Kehitysapu, onko se turhaa eurojen tuhlausta?

  • 21 612
  • 135

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Syntyipä “Neuvostoliitto-ketjun” ja siinä esille tulleen lähialueavun myötä mieleeni idea aloittaa keskustelu kehitysavusta ja sen järkevyydestä tai järjettömyydestä. Aiheesta ei lienee suuremmalti keskusteltu, en ainakaan pikaisen haun tuloksena löytänyt ainoatakaan aihetta käsittelevää ketjua.

Hivenen alustusta keskustelun herättämiseksi.

Nykymuotoinen lähes vastikkeeton kehitysapu olisi syytä lakkauttaa toimimattomana tai siihen uhrattuihin euroihin verrattuna turhana toimintana. Sen sijaan olisi parempi ryhtyä harjoittamaan vastikkeellisempaa kehitysapua, jossa paikallisille viranomaisille sekä järjestöille asetetaan tiettyjä vaatimuksia jotta kehitysapua annettaisi jatkossakin. Nyt, vaikka kuinka todistellaan kehitysavun toimivuuden puolesta, näyttää ulkopuolisesta siltä ettei tuloksia ole juuri saatu jolloin tulee vahva tunne siitä, että rahat eivät mene tarkoitukseensa. Onko tällaisessa toiminnassa mitään järkeä? Avustetaan mutta apu ei läheskään aina konkretisoidu avuntarvitsijoille paikallisella tasolla. Kehitysapu saattaa suuntautua toisarvoisiin kohteisiin, sen sijaan, että siitä olisi todellista hyötyä paikallisella tasolla.

Oikeastaan koko länsimaiden harjoittama kehitysapu tulisi koordinoida uudelleen. Suunnitella ja rakentaa koko järjestelmä alusta alkaen, ja samalla asettaa tiettyjä vaatimuksia vastaanottajamaan poliittiselle johdolle. Tässä vaiheessa voimme tietty kysyä: “Onko meillä oikeutta vaatimusten asettamiseen”.
Mielestäni tavallaan on, mutta emme kuitenkaan voi täysin olla ottamatta huomioon paikallista kulttuuria ja ilmapiiriä mutta jos huomataan selkeää väärinkäyttöä kehitysavun kohdentamisessa, tulee siihen puuttua kovemmin ottein kuin nykyään puututaan. Vaikka sitten vaatia kehitysavun antajana myös vastaanottajalta muutakin kuin lämmintä kättä ja aurinkoista hymyä!

Ymmärtääkseni Japani ei kovinkaan hanakasti jaa vastikkeetonta kehitysapua, sen sijaan tukevat toisella tapaa kehitysmaita, ts. asettavat tiettyjä ehtoja avulle. Olisiko tämä parempi tie vai johtaisiko se entistä kovempaan taloudelliseen riistoon?

Olennaisesti kehitysapuun tulisi sitoa koulutus, ja sen tulisi koskea kumpaakin sukupuolta. Ei suinkaan poikia ainoastaan. Usein parasta “kehitysapua” on ollut naisten lukutaidon kohentaminen sekä koulunkäyntimahdollisuuden suominen kaikille halukkaille. Toinen millä välillisesti saa kehitettyä oloja on terveys- ja ennen kaikkea sukupuolivalistus. Ongelmia tahtoo tosin tulla perinteiden kanssa, sekä enenevissä määrin uskonnon kanssa. Niin katolilaisuus kristinuskon suuntana kuin islamilaisuus ei kovinkaan suopeasti suhtaudu em. valistuksen jakamiseen.

Minusta on järkevintä jakaa kehitysapua vain sellaisiin kohteisiin joissa vastapuoli sitoutuu tiettyihin ehtoihin, ne voidaan määritellä sitten tapauskohtaisesti.

Entäpä monikansalliset yritykset, voidaanko ne ottaa mukaan kehitysapuprojekteihin? Tai, onko niille mitään sijaa niissä?

Joten, arvoisat jatkoaikalaiset. Onko nykymuotoinen kehitysapu silkkaa eurojen tuhlausta vai voidaanko sitä pitää perustellun järkevänä toimintana?

vlad#16.
 

nedomansky

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Monikansalliset yhtiöt tekevät varmasti oman kehitystyönsä
liiketalouden lähtökohdista. Eli etsivät vaikka jotain raaka-ai-
netta ja hyödyntävät sen sitten tuotannossaan. Voiton jakautu-
minen on osa hanketta ja jos "kehitys"maassa on demokratia
jossain määrin vallalla, voi taloudellinen tulos hyödyttää
jopa laajempia piirejä kuin vain hallitsijan lähimpiä.

Vastikkeeton avustaminen on älytöntä ja tuskinpa sitä
tehdäänkään. Olisikohan jossain raporttia siitä, mitä esim.
vuoden 2000 kehitysavulla tavoiteltiin ja neutraalin tahon
analyysi siitä, saavutettiinko tavoitteet vai ylitettiinkö ne.

Ensin tarvitaan tietoa kehitysavun kohdentamisesta ja
tuloksista ja vasta sitten voidaan alkaa kritisoimaan ja
esittämään parannusehdotuksia.

Urbaanilegendoissa on aina paljon tarinoita meijerikoneiden
rahtaamisesta kehitysmaahan, jossa sitten ei olekaan toisen
projektimaan tekemää rakennusta vielä valmiina tai
tie laitokselle puuttuu. Vallankumouksen lapset joskus
syövät oman kapinansa tulokset. Jollekin kalastuskombinaatille
annettiin taannoin kalastusalus kehitysapuna ja miehistö
koulutettiin jossain Kotkan suunnalla. Matkalla Päiväntasaajan
alapuolelle aluksella syttyi kapina ja koko botski upposi
ennenkuin ekaa verkkoa oli heitetty mereen. Näin siis
urbaanilegendan mukaan.

Kannettu vesi ei pysy kaivossa, mutta tietenkin nälässä
oleville on annettava ruokaa. Koulutuksen mahdollistaminen
lienee pitkävaikutteisin tapa auttaa kehitysmaita.
Ehtona tulisi olla aina demokraattisen järjestelmän ja
lakiin perustuvan yhteiskunnan pelisääntöjen olemassaolo
eli YKn tulisi saada maassa jotain kontrollia näihin asioihin.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti nedomansky

Urbaanilegendoissa on aina paljon tarinoita meijerikoneiden
rahtaamisesta kehitysmaahan, jossa sitten ei olekaan toisen
projektimaan tekemää rakennusta vielä valmiina tai
tie laitokselle puuttuu. Vallankumouksen lapset joskus
syövät oman kapinansa tulokset. Jollekin kalastuskombinaatille
annettiin taannoin kalastusalus kehitysapuna ja miehistö
koulutettiin jossain Kotkan suunnalla. Matkalla Päiväntasaajan
alapuolelle aluksella syttyi kapina ja koko botski upposi
ennenkuin ekaa verkkoa oli heitetty mereen. Näin siis
urbaanilegendan mukaan.

Täytyypä vain toivoa, että mm. talousmaantiedonopettajani on nähnyt näkyjä tutustuessaan kehitysapuun ja sen tuloksiin, aikaa tästä tosin on jo vierähtänyt mutta tätä tukevia havaintoja olen kuullut muutamasta muustakin luotettavana pitämästäni lähteestä aivan viime vuosilta.

Seuraavaksi pari ei niinkään urbaanilegendaa, esimerkkien kehitysavun kohdemaat sijaitsivat Afrikassa.

Suomesta vietiin kehitysapuna lukuisia kalastusaluksia, miehistö koulutettiin ja kaiken piti olla kunnossa. Muutaman vuoden kuluttua käytiin tutustumassa tilanteeseen, kalastusalukset ruostuivat rannalla, eikä niitä oltu käytetty kertaakaan koulutuksen päätyttyä tarkoituksenmukaisesti. Syy moiseen oli seuraava, paikallisten mielestä kalan syöminen on äärimmäisen köyhyyden merkki joten he eivät kalaa syöneet eivätkä myöskään harjoittaneet kalastusta myyntiä varten.

Kehitysapuna toimitettiin kuorma-autoja sekä runsaasti varaosia kohdemaahan. Myöhemmin paljastui kaikkien kuorma-autojen joutuneen armeijan käsiin, jolloin niiden todellinen käyttötarkoitus oli aivan toinen kuin oli suunniteltu. Varaosien kohtalo oli sama.

Suomessa kehitysavun perille menoa kontrolloidaan nykyään ilmeisesti (toivoittavasti) huomattavasti paremmin kuin monissa muissa maissa, ehkäpä olisi parempi puhua juuri kokonaisuuden kannalta kehitysavun mielekkyydestä tai mielettömyydestä.

Mielenkiintoista on myös huomata sotilasavun olevan yhä edelleen huomattavasti suuremman kuin kehitysavun, puhumattakaan kehitysmaiden varustelubudjetteja jotka ovat huomattavasti suuremmat kuin koulutukseen tai sosiaalimenoihin tarkoitetut budjetit. Onko mielekästä tukea maata joka käyttää varusteluun rahaa vaikka väestö elää äärimmäisessä köyhyydessä? Tai, ehkäpä on parempi kysyä, onko mielekästä tukea maata jonka varustelumenot ovat kohtuuttoman suuret verrattuna maan varallisuuteen.

vlad#16.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Aiheeseen liittyvää tämäkin:

http://www.ykliitto.fi/aineisto/kehitysrahoitus/julkinen.htm

Sivuilta poimittua:

"Kehitysavun sanotaan toisinaan olevan myös köyhimpiä maita koskevien ongelmien eräs taustasyy. Köyhimpiä maita vaaditaan laittamaan omat institutionaaliset järjestelmänsä kuntoon rahoituksen lisäämiseksi. Useat arvostelijat ovat kuitenkin nostaneet juuri kehitysavun itsensä merkittäväksi syyksi kehitysmaiden julkisten instituutioiden ja hallinnon heikon tilan syyksi. Riippuvuus kehitysavusta on heikentänyt vastaanottajamaiden omaa kykyä hallinnoida järjestelmäänsä, oma omistajuus on vuosien saatossa vähentynyt ja esimerkiksi verotukseen liittyvät järjestelmiä ja instituutioita ei ole samalla kehitetty".

Vastaavaan kritiikkiin olen törmännyt taannoin, en vain muista missä yhteydessä, näyttänee kuitenkin siltä ettei esitetty kritiikki ole täysin aiheetonta.
En nyt kuitenkaan lähde väittämään kehitysmaiden ongelmien johtuvan kehitysavusta, mutta osa syy annetulla avulla sisäisiin ongelmiin ja tiettyyn rappeutuneisuuteen voi olla. Mikäli voidaan entistä paremmin osoittaa syy-yhteys näiden asioiden välillä, lienee parempi arvioida uudelleen koko nykymuotoisen kehitysavun mielekkyys.

Monastihan väestön kouluttamattomuus on valtaapitävien kannalta positiivista, mitä kouluttamattomampia asukkaat ovat sitä helpompi heitä on johdatella, ja sitä helpompi osoittaa ulkopuolisia syyllisiä ongelmiin jotka todellisuudessa aiheutuvat sisäisistä syistä.

Mutta kuinka muuttaa valtioiden poliittista valtarakennetta sivistyneesti valtioissa joissa poliittinen valta on keskittynyt hyvin suppealle joukolle? Ampuako heidät pitäisi?

vlad#16.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Samaan aikaan, kun valtiosihteeri Martti Hetemäki (kok.) valmistelee ja esittelee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) suulla tulevalle vuodelle merkittäviä menoleikkauksia, veronkorotuksia ym. toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi, Suomi osoittaa edelleen ensi vuonna yli 900 miljoonaa euroa (0,9 miljardia, n. 0,6% BKT:sta) kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena olisi lisäksi nostaa maksuosuus YK:n edellyttämälle 0,7 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Tuntuu näin äkkiseltään melko mottipäiseltä summalta ja touhulta varsinkin nykytilanteessa, jossa julkisen velan osuus Suomen BKT:sta ylittää lähivuosina 60 prosentin rajan.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Kannettu vesi ei pysy kaivossa, mutta tietenkin nälässä oleville on annettava ruokaa.

Miksi pitäisi antaa ruokaa? Tämä juuri johtaa siihen, ettei nälänhätä lopu koskaan. Jostain kumman syystä niissä maissa, joissa kärsitään nälänhädästä, väestö kasvaa koko ajan. Hieman nurinkurista.

Henkilökohtaisesti ärsyttää nähdä televisiosta näitä kerjäysmainoksia, joissa on nälkää näkeviä lapsia kärpästen syötävinä. Rahallako se nälkä loppuu? Nälkä loppuu vasta sitten, kun on riittävän vähän ihmisiä jakamassa rajallisia ruokavarantoja.
 
Samaan aikaan, kun valtiosihteeri Martti Hetemäki (kok.) valmistelee ja esittelee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) suulla tulevalle vuodelle merkittäviä menoleikkauksia, veronkorotuksia ym. toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi, Suomi osoittaa edelleen ensi vuonna yli 900 miljoonaa euroa (0,9 miljardia, n. 0,6% BKT:sta) kehitysyhteistyöhön. Tavoitteena olisi lisäksi nostaa maksuosuus YK:n edellyttämälle 0,7 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä.

Tuntuu näin äkkiseltään melko mottipäiseltä summalta ja touhulta varsinkin nykytilanteessa, jossa julkisen velan osuus Suomen BKT:sta ylittää lähivuosina 60 prosentin rajan.
Tuntuisiko sitten äkkiseltään fiksummalta jättää tylysti huomioimatta kansainväliset sopimukset joita ollaan oltu laatimassa ja joita ollaan sitouduttu noudattamaaan?
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Tuntuisiko sitten äkkiseltään fiksummalta jättää tylysti huomioimatta kansainväliset sopimukset joita ollaan oltu laatimassa ja joita ollaan sitouduttu noudattamaaan?

Tämä tuntuisi erittäin fiksulta. Veikkaan ettei ketään kiinnostaisi enempää kuin yhden Iltapaskan/Hyysärin otsikon verran. Pikavipeillä annettu köyhäinapu, josta ei ole muuta kuin haittaa, ei vaan toimi.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Tuntuisiko sitten äkkiseltään fiksummalta jättää tylysti huomioimatta kansainväliset sopimukset joita ollaan oltu laatimassa ja joita ollaan sitouduttu noudattamaaan?
Ei tietenkään, mutta kun otetaan huomioon, että näin ovat tehneet jo vuosia esimerkiksi Saksa (kehitysapumäärärahojen osuus BKT:sta 0,38% vuonna 2012), Ranska (0,45%) ja Belgia (0,47%) - Koreasta (0,14%), Japanista (0,17%) ja Yhdysvalloista (0,19%) puhumattakaan, on naiivia olettaa, että Suomen jääräpäinen pitäytyminen YK:n vuosituhattavoitteissa parantaisi kokonaiskuvaa millään tavalla.

Edellä mainitut maat kuuluvat lisäksi OECD:n alaiseen kehitysapukomiteaan (DAC), jonka jäsenmaiden keskimääräinen kehitysapuosuus BKT:sta oli vuonna 2012 noin 0,29% (liite), eli puolet Suomen tasosta. Hieman yksinkertaistaen 450 miljoonan leikkaus kehitysapuun toisi kertaheitolla valtion kassaan miltei kolmanneksen enemmän säästöjä kuin ensi vuoden alkoholi-, tupakka-, virvoitusjuoma- ja polttoaineverokantojen korotukset (n. 350 milj. euroa) yhteensä.
 

Liitteet

  • kehitysavun osuus bktsta.JPG
    kehitysavun osuus bktsta.JPG
    44,9 KB · kertaa luettu: 397

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Tuntuisiko sitten äkkiseltään fiksummalta jättää tylysti huomioimatta kansainväliset sopimukset joita ollaan oltu laatimassa ja joita ollaan sitouduttu noudattamaaan?

Onhan Suomi sitoutunut EU:nkin sääntöihin ja sopimuksiin, mutta rikkoo niitä esim. tukipaketti-politiikalla.

Olen kehitysmaiden auttamisen puolella, mutta tällä hetkellä oma tilanne on se, että kehitysapurahoja tulisi leikata 200 miljoonaa ainakin. Myös nykyinen kehitysapu-systeemi tulisi purkaa ja kehittää parempi. Miljoonat diktaattorien tileille eivät ole nälänhätää ainakaan vielä ratkaissut.

Leikkuri käymään vaan, kuten omankin kansan kohdalla ja ainahan voi vedota vapaaehtoiseen auttamiseen, kuten vihervasurit kertovat puhuttaessa esim. kirkon kehitysavusta eli ts. väärin autettu, kuten niin usein kyseisen sakin jutuista tulee ilmi. Natsi-Hursti käy erinomaisena esimerkkinä.
 

Ostrich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Tuntuisiko sitten äkkiseltään fiksummalta jättää tylysti huomioimatta kansainväliset sopimukset joita ollaan oltu laatimassa ja joita ollaan sitouduttu noudattamaaan?

Mitkä ihmeen "kansainväliset sopimukset" velvoittaa Suomea pitämään kehitysapua nykylukemissa? Ei kannata vedota joihinkin mystisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita ei ole edes olemassa.
 
Mitkä ihmeen "kansainväliset sopimukset" velvoittaa Suomea pitämään kehitysapua nykylukemissa? Ei kannata vedota joihinkin mystisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita ei ole edes olemassa.
En tiedä tarkalleen. Hallitusohjelmassa puhutaan vain kansainvälisistä sitoumuksista.

Toki minustakin puolet kehitysavusta voitaisiin leikata saman tien, ellei oltaisi ensin menty lupaamaan jotain muuta.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Pitkän uran ulkoministeriön palveluksessa diplomaattina tehnyt, mm. Suomen suurlähettiläänä Mosambikissa toiminut ja YK:ssa työskennellyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen on julkaissut tänään kehitysyhteistyöjärjestelmää rajusti kritisoivan "Kehitysavun kirous" -teoksen. Kirjan esittelytekstissä mainitaan mm. että "[ä]ärimmäinen köyhyys on häviämässä lähinnä sellaisissa maissa, joille kehitysapua ei ole annettu...", ja että "...kehitysmaista karkaa pääomia lähes kymmenen kertaa kehitysavun verran, monikansalliset yritykset kiertävät veroja ja veroparatiiseihin kertyy tuhansia miljardeja euroja." (http://www.intokustannus.fi/kirja/kehitysavun_kirous/)

Kehitysapuun viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kohdennetut varat ovatkin menneet Kääriäisen mukaan "täysin hukkaan", kertoo mm. YLE.
 
Viimeksi muokattu:

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kehitysapuun viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana kohdennetut varat ovatkin menneet Kääriäisen mukaan "täysin hukkaan", kertoo mm. YLