ymmärrä

Minulla ei ole tuohon muotoiluun nokan koputtamista jos siellä kiellettään tekoja. Pelkoni on että laki voisi kieltää olla herättämättä tuntemuksia.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuli mieleeni, että et tainnut arvon @Walrus21 kommentoida edempänä esille nostamaani päätään nostanutta transsukupuolisten ja feministien vastakkainasettelua. Koen, että olet asiallinen ja fiksu kirjoittaja joka tarjoaa jonkinsortin sisäpiirin näkökulmaa ns. formaalimpaan feministiseen ajatteluun, ja tämän vuoksi kommenttisi kiinnostavat.

Tämän osalta feministit menevät minusta täysin metsään urheilukeskustelussa. Naisten ja miesten palkoissa on kenties epätasa-arvoa paikallisesti jossain paljonkin, ja työtä epäilemättä on tehtävänä. Se, missä näin ei kuitenkaan ole edes rahtusen vertaa, on urheilu. Urheilun rakenteet suurelta osin jo nyt mahdollistavat naisten pelaamisen ns. miesten sarjoissa, mutta eivät toisinpäin. Kun palkkatasa-arvosta keskustellaan muilla osa-alueilla, on itsestäänselvä tärkein kysymys, että miksi yhtä pätevä nainen saisi samasta työstä huonomman palkan? Moinen tuntuisi syrjinnältä. Pätevyyttä työelämässä on tosin hyvin vaikeaa mitata. Urheilussa se on sen sijaan erittäin helppoa. Mäkihypyssä parhaat hyppäävät mäkeä pisimmälle. Jalkapallossa keneltäkään ei jää huomaamatta, jos Messin tilalla hölkkäisikin meikäläinen edes vartin ajan, vaikka Nokian toimitusjohtajaa voisinkin kenties tuurata lounastauon yli sen suurempaa huomiota herättämättä.

Aiheesta voisi jatkaa pidempään, mutta pidän noita jo kohtalaisen pienellä pohdinnalla selvinä pointteina. Urheilun palkkaus ei todellakaan syrji naisia millään sellaisella tavalla, joka on olennainen yleisessä palkkatasa-arvokeskustelussa. Aasinsillan kautta pääsemme kuumaan perunaan: Sukupuoli ei ole binäärinen, kuten on jo pitkään meitä ei-biologeja valistettu. Näkisin, että naisia aivan ylivoimaisesti heikommassa asemassa urheilussakin ovat transsukupuoliset ja ns. muunsukupuoliset. Sukupuolenvaihdoksen tehnyttä miestä ei huolita naisten peleihin ja sama kohtalo voi olla rajatapauksella. Ensimmäinen kuitenkin kokee olevansa nainen ihan siinä missä muutkin naiset ja hänelle lienee kestämätön vääryys, että naisten yhteisö ei päästä häntä edes naisten urheiluun mukaan. Skaalan ääripäiden välillä olevat muunsukupuoliset puolestaan eivät välttämättä pärjää ns. miesten sarjoissa samoista syistä kuin naisetkaan. Jos heitä ei huolita naisten sarjoihin, ovat he täydellisiä väliinputoajia. Ja vaikka huolittaisiin, pitääkö heidän valheellisesti identifioitua naisiksi jotta näin tapahtuisi?

On hyvin kyseenalaista tasa-arvonäkökulmasta, että miten naiseus urheilussa määritellään ja miksi se ominaisuutena riittäisi omien eksklusiivisten sarjojen olemassaoloon. Ns. feministien urheilukommentit monesti tuntuvat lähinnä vievän tasa-arvokehitystä taaksepäin sen selvimmän sorretun ryhmän kohdalla. Tasa-arvomielessä paras ratkaisu olisikin mielestäni lakkauttaa naisten urheilu ja siirtyä urheiluun, jossa jokainen on niin hyvä kuin on ja kilpailee sillä tasolla kuin rahkeet riittävät. Tällainen urheilu ei sulje ketään pois muuta kuin lajiin liittyvien fyysisten ja henkisten ominaisuuksien tuomien rajoitteiden kautta, joita sukupuolen sijaan ovat esim. raajojen pituus yms. Luonnollisesti tämä vaatii huimaa asennemuutosta, mutta sadan vuoden päästä näkisin tuon mahdollisena.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Huom. että pidän metoo-kampanjan erittäin positiivisena piirteenä sitä, että vastenmieliset hyväksikäyttäjät ja asemaansa luottaen täysiä sikoja olleet henkilöt ovat joutuneet jonkinlaiseen vastuuseen teoistaan. Silti kaikkiin somehuhuihin ja kuulopuheisiin varauksella suhtautuminen on ainoastaan tervettä järkeä, ja ainakin oma moraalikäsitykseni näkee ensiarvoisen tärkeänä sen ettei syyttömiä leimattaisi, vaikka sitten syyllisiä jäisi tämän takia "rankaisematta". Ihmiset ovat yllättävän rationaalista sakkia, ja jos täysin mielivaltainen vallan väline tarjotaan jollekin ryhmälle, yleistyy sen käyttö kyllä viimeistään tulevaisuudessa.

On kyllä vaikeata nähdä näitä slippery slope -argumentteja kovin realistisina. Itse ongelma lienee huomattavasti suurempi paha kuin vielä potentiaaliset ylilyönnit sen korjaamisessa. Mitä sitten tulee ohjeeseen että älä ole kusipää niin sehän on se periaate mitä jo noudatamme kaikessa sosiaalisessa elämässämme eikä se ole ollenkaan haastavaa useimmille. Totta puhuen olen hieman hämmentynyt kaikesta tästä huolesta mikä yhtäkkiä on virinnyt eräissä piireissä, joiden uskoin olevan peräti hyvinkin vastaanottavaisia seksuaalisen häirinnän torjumiselle jopa pelkin anekdotaalisin perustein esim. maahanmuuttajien piirissä - tässä suhteessa lämpimät terveiset esim. nimimerkille @SergeiK
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
On kyllä vaikeata nähdä näitä slippery slope -argumentteja kovin realistisina. Itse ongelma lienee huomattavasti suurempi paha kuin vielä potentiaaliset ylilyönnit sen korjaamisessa. Mitä sitten tulee ohjeeseen että älä ole kusipää niin sehän on se periaate mitä jo noudatamme kaikessa sosiaalisessa elämässämme eikä se ole ollenkaan haastavaa useimmille. Totta puhuen olen hieman hämmentynyt kaikesta tästä huolesta mikä yhtäkkiä on virinnyt eräissä piireissä, joiden uskoin olevan peräti hyvinkin vastaanottavaisia seksuaalisen häirinnän torjumiselle jopa pelkin anekdotaalisin perustein esim. maahanmuuttajien piirissä - tässä suhteessa lämpimät terveiset esim. nimimerkille @SergeiK

Ei ainakaan minussa ole yhtäkkiä virinnyt mitään huolta. Olen aina ollut huolissani syyttömien virheellisestä syyttämisestä ja sama ajatus on hyvinkin länsimaisen oikeustajun ytimessä. Nykyinen somelynkkausmentaliteetti nyt vain on erinomainen ilmentymä tästä huolenaiheesta: Ihmiset tekevät itsemurhia jouduttuaan (syystä tai syyttä) lynkatuksi sosiaalisessa mediassa, ja usein kaiken pohjana on yksittäisen ihmisen väite paheksuttavasta käytöksestä.

Erittele toki, mitä osaa et näe realistisena? Et usko, että Suomessakin on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka loukkaantuvat yleisen käsityksen mukaan turhaan ja kokevat tilanteet virheellisesti tai vääristelevät kokemuksiaan? Vai et usko, että nämä asiat vaikuttavat muihin ihmisiin? Kyllä nähdäkseni jihadismikin on nykyisellään huomattavasti suurempi ongelma kuin vaikka äärioikeiston potentiaaliset ylilyönnit sen vastustamisessa, mutta en silti katso tippaakaan hyvällä äärioikeiston tai muidenkaan tahojen harjoittamaa mustamaalausta ja somelynkkausta huhupuheiden perusteella.

Otetaan vaikka tämä uutinen: Tyttö keksi raiskaustarinan ja väärensi todisteita – poliisi pidätti viattoman pojan | Yle Uutiset | yle.fi
Ensinnäkin, jos näin vakavassa ja vaivaa vaativassa asiassa syytetään perusteetta, niin aivan varmasti valtavasti enemmän syytetään perusteetta kun mitään todisteita tai muutakaan ei edes tarvita, vaan ainoastaan someen kirjoitettu viesti riittää. Toisekseen, tarinan opetus ei ole, että kyseessä on valitettava yksittäistapaus joista ei tarvitse kuitenkaan välittää (kuten sinun viestisi tuntuvat ehdottavan), vaan että onneksi meillä on oikeusjärjestelmä, joka tutkii ennen kuin hutkii ja esim. tässä tapauksessa viattoman pojan elämää ei tuhottu. Tästäkin huolimatta on selvää, että aina silloin tällöin (meillä onneksi todella harvoin) myös syytön tuomitaan. Tämä on yksinkertaista tilastomatematiikkaa. Yhtälailla peräänkuulutan meiltä jokaiselta todisteiden vaatimista ennen tuomion langettamista silloinkin, kun syyte ei ole oikeusjärjestelmän sisäinen. Sitä painavampia todisteita, mitä kovempi potentiaalinen tuomio/rangaistus. Somelynkkaus seksuaalisesta häirinnästä on nykymaailmassa paljon pahempi kuin vankilatuomio, ja näen jo länsimaisen sivistyksen vaatimuksena, että suhtaudumme juttuihin sen mukaisella vakavuudella ennen niiden jakamista. Tutkitusti näin ei kuitenkaan toimita, vaan somessa asioihin tutustutaan se pari sekuntia jossa tehdään täysin subjektiivinen jakamispäätös. Jos näissä asioissa ei näe ongelmia, on mielestäni jättänyt asian ajattelemisen aika vähälle.
 

