Epäilisin että tämä liittyy myös irtisanomisen halpuuteen Suomessa - ja kalleuteen Ranskassa. Tässä suhteessa suomalaiset työmarkkinat ovat Länsi-Euroopan joustavimpien joukossa.
Lyhyesti: Ranskan pienemmistä irtisanomismääristä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että Ranskan valtio edellytti Alcatel-kaupassa mahdollisten irtisanomisten kohdistuvan muualle kuin Ranskaan. Päätökset tehtiin todennäköisesti tässä tapaamisessa:
Nokian Rajeev Suri tapasi Ranskan presidentin - Talouselämä
Epäilisin että tämä liittyy myös irtisanomisen halpuuteen Suomessa - ja kalleuteen Ranskassa. Tässä suhteessa suomalaiset työmarkkinat ovat Länsi-Euroopan joustavimpien joukossa.
Tämä ei ole mikään taivaasta annettu fakta, vaan seurausta järjestelmästämme. Syy-seuraussuhde menee siis niinpäin, että Suomessa duunareiden palkat ovat niin korkeat, että vientimarkkinoilla emme pärjää työvoimavaltaisilla aloilla, vaan ainoastaan tietyillä päävoimavaltaisilla. Tämän takia työllisyystilanteemme on heikko.
Tämän ketjun otsikosta tulee mieleen, että yksilötasolla ja ehkä yritystasollakin paras "hyppy" Suomesta on hyppy toiseen maahan. Itse lähden kyllä samantien Stokikseen, jos joku tarjoaa kunnon paikan.
Höpö höpö. Ei puhe sentään mistään bulkista ollut. Palkan pitää olla ainoastaan kilpailukykynen suhteessa osaamiseen ja minä en epäile etteikö Suomesta löytyisi osaavaa työvoimaa. Nyt palkat ovat vain akateemisen koulutuksen saaneiden tasolla.Ja jotta voisimme kääntää kehityksen suunnan sellaiseksi, että työvoimavaltaisten vientialojen työpaikkojen määrä alkaisi kasvaa puuttumatta muihin lopputuotteen hintaan vaikuttaviin komponentteihin, meidän pitäisi leikata duunareiden palkat välittömästi alle Romanian ja Bulgarian tasolle.
...
Mutta mikä oudointa, varsinkin palvelujen osalta Suomessa tuotetaan palveluita väärin. Se kokonaisuus mikä voi olla Ruotsissa ja Saksassa 100 yksikköä, on Suomessa jopa vain 60 yksikköä. Ulkomainen ostaja ei edes ota tosissaan suomalaisten tarjoamia palveluita. Ne jäävät liiaksi alle eurooppalaisen keskitason, joten suomalaiset eivät selvästi ole ymmärtäneet edes koko palvelun ydintä.
...
Tiedä sitten mihin ketjuun kuuluisi, mutta parin frendin kanssa ollaan kevään aikana pistetty pystyyn startuppi, ihan normi päiväduunien ohella.
Aikaavievää puuhaa tässä maassa, byrokratiaa näyttää ainakin olevan tarpeeksi. Ihan hulluja me olemme,kun tätä edes teemme. Yritysneuvonnasta tietysti on ollut apua sopimusteknisissä asioissa, siitä heille kiitos.
Kyllä suomalaiset paperikoneet ovat automaatiotasoltaan niin kehittyneitä, että paperikoneen hoitaja ei mitenkään erityisen merkittävästi lopputuotteen laatuun vaikuta. Lakon kustannus on merkittävin syy paperiteollisuuden korkeisiin palkkoihin.Eri aloilla maksetaan tietysti tuottavuuden mukaan palkat, eli jos vertaat paperikoneenhoitajaa ja lastentarhan opettajaa, niin väitteesi pitää paikkansa. Osaava pk-hoitaja on tosin kullan arvoinen työnantajalleen, koska hänen osaaminen vaikuttaa paperin laatuun. Ja koska kone tuottaa paperia valtavalla nopeudella, korostuu pk-hoitajan osaaminen erityisen paljon.
Kyllä paperin laatuparametrien optimointi ja kohdalleen hakeminen sinänsä on melko haastavaa, mutta ei se koneenhoitajan normaaleihin tehtäviin merkittävästi kuulu. Insinöörikunta tekee tässä suurimman työn. Operaattorit seuraavat kyllä tiettyjä mitattavia ja mahdollisesti visuaalisia suureita, mutta ei siitä mitään tulisi, jos joka vuoro joutuisi erikseen laatua optimoimaan perustuen johonkin "omaan osaamiseen".Ohessa lainaus koskien Valkeakosken Tervasaaren nykyaikaista pk8, joka tuottaa irrokepaperia maailmalle joitain kymmeniä prosentteja koko maailman tuotannon kokonaismäärästä. Boldaus minun tekemäni:
"Tämä kehitys huipentui sitten PK 8: n rakentamiseen. Koneen dimensiot olivat aivan uudessa luokassaan: leveys 1,5 – kertainen, nopeus 2-kertainen ja tuotanto 3-kertainen verrattuna PK5:n vastaaviin lukuihin. Tämä asetti koneenrakentajille kovat vaatimukset. Uutta teknologiaa sovellettiin mm. pintaliimauksessa, märän radan rullauksessa ja kalanteroinnissa. Esim. kalanterin telojen rakenteen hallinta kyseisellä leveys/viivapaineyhdistelmällä oli laiteteknisesti haastava. Laiteratkaisut osoittautuivat kuitenkin onnistuneiksi. Varsinainen laadun tekeminen jäi kuitenkin tuotantohenkilöitten harteille. Tässäkin suhteessa edettiin nopeasti ja PK 8 osoittautui erittäin tehokkaaksi tuotantoyksiköksi. Uusi kone käynnistyi 2.7.1996."
4.10. Release-paperista Tervasaaren kantava voima | Papermakerswiki
Ei toki ketä tahansa ja ihan tuosta vain. Olet oikeassa. Ei se perusoperaattorin työ kuitenkaan mitään sellaista osaamista vaadi, mitä ei periaatteessa kuka tahansa normaali ihminen oppisi melko nopeasti. Ja niitä normaaleja ihmisiä on maailmassa muutama miljardi.Totuus on kuitenkin melko pitkälle se, ettei sinne ketä tahansa "moniosaajaa" tai "koneinsinööriä" voida laittaa tuosta vain hommiin. Muuten työnantaja olisi vaihtanut nuo kaikki "napinpainajat" ja "monitorien tuijottelijat" viimeisimmässä työtaistelussa halpis-ukkoihin.
kouluttamattomilla keskimäärin. Kouluttamattomat eli duunarit tienaavat Suomessa keskimäärin 2478 euroa kuussa:Kenellä palkat ovat akateemisen koulutuksen saaneiden tasolla?
Kommentoin niin, että Suomen työpaikoista 75% on palvelualoilla ja sama lähes jakauma on kansalaisten koulutusasteessakin eli kolmannneen asteen kouluutksen suorittaneita on about yhtä paljon. Eli palvelualoista iso ei ole duunarivirkoja.Miten muuten kommentoit sitä, että eurostatin mukaan palvelualoilla EU-maista Suomen(31,7€/h) edellä työtunnin kustannuksessa ovat selkeästi:
-Tanska 43,1€/h
-Belgia 40,6
-Ruotsi 39,5
-Luxemburg 39,1
-Ranska 35,5
Itävalta(30,9) ja Saksa(29,9) sen sijaan kuuluvat palvelualoilla Suomen kanssa samaan kategoriaan. Palvelualoilla työskentelee paljon esimiehiä, joilla ei ole akateemista tutkintoa ja he ovat usein myös työhön osallistuvia. Akateemista koulutusta vaativia asiantuntijatöitä ei tuolla alalla ole paljoakaan suhteessa lattiatason työntekijöiden määrään, joten eurostatin tilasto on siltäkin osin varsin vertailukelpoinen. Palvelualojen painoarvo on Suomessa merkittävä, johtuen alan suhteellisen korkeasta osuudesta työpaikkojen kokonaismäärästä.
Kyllä siinä oppimisessa voi muutama kuukausi mennä. Mä opin tehtaalla yhdessä kesässä opiskeluaikoina enemmän mitä ne duunarit keskimäärin osasi. Yksi kesä eli muutama kuukausi on kuitenkin minusta lyhyt aika tässä tapauksessa. Siis esimerkiksi palkkaan lähden.Suomessa laiton irtisanominen maksaa työnantajalle yleensä n. 9 kk palkan. Mikäli työnantaja olisi halunnut, se olisi voinut irtisanoa kaikki 40000 paperimiestä työsulun aikana ja palkata tilalle uudet miehet puoleen hintaan. Toimenpide olisi maksanut itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa. Tämä ei siis olisi jäänyt kiinni ainakaan osaamisvajeesta, koska nuo hommat oppii normaali ihminen tuossa tuokiossa. Moniosaajiakin Suomi, maailmasta puhumattakaan, on väärällään. Tämän saman työnantaja voisi niin halutessaan tehdä milloin tahansa, vaikkapa huomisesta alkaen. Luonnollisesti jonkinlainen osa vanhoista työntekijöistäkin,olisi pakon edessä valmis jatkamaan hommia puoleen hintaan. Nämä voisivat sitten opettaa työt parissa viikossa uusille tulokkaille.
Kysymys kuuluukin, että miksi näin ei tehdä? Helpompaa ja varmempaa tuottavuusloikkaa olisi vaikea keksiä. Patruunat ja sijoittajat kylpisivät rahassa kolmen vuoden päästä ja pian alettaisiin harkitsemaan tehdasinvestointeja jokaiseen joenmutkaan, koska Suomeen sataisi roppakaupalla tilauksia maailmalta parantuneen kilpailukyvyn takia.
Tuo nyt ei ole edes matemaattisesti mahdollista ja uskoisin että prosenttiosuus on väliltä 50-70%:a. Jos kaikista työläisistä 75% on koulutettuja niin vaikka he sijoittuisivat poikkeuksetta muille aloille kuin palveluun, niin jäljelle jäisi väkisin silti 0,7*0,75=52,5%. Nuo koulutetut siwan kassat ovat kuitenkin poikkeuksia eivätkä tilastollisesti merkittäviä sääntöjä. Palvelualat ei tarkoita vain kaupan kassoja, vaan siihen kuuluu myös IT-ala, terveydenhuolto, koulutus, rahoitussektori, vakuutustoiminta yms yms. Jos asian kääntää toisinpäin, niin palvelutuotannon ulkopuolelle jää ja alkutuotannossa eli maaviljelyksessä, kaivostoiminnassa ja vastaavassa duunareiden osuus on oletettavasti suurempi kuin palveluissa ja jalostuksessakin uskoakseni samaa suuruusluokkaa. Myöskin työttömyysprosenteissa koulutetut pärjäävät koulutettuja paremmin, joten sekään ei asiaa muuta.Osaatko kenties arvioida sitä kuinka vähän duunareita on palvelualoilla suhteessa sen alan työpaikkojen kokonaismäärään? Onko heitä esim. vain tuo mainitsemasi 75%? Kenties vain 50% Vai peräti luokkaa 30%? Omalla näppituntumalla heittäisin, että akateemisesti koulutettuja on palvelualoilla selvästi alle 20%.
Minä en ymmärrä miksi sinä laitat minun suuhuni sanoja, joita en ole sanonut. En minä ole EK. Sen voin paljastaa anonymiteetistäni tinkimättä. En minä ole ollut missään vaiheessa mitään mekaanisia palkanleikkauksia ajamassa, vaan haluan joustavuutta työmarkkinoille eli että palkat muodostuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Se että olen osoittanut millä sektorilla tarjonta on ylihinnoiteltu ja siksi työttömyys on korkea on validi perustelu argumentille.Ja kuten arvelinkin, niin et laskenut eri alojen tuottavuuseroille mitään arvoa, vaan itseisarvoksi tässä tapauksessa muodostuikin akateemisuus tai sen puute. Tuottavuuserot kelvannevat hyvin kontekstiin esimerkiksi siinä tilanteessa, kun EK ilmoittaa ettei aio tehdä keskitettyä palkankorotusratkaisua johtuen juuri eri alojen tuottavuuseroista. Minä sentään ymmärrän samoilla standardeilla molempia tilanteita molemmista näkökulmista.
Minä en puhunut pelkästään akateemisista, eli ainakin tarkoitukseni oli koulutettujen synonyyminä käyttää "kolmatta astetta" mikä pitää Akateemisten lisäksi AMK:n (ainakin se sen nimi oli silloin minä olin vielä tätäkin nuorempi). Tällä kriteerillä koulutettuja on tosiaan ~70% ja suuri osa tulee juuri noista mainisemistasi aloilta (hoitsut yms). Tämä käsittääkseni on kriteeri jota tilastoissa, joiden pohjalta keskustelu lähti käytetään.En tiedä ymmärsinkö väärin vai oletko laskenut väärin mutta mikäli oletetaan, että akateemiset jakautuvat täsmälleen samoin kaikille aloille, niin eikö silloin palvelualojenkin työntekijöiden kokonaismäärästä vain 25% ole akateemisia? Itse en missään tapauksessa tältä istumalta osta väitettä siitä, että akateemisten osuus olisi palvelualoilla yhtä suuri kuin vaikkapa julkisten alojen puolella, johon sisältyvät mm. koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, virkamiehistö ja valtion palveluksessa olevat. Toki kaupunkien liikelaitoksilla työskentelee paljon duunareitakin mm. bussikuskeina, mutta onhan nuo laskukaavasi silti ihmeellisiä.
Kyllähän meillä kovasti erilaiset standardit olivat termin käytölle eli näin olisi pitänyt tosiaan tehdä. Minä tosiaan viittasin maassa elikeinorakenteeseen, jossa AKT:kin alainen työ lasketaan palveluksi.Itse tein lähtökohtaisesti rajanvedon yksityisen ja julkisen sektorin välille, kuten nykyisin on usein tapana. Siinä selitys ylläolevaan ongelmaan, koskien akateemisten sijoittumista eri aloille. Tein myös yksinkertaistuksen eri alojen välille riippuen siitä, mitkä ammattiliitot ja työnantajaliitot mitäkin työtä edustavat. Laskin siis palvelualoihin lähinnä PAMin alaisen työn. Ja kuljetusalan lasken AKT:n alaisen työn piiriin, jne. Näin ollen olet oikeassa, jos eri aloja ei erotella julkisiin ja yksityisiin, eikä eri ammattiliitojen alaisiin töihin. Karkeasti sanottuna puhuit palveluyhteiskunnasta, kun itse puhuin PAMin alaisesta työstä tuon palveluyhteiskunnan sisällä. Pitäisi siis määritellä keskustelun aluksi samat standardit, jotta kaikki puhuvat samasta asiasta.
En nyt moniin itkupotku-heittoihin ole kiinnostunut lähteä ollenkaan mukaan, mutta olen samaa mieltä että on valitettavaa, että tällainen reservi on muodostunut. Oleellinen kysymys on, että miksi näin on päässyt käymään? Minun vastaukseni siihen edelleen on, että työllistäminen ei vain ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Toki työvoiman suora hinta ei ole ainoa tekijä, vaan kilpailun puute, keskusliikkeiden valta, sivukulujen suuruus ja monenlainen säätely ovat myös tekijöitä, joihin pitää puuttua.Nyt vain nykysysteemistä ja sen puutteista johtuvista syistä, on työmarkkinoille muodostunut jättiläismäinen työvoimareservi työttömien suuren määrän takia.
En millään tavalla kiistä globaalin kehityksen vaikusta ja AY ei ole varmasti yksinään syyllinen tilanteeseen. Kuva, joka kaikkein parhaiten kertoo että mikä on ongelmana on tämä:Syistä kysynnän ja tarjonnan vinoumaan olemme luonnollisesti eri mieltä, otaksuisin. Itse pidän pääsyynä globaalia kehitystä, jossa varallisuus ja pääomat ovat voimakkaasti kasautuneet pienen, muutamien kymmenien kokoisen ihmisjoukon käsiin, josta on seurannut globaalia kysynnän vajetta. Oletan, että sinä puolestasi pidät pääsyyllisenä nykytilanteeseen ay-liikettä, ainakin Suomessa. Näin toki voi ollakin, mutta itse ajattelen asioita laajemmin ja pyrin löytämään vallitsevalle tilanteelle perimmäisiä syitä. Tämän takia suomalainen ay-liike on vain hiekanjyvä avaruudessa, vaikka vaikuttaakin vahvasti (vielä) täällä Suomessa. Ay-liikkeellä, etenkään suomalaisella, on globaalisti kovin vähän valtaa, joten perimmäiset syyt Suomen tilanteelle ovat muualla. Aina voidaan toki todeta, ettei tilanteelle ole mitään tehtävissä ja siksi kaikkien olisi globalisaation takia vain täysin sopeuduttava työnantajien ja EK:n vaatimuksiin.
On kohtuullisen vaikea ajatella tilannetta, jossa työttömyysprosentti olisi yli 50% saatika sitten spekuloida mitä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. Jos nyt kuitenkin pysytellään realistisissa skenaarioissa ja muistetaan, että olen kannattanut kansalaispalkka niin kukaan ei olisi nälkään kuolemassa tai kenelläkään ei olisi tarvetta ottaa tahtomattaan vastaan kahden euron tuntipalkkaa.Itse en usko, että esim. 1,5 miljoonan työttömän olosuhteissa Suomessa, työnantajat tarjoaisivat perusduunista yhtään suurempaa kuin puhtaasti kysynnän ja tarjonnan määrittämää palkkaa. Tuossa tilanteessa on syytä huomioida se, että tulonsiirrot heikompiosaisille, olisi jouduttu leikkaamaan jo olemattomiksi tai kokonaan pois. Näin ollen kahdenkin euron tuntipalkka olisi houkutteleva perheenisälle, mikäli vaihtoehtona olisi omien lasten kuoleminen nälkään.
Pahoittelut hieman asiattomasta kirjoituksestani tai siitä lauseesta eilen.En nyt ihan noinkaan sanoisi. Vuonna 2005 Metsäteollisuus laittoi 24000 paperi- ja sähköliiton jäsentä työsulkuun, joka kesti 6 viikkoa. Muistelen kyllä, että jonkin verran asiakkaita menetettiin, mutta sen perusteella yllä kirjoittamasi "asiakkaat olisi ollut jo menetetty" on reilusti yliammuttu. Tämän lisäksi työsulkua edelsi pistelakkojen sarja, joka oli työnantajan näkökulmasta "riittävästi", minkä hyvin ymmärrän. Näiden pistelakkojen vaikutus voidaan ilman muuta laskea tuon 6 viikon työsulun jatkeeksi, tosin minkä verran, lienee kiistanalaista. Silloisista työnantajan kommenteista päätellen pistelakkojen vaikutus oli valtaisa. Tällä perusteella esim. 2kk tauko työntekijöiden kollektiiviseksi vaihtamiseksi ei ehkä olisikaan ollut kuvailemasi mukainen, siis epärealistinen tai aivan paska.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metsäteollisuuden_työsulku_2005
Työnantajan olisi myös mahdollista tehdä salaa tiettyjä valmisteluja ennakkoon. Parissa viikossa, joka nähdäkseni olisi salassa tehtävien toimenpiteiden uskottava yläraja, saisi jo huomattavasti aikaan, erityisesti uusien työntekijöiden hakuprosessiin liittyen. Toki kysymysmerkkejä olisi edelleenkin useita. Keskeisenä kysymyksenä voitaneen pitää sitä, kuinka paljon vanhoja työntekijöitä näkisi parhaaksi ratkaisuksi kaikesta huolimatta jatkaa työssään, etenkin pienillä tehdaspaikkakunnilla. Oletettavasti juuri "syrjäseutujen" tehtailla moni suostuisi jatkamaan jos ei muutakaan osaamista ole, eikä liioin kiinnostusta muuttaa uuden (halpa/pätkä)työn toivossa Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Muuttaminenkin sisältäisi monia epävarmuustekijöitä, alkaen vanhan asunnon myymisestä jossain metsän keskellä. Huomioitavaa on, ettei palkanleikkuun olisi pakko olla juuri tuo 50%, vaan se voitaisiin optimoida pienemmäksikin, jotta mahdollisimman moni vanha työntekijä suostuisi tilanteen vakavuuden paljastuttua, selkä seinää vasten jatkamaan. 40% mekaaninen leikkaus kuullostaisi monen kohdalla jo paljon hyväksyttävämmältä, kuin puolittaminen. Asia olisi mahdollista esittää myös taktisesti. Ensin ilmoitetaan palkkojen puolittamisesta tyyliin ota tai jätä ja samalla kerrotaan valmistelujen uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi olevan jo tehty. Alkutyrmistyksen jälkeen työnantaja sitten "hyvää hyvyyttään" tulisikin vastaan 10 prosenttiyksiköllä.
Loppujen lopuksi tässäkin on kyseessä tuotto/panos-suhteesta. Itse uskon vahvasti, että työnantaja ei lähtisi esittämäni skenaarion kaltaiseen työntekijöiden vaihtoon siitä syystä, että lopputuotteen hinta laskisi liian vähän, vaikka palkat puolitettaisiin. Tai vaikka palkoista leikattaisiin 90%. Olen esittänyt lukuisia kertoja laskelmia tuosta kuvitteellisesta toimenpiteestä. Vaikka Suomen kaikkien paperitehtaiden työntekijät suostuisivat/pakotettaisiin tulemaan töihinsä ilmaiseksi, laskisi lopputuotteen hinta vain luokkaa 4-8%, mikäli jokainen säästynyt palkkaeuro siirrettäisiin sellaisenaan tuotteen hintaan, eikä latiakaan osinkoihin.
Jouko Karvisen huhutaan jo vuosia sitten sanoneen, että paperialan globaali rakennemuutos on niin väistämätön, ettei tehtaanporttien sisäpuolella ole tehtävissä mitään. Voi olla että huhu on tosi tai epätosi, mutta sen substanssi piti/pitää paikkansa. Tässä yhteydessä ei liene tarpeen kerrata digiaikaan siirtymisen vaikutuksia painopaperin menekkiin tai trooppisten puiden kasvunopeuden suhdetta suomalaisiin puulajeihin.
Kuitenkin suurin mielipide-ero meidän välillä lienee - kuten monen muunkin kanssani erimieltä olevien välillä - se perustavaa laatua oleva kysymys, että alasta riippumatta mielestäni työntekijöiden avulla saatavan tuottavuuden kasvun lisäarvo, tulisi jakaa työntekijöiden ja työnantajan kesken, mielellään suurinpiirtein saman suuruisina. Poikkeustilanteessa tietenkin jompikumpi osapuoli joustaa, mutta ei sillä tavalla että koko siivu menee toiselle osapuolelle. Valitettavan monen mielestä, alasta riippumatta tuo lisäarvo kuuluu automaattisesti yksin tai vähintään murskaenemmistöltään työnantajalle ja sitä kautta omistajille. Kommunistien mielestä tuo lisäarvo kuuluisi tietysti kokonaan työntekijöille.
Ohessa linkki, jonka mukaan työtunnin hinta Suomessa ei ole ylivoimaisesti korkein Euroopassa, vaikka kokooomus/ek/pankkiekonomistit pyrkivät tällaisen kuvan luomaankin perusteeksi palkkojen leikkaamiseksi. Suomi sijoittuu tilaston seitsemänneksi, eli hieman yli euroalueen keskiarvon:
EU:n huimat erot: Bulgarialaisen työtunti maksaa neljä euroa, tanskalaisen yli 41 euroa | Yle Uutiset | yle.fi
.
Juuri nyt insinööriliiton puheenjohtaja kertoo mielipiteitään aamutv:n haastattelussa Nokian massairtisanomisista. Ranskan pään irtisanomiset ovat suhteellisesti pienemmät, kuin Suomessa, mikä ihmetyttää nokialaisia. Suomessa on Insinöörejä työttömänä nyt 7,5% ja lähes kaikilla aloilla menee heikosti, eikä näkymät ole järin lupaavia. Lvi on ainoa, joka pärjää joten kuten.
Noiden haastattelusta tuoreeltaan nappaamieni pointtien mukaan insinöörityö ei ehkä olekaan Suomessa niin kilpailukykyistä, mitä on annettu ymmärtää. Enkä tässä kiistä nyt sitä, etteikö tuloerot Suomessa olisi pienet, erityisesti nettoansioissa. Olen aiemminkin todennut akateemisen työttömyyden kehityksestä, että siinä pätevät ne aivan samat pääasialliset syyt eli järjetön veroaste, sääntely ja byrokratia.
Tällaisia on varmaankin ollut helppo luvata, koska Ranskakin kuuluu niihin maihin, jotka ajavat itsekkäästi omien työpaikkojen säilyttämistä mm. irtisanomissuojan avulla.
Kerran viikossa on uutinen tai tutkimus kuinka Suomessa ei kannata tehdä töitä kun täällä on niin mahtavat tuet. Ja vitut!
Saan työttömyyskorvausta verojen jälkeen 640 ja siinä se saatana on! Saan myös lastenhoidon tukea mutta se vähennetään työttömyyskorvauksesta, melkoinen tuki siis!
Palkkani oli 3000 ja 4000 välissä ennen työttömäksi jäämistä, joten laskelmieni mukaan mun kannattaisi tehdä töitä!
Et varmaankaan kuulunut työttömyyskassaan jos tämä menee näin... ainakaan tarpeeksi kauan.Palkkani oli 3000 ja 4000 välissä ennen työttömäksi jäämistä, joten laskelmieni mukaan mun kannattaisi tehdä töitä!
Kun taas "kommariosastolta" kaikki puheenvuorot ovat olleet järkeviä...