Undrafted

Jäsen
Mielenkiintoinen keskustelu ainekin asiasta edessä, kun eduskunnassa jo esitetty mielipide seksuaalisen häiritsemisen kieltämiseksi lailla. Samaan aikaan THL:n asiantuntija määrittää kaiken "ei toivotun" seksuaaliseksi häirinnäksi. Jäänyt tosin epäselväksi, jos samaa sukupuolta oleva henkilö kommentoi toiselle tämän lihoneen, niin THL:n määritelmän mukaan kyse olisi seksuaalisesta häirinnästä, jos kohde ei lausunnosta tykkää vaikka hän olisikin lihonut. Kunnes saadaan Demolition Man tyylinen puhetta tarkkaileva sakkoautomaatti pyörimään tulee lainsäätäjällä olla kieli keskellä suuta, kun todennäköistä uutta lakia aletaan kirjoittamaan.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Totta puhuen olen hieman hämmentynyt kaikesta tästä huolesta mikä yhtäkkiä on virinnyt eräissä piireissä, joiden uskoin olevan peräti hyvinkin vastaanottavaisia seksuaalisen häirinnän torjumiselle jopa pelkin anekdotaalisin perustein esim. maahanmuuttajien piirissä - tässä suhteessa lämpimät terveiset esim. nimimerkille @SergeiK
Mjr edustaa näköjään tässä Teen Voguen toimittaja Emily Lindin koulukuntaa joka kirjoitti Twitteriin seuraavalla tavalla.

"Here's an unpopular opinion: I'm actually not at all concerned about innocent men losing their jobs over false sexual assault/harassment allegations. First, false allegations VERY rarely happen, so even bringing it up borders on a derailment tactic. It's a microscopic risk in comparison to the issue at hand (worldwide, systemic oppression of half the population).And more importantly: The benefit of all of us getting to finally tell the truth + the impact on victims FAR outweigh the loss of any one man's reputation. Sorry. If some innocent men's reputations have to take a hit in the process of undoing the patriarchy, that is a price I am absolutely willing to pay."


Itse kannatan todisteita sekä täsmällistä lakitekstiä, joka mjr:n natsitietokannan mukaan teki minusta jollain ilveellä rasistin. Helvetin vastenmielistä vihjailua mutta kuuluu kyseisen nimimerkin tapaan toimia.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
"Here's an unpopular opinion: I'm actually not at all concerned about innocent men losing their jobs over false sexual assault/harassment allegations. First, false allegations VERY rarely happen, so even bringing it up borders on a derailment tactic. It's a microscopic risk in comparison to the issue at hand (worldwide, systemic oppression of half the population).And more importantly: The benefit of all of us getting to finally tell the truth + the impact on victims FAR outweigh the loss of any one man's reputation. Sorry. If some innocent men's reputations have to take a hit in the process of undoing the patriarchy, that is a price I am absolutely willing to pay."

Tuo kommentti muuten lähenee lyhytnäköisyydessään jo puhdasta idiotismia. "Tarkoitus pyhittää keinot" -ajattelu johtaa tässäkin tapauksessa sangen ikävään lopputulokseen. Onneksi kommenttiosio antaa toivoa ihmiskunnan järjen ja harkinnan olemassaolosta ja näköjään tämä alkup. twiittaajakin veti sanojaan takaisin kun muutama ilmeisin hänen purkauksessaan huomiotta jäänyt sen logiikan sisältämä epäkohta tuotiin esille.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Luin nuo kaikki Ylen aiheeseen liittyvät jutut ja mietin, että mitähän vittua tässä nyt tapahtuu. Journalistisesta työstä ei ole tietoakaan, kunnes se iski: nuo otsikot ja 'tutkimukset' ovat tarkoituksenmukaisesti tehty ja analysoitu päin vittua. Yle ja erityisesti toimittaja Kössö tietää tasan tarkkaan mistä on kyse: viihdebisneksestä.

Ironista muuten on se, että Yle Urheilun sivuilta ei meinaa kirveelläkään löytyä naisurheilijoihin (paitsi ehkä nyt salibandysta), esimerkiksi futaajiin, liittyviä juttuja. Niistä harvoistakin futikseen liittyvistä jutuista osa käsittelee lähinnä naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

Touche. Ja muutenkin hyvä viesti. Kössö&Co vain mikki kätösessä arki-iltoina naisten pääsarjoja raportoimaan kenttien laidoilta. Maalikoosteet Urheiluruutuun ja sitä rataa. YLE:llä olisi hyvä paikka nostaa kaikkia lajeja ja sarjoja prime timeen mutta ei ilmeisesti kiinnosta, vaikka heidän toiminta-ajatus tuohon kannustaa (kaikki tasapuolisesti jne). Kuitenkin muita tahoja vaaditaan skarppaamaan toiminnassa ja korjaamaan puutteet.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Eduskunnan sivuilta löytyy pöytäkirja eilisestä keskustelusta.

PTK 136/2017/7 vp

Opin tuosta jotain uutta. Nimittäin seksuaalinen ahdistelu on Suomessa jo kielletty rikoslain 20 luvussa (HE 216/2013 - Hallituksen esitykset - FINLEX ® jossa todetaan seuraavasti:

5 a §
Seksuaalinen häirintä

Joka koskettelemalla tai muulla siihen vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi."

Sanna Marin haluaisi siis kriminalisoida tämän lisäksi seksuaalisen ahdistelun.

Tuossa eduskuntakeskustelussa viitataan useasti tasa-arvobarometriin jossa määrittely tehty seuraavasti. Kyseessä on vuoden 2012 barometri joka on siis tehty ennen vuoden 2013 seksuaalisen häirinnän kriminalisoivaa lakimuutosta. Vuoden 2017 barometri ei ole vielä valmistunut.

"Seksuaalista häirintää voi kokea samaa tai toista sukupuolta olevan henkilön taholta. Aluksi tarkastellaan näistä yleisempää eli toisen sukupuolen taholta tulevaa seksuaalista häirintää. Seksuaalisella häirinnällä ja ahdistelulla tarkoitetaan tässä sellaista toisen sukupuolen edustajan seksuaalista käyttäytymistä, joka on ei-toivottua, yksipuolista ja saattaa sisältää painostusta. Kaikissa neljässä barometrissa on kysytty kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä neljällä kysymyksellä, jotka liittyvät:
  • asiattomiin vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuneisiin huomautuksiin
  • seksin ehdottamiseen epäasiallisessa yhteydessä
  • kaksimielisiin vitseihin ja härskeihin puheisiin, jotka tuntuvat loukkaavilta
  • fyysiseen lähentelyyn"
  • itsensä paljastelusta sekä seuraamisesta
Tulkitsen että seksuaalisen häirinnän kieltävä pykälä 5 kattaa tuosta toiseksi viimeisen eli fyysisen lähentelyn. Kenties itsensäpaljastamisen myös jos sen katsotaan olevan vakavuudeltaan rinnastettavaa.

Täten voimme tulkita että seksuaalinen ahdistelu tarkoittaa asiattomia kommentteja liittyen vartaloon tai seksuaalisuuteen, seksin epäasiallisessa yhteydessä ehdottamista, loukkaavaksi koetut vitsit sekä seuraaminen.

Semanttinen mielipide. Minusta "ahdistelu" kuulostaa pahemmalta rikokselta kuin "häirintä".
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
En kyllä näe, miten arvostus olisi itsessään kovinkaan merkittävä tekijä nostamaan rahavirtoja ja kuluttajien rahallisia satsauksia lajiin. Itse arvostan osapuilleen kaikkia kovia urheilijoita lajista riippumatta, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että aikani (ja vielä vuoden ajan rahani) on hyvin rajallinen urheilun seuraamiseen. Tästä syystä käytän aikani viihdyttävimpiin ja minulle eniten tunne-elämyksiä aiheuttaviin urheilumuotoihin. Naisjoukkueurheilu ei siihen valitettavasti kuulu oikeastaan ollenkaan. Yksilölajeista ja arvokisoistakin mielenkiinto menee myös 80-90 prosenttisesti mieslajeihin.
Ei tämä pidä paikkaansa, kun sä alat seuraamaan naisten urheilua, niin sun rahamäärä kasvaa, etkö sä ole lukenut ketjua! Tämä ei ole nollasummapeliä, vaan sä saat sitä enemmän rahaa, mitä enemmän sä seuraat. Tuntejakin ilmestyy päivään yllättäen lisää, kun vaan alkaa seuraamaan naisten urheilua. Näin se katsos markkinatalous toimii.
 

Saxon-747

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chelsea
Kuten sanoin, niin minulla henk.koht. kokemusta naisesta, joka vetää herneet nenään siitä, jos satuin kehumaan hänen uhkeita tissejään. Ja ihan huumorilla sanoin asiasta. Olen kuulemma perverssi ja sovinisti. Mitä ne vastareaktiot jatkossa tulee olemaan, kun asiaa puidaan jatkuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnassa. Oisko sitten omalle kohdalle sattunut joku feministi. Tosin, tosikko se oli muutenkin. Söi vain luomuruokaa ja ituja. Mutta tähän maailma menee, kun feministit pahoittavat mielensä, jopa huumorista.

Tässä sinulle hyvä ohje jos mietityttää miten voisit lähestyä modernia vahvaa feministi naista...



Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessa kirjoittaja pelkää, että #metoo-kampanja lannistaa ujot ja kokemattomat pojat. Että "pariutumisen" ikiaikaisia sääntöjä muutetaan ja tässä muutoksessa kuullaan vain naissukupuolen mielipide. "Vaaditaan uusia tiukkoja rajoja: vieraalle ei saa puhua eikä häntä saa tuijottaa tai koskettaa ilman lupaa."

Tällainen huoli on turha. Viattoman flirttailun ja häirinnän raja ei ole niin kapea, että sen voisi huomaamattaan ylittää. #Memyös-yhteisössä on nostettu esille hyvin yksinkertainen ohjenuora, jonka uskoisi jokaisen "ujon ja kokemattomankin" omaksuvan. Lähesty naista sanoilla, jotka voisit lausua mummollesikin

Flirttailevat miehetkö me too -ilmiön uhreja? | pinnalla | Iltalehti.fi
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos näissä asioissa ei näe ongelmia, on mielestäni jättänyt asian ajattelemisen aika vähälle.

Minusta tuntuu että on itsestäänselvää, että kaikessa inhimillisessä käyttäytymisessä on ongelmia ja väärinkäytöksiä - tälläinen laji nyt olemme. Somessa on tullut ja jatkossakin tulee syntymään perusteettomia kohuja ties mistä aiheista. Muistelisin sinun olevan liberaali, mikä siis olisi ratkaisusi? Pitäisikö esim. kieltää syytösten esittäminen tietyistä tai kaikista aiheista koska syytökset voivat olla vääriä? Miten toteuttaisit tälläisen kiellon nykyisenä some-aikana? Itse suosisin utlitaristista lähestymistapaa ja toistaiseksi tuntuu hyvin selvältä, että tämän aihepiirin nousu esille on merkittävästi hyödyttänyt yhteiskuntaamme ja sivilisaatiotamme, enkä ole nähnyt suurta joukkoa viattomia uhreja tämän metoo-ilmiön yhteydessä (paitsi ehkä Al Frankenin, jonka ei olisi pitänyt erota). Jos taas ilmiötä ei olisi niin olen vakuuttunut siitä, että viattomien uhrien lukumäärä olisi merkittävästi suurempi. Näetkö tämän jotenkin epäloogisena ja perusteettomana mielipiteenä ja jos niin miksi?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tässä sinulle hyvä ohje jos mietityttää miten voisit lähestyä modernia vahvaa feministi naista...

Voi luoja. Siis voi mennä juttelemaan, voi pyytää ulos - käyttäytyy kohteliaasti ja ystävällisesti ja uskoo kieltoa jos sellainen tulee. Onko todella ylivoimaisen vaikeata käyttäytyä näin? Ihan valtavaa triggeröitymistä ja uhriutumista asioista jotka ovat totaalisen hypoteettisiä. Ja ellei osaa käyttäytyä niin kuin kunnollinen mies niin ehkä sitten on paree että jää sinne äiteen kellariin oikean kätensä kanssa pelkäämään oikeusjuttuja.
 
Ironista muuten on se, että Yle Urheilun sivuilta ei meinaa kirveelläkään löytyä naisurheilijoihin (paitsi ehkä nyt salibandysta), esimerkiksi futaajiin, liittyviä juttuja. Niistä harvoistakin futikseen liittyvistä jutuista osa käsittelee lähinnä naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

CMoren Pekka Mäntylä oli hieman tutkinut Ylen urheilu-uutisointia:
Pekka Mäntylä Twitterissä: "Ei-kaupallinen media @yleurheilu on pitänyt pari päivää kovaa meteliä mm. #Huuhkajat ja #Helmarit tuloeroista. Yhdeksi syyksi on löydetty… https://t.co/UTfE0Ug5kB"
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minusta tuntuu että on itsestäänselvää, että kaikessa inhimillisessä käyttäytymisessä on ongelmia ja väärinkäytöksiä - tälläinen laji nyt olemme. Somessa on tullut ja jatkossakin tulee syntymään perusteettomia kohuja ties mistä aiheista. Muistelisin sinun olevan liberaali, mikä siis olisi ratkaisusi? Pitäisikö esim. kieltää syytösten esittäminen tietyistä tai kaikista aiheista koska syytökset voivat olla vääriä? Miten toteuttaisit tälläisen kiellon nykyisenä some-aikana?

No kunnianloukkaushan juridisesta työkalupakista toki löytyy, mikä on erinomainen asia. En näe tarvetta sen kummempaan rajoittamiseen, ja minusta viesteistäni välittyy selvästi, että peräänkuulutan reflektointia ja kriittisyyttä sekä harkintaa ihan meiltä yksittäisiltä kansalaisilta, jotka niitä somelynkkauksia toteutamme jos toteutamme. Minusta on hyvä myös pyrkiä elämään terveellisesti ja vältellä ylipainoa, mutta en olisi sakottamassa mäkissä ruokailevia ylipainoisiakaan. Koen myös, että uusnatsien ja kommunistien pitää saada järjestää naurettavat mielenosoituksensa, mutta se ei suinkaan tarkoita ettenkö heidän juttuihinsa suhtautuisi kriittisesti ja neuvoisi muita tekemään samoin. Liberaali ratkaisuni on siis ajatella kriittisesti ja kannustaa muita samaan, jotta ylilyönneiltä säästytään.

Viestisi kohta "Minusta tuntuu että on itsestäänselvää, että kaikessa inhimillisessä käyttäytymisessä on ongelmia ja väärinkäytöksiä - tälläinen laji nyt olemme" nyt on sikäli ihmeellinen, että sillä voi oikeuttaa mitä tahansa. Esim. minulla on tällä hetkellä mahdollisuus julkaista anonyymisti sosiaalisessa mediassa joka tavoittaa välittömästi tuhansia nuoria ihan uskottava teksti, jossa voisin leimata vaikkapa minusta vastenmielisen poliitikon ahdistelijaksi. Ihanko tosissasi et näe tällaisessa tilanteessa huolestumisen arvoista ja syytä peräänkuuluttaa jonkinlaisia todisteita ja lähdekritiikkiä? Kannatan aivan täysin seksuaaliseen häirintään puuttumista aiempaa aktiivisemmin, mutta miksi tässä asiassa on ihan ok omaksua "kaikki syytetyt ovat syyllisiä" -asenne, kun se ei päde juuri mihinkään muuhunkaan? Hyväksytkö vastaavan sitten esim. muslimiväestöön kohdistettuna kun tiedossa on naisten aseman siellä sangen heikko? Entäpä tiedostatko, että esim. Yhdysvalloissa tummaihoisia miehiä syytetään huomattavasti herkemmin ahdistelusta, jolloin ilmeisesti kannattamasi ilmapiiri saa jopa rasistisia piirteitä?

Kysymyksenasettelussasi oli kyllä hieman olkinukkemaisia piirteitä tai sitten aidosti ymmärsit tarkoitukseni väärin. Sitäpaitsi olennaista on rangaistuksen vakavuus. Nyt somelynkkaus yksiselitteisesti pilaa ihmisen koko elämän, mihin edes vankilatuomio harvoin pystyy. Tällöin syyttömien syyttämiseen tulee ainakin minun oikeustajuni mukaan suhtautua paljon paljon vakavammin kuin harmittomammissa tapauksissa. Olen muutenkin häkeltynyt kannastasi, kun yleensä olet vankkumaton länsimaisen sivistyksen puolestapuhuja. Koko oikeusjärjestelmämme ja -tajumme rakentuu sen ajatuksen varaan, että on parempi päästää syyllinen vapaaksi kuin tuomita syytön. Varmaan olisi lyhytnäköisesti ajateltuna "utilitaristisesti kannatettavaa" että murhatuomioihinkin riittäisi pienempi näyttö, jolloin useampi syyllinen saataisiin vastuuseen teoistaan. Kaikkihan nyt tietävät, kuka uunimurhasta oli vastuussa jne. Rationaalisen ja abstraktin ajattelun voimin kykenemme kuitenkin menemään pidemmälle, ja olen hämmästynyt että sinä jäit tätä juttua pohtiessasi jo tuolla asemalla pois.


Itse suosisin utlitaristista lähestymistapaa ja toistaiseksi tuntuu hyvin selvältä, että tämän aihepiirin nousu esille on merkittävästi hyödyttänyt yhteiskuntaamme ja sivilisaatiotamme, enkä ole nähnyt suurta joukkoa viattomia uhreja tämän metoo-ilmiön yhteydessä (paitsi ehkä Al Frankenin, jonka ei olisi pitänyt erota). Jos taas ilmiötä ei olisi niin olen vakuuttunut siitä, että viattomien uhrien lukumäärä olisi merkittävästi suurempi. Näetkö tämän jotenkin epäloogisena ja perusteettomana mielipiteenä ja jos niin miksi?

Boldasin mielestäni olennaisen. Tämähän se on ongelma näissä. Ei-näkyvä sivuutetaan merkityksettömänä ja lähes olemattomana. Samaa logiikkaa näkyy myös ahdistelun vähättelijöissä: "En ole törmännyt häirintään", "en tunne ketään, joka..." jne. He sitten samalla utilitaristisella lähestymistavalla näkevät kaikenlaisen aiheeseen liittyvän rajoittamisen ja sääntelyn tai edes huomion olevan haitallista kokonaisuudelle.
 

Undrafted

Jäsen
Voi luoja. Siis voi mennä juttelemaan, voi pyytää ulos - käyttäytyy kohteliaasti ja ystävällisesti ja uskoo kieltoa jos sellainen tulee. Onko todella ylivoimaisen vaikeata käyttäytyä näin? Ihan valtavaa triggeröitymistä ja uhriutumista asioista jotka ovat totaalisen hypoteettisiä. Ja ellei osaa käyttäytyä niin kuin kunnollinen mies niin ehkä sitten on paree että jää sinne äiteen kellariin oikean kätensä kanssa pelkäämään oikeusjuttuja.
Toki keskustelu on kovin hypoteettista, mutta keskustelupalstallahan pohdiskeleva keskustelu liebee suotavaa. Edelleen aika harva tuntuu minusta uhriutuneen ja merkitseekö keskustelijan sukupuoli ettei saa jostain aiheesta keskustella tai tuleeko olla jotain yhdessä sovittua mieltä?

Itse asiassa ulospyytämisessä ottaa tietyn riskin, jos iässä, ulkonäössä tai painoindeksissä on selvä ero. Vastapuoli voi kokea ahdistavana jos paljon vanhempi, rumempi tai lihavampi tulee kysyneeksi ulos ja tällöin kyseessä olisi joidenkin tulkintojen mukaan seksuaalinen häirintä mistä tulisi tiukemmin rangaista. Kun sitten on päästy yhteisymmärryksessä keskustelemaan, niin jos ehdotat seksiä otat uuden riskin että saatat syyllistyä rikokseen. Siinä välissä toki suuteleminen tuottaa oman ongelmansa, kun toisaalta naisilta kuullut kommenttia miten hienoa oli kun mies kyselemättä suuteli, kun oli osannut lukea tilanteen oikein. Väärinluettaessahan tilanteessahan kyse on seksuaalisesta häirinnästä.

Kun kohteliaana kommentoit vastapuolen hiuksia, vaatetusta tai vartaloa otat jälleen riskin syyllistymisestä seksuaaliseen häirintään jos seurataan esim. THL:n ohjeita joten fiksumpaa on olla kommentoimatta mitenkään.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
No kunnianloukkaushan juridisesta työkalupakista toki löytyy, mikä on erinomainen asia. En näe tarvetta sen kummempaan rajoittamiseen, ja minusta viesteistäni välittyy selvästi, että peräänkuulutan reflektointia ja kriittisyyttä sekä harkintaa ihan meiltä yksittäisiltä kansalaisilta, jotka niitä somelynkkauksia toteutamme jos toteutamme. Minusta on hyvä myös pyrkiä elämään terveellisesti ja vältellä ylipainoa, mutta en olisi sakottamassa mäkissä ruokailevia ylipainoisiakaan. Koen myös, että uusnatsien ja kommunistien pitää saada järjestää naurettavat mielenosoituksensa, mutta se ei suinkaan tarkoita ettenkö heidän juttuihinsa suhtautuisi kriittisesti ja neuvoisi muita tekemään samoin. Liberaali ratkaisuni on siis ajatella kriittisesti ja kannustaa muita samaan, jotta ylilyönneiltä säästytään.

No, oma kantani on, luonnollisesti, ollut alusta saakka, ettei pelkkä syytös merkitse syyllisyyttä. Meidän täytyy tietysti verifioida kaikki väitteet. Mutta vaikka esitetään perättömiä raiskaussyytteitä, raiskaus silti pysyy rikoksena, sama analogia tässä lievemmässä toiminnassa. Katsokaamme miten tilanne tästä keskustelusta kehittyy, toistaiseksi se näyttää ylivoimaiselta parannukselta siinä suhteessa, että nyt seksuaaliseen häirintään etenkin auktoriteettiasemassa suhtaudutaan paljon entistä vakavammin. Jos lieveilmiöt kasvavat ja saavat leijonanosan huomiosta, käykäämme sitten uusi keskustelu ja muutetaan tilannetta. Mutta so far so good.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Toki keskustelu on kovin hypoteettista, mutta keskustelupalstallahan pohdiskeleva keskustelu liebee suotavaa. Edelleen aika harva tuntuu minusta uhriutuneen ja merkitseekö keskustelijan sukupuoli ettei saa jostain aiheesta keskustella tai tuleeko olla jotain yhdessä sovittua mieltä?

No, katsotaan jos tästä asiasta nousee valtaisa yhteiskunnallinen ongelma niin käydään lisää keskustelua. Itse veikkaisin ihmisten pariutuvan jatkossakin ihan yhtä iloisesti vain muutamaa lieveilmiötä vähemmän.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Kun kohteliaana kommentoit vastapuolen hiuksia, vaatetusta tai vartaloa otat jälleen riskin syyllistymisestä seksuaaliseen häirintään jos seurataan esim. THL:n ohjeita joten fiksumpaa on olla kommentoimatta mitenkään.

Näinhän se valitettavasti on. Tuli mieleen, kun vuoden 2016 kesällä saapuessani Minneapolisin lentokentälle, eräs noin 40-vuotias amerikkalainen naishenkilö tokaisi minulle liukuportaissa: "Wow, those are really nice shoes!". Olin erittäin otettu tästä kehusta, itse asiassa niin otettu, että minulle tuli hyvä mieli siitä koko päiväksi. Saman tien minulla tuli silloin mieleen, että en voisi koskaan Suomessa kehua jonkun tuntemattoman kenkiä tuolla tavalla, en vaikka kuinka vilpittömästi haluaisin. Olen melko varma, että valtaosa pitäisi tuota jonkun sortin seksuaalisena ahdisteluna. Kyllä se on myös niin, että meillä on Suomessa aikamoinen mielensäpahoittajien kulttuuri, valitettavasti.
 

palle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Minnesota Wild, HIFK
Touche. Ja muutenkin hyvä viesti. Kössö&Co vain mikki kätösessä arki-iltoina naisten pääsarjoja raportoimaan kenttien laidoilta. Maalikoosteet Urheiluruutuun ja sitä rataa. YLE:llä olisi hyvä paikka nostaa kaikkia lajeja ja sarjoja prime timeen mutta ei ilmeisesti kiinnosta, vaikka heidän toiminta-ajatus tuohon kannustaa (kaikki tasapuolisesti jne). Kuitenkin muita tahoja vaaditaan skarppaamaan toiminnassa ja korjaamaan puutteet.

Juurikin näin; mikki kauniiseen käteen, kamerat kentän laidoille ja reportaasia kehiin.

Se ei ole minun mielestäni kiinnostuksesta kiinni vaan asian ymmärtämättömyydestä. Yle ja toimittaja Kössö eivät ole selvittäneet yhtään mitään lainalaisuuksia liittyen huippu-urheiluun viihdebisneksenä. "Joku jossain" on saanut älynväläyksen tehdä selvityksen naisurheilijoiden tuloista suhteessa miehiin ja sitten on nähty punaista, tai jätetty journalistin työ lukijoille kun oma kompetenssi ei ole riittävä. Toisin sanoen Ylellä ei ole ymmärretty, että myös he ovat olleet osa ongelmaa, koska eivät ole tarjonneet tarpeeksi näkyvyyttä, varsinkin joukkuelajipuolella.

Toivottavasti tähän tulee nyt syntyneen keskustelun myötä muutosta. Jos ei, niin sitten voidaan alkaa vetelemään kaksinaismoralismikorttia pakasta.


Tämä ei yllätä pätkääkään. Ylelläkin on selkeä korjausliikkeen paikka tässä(kin) asiassa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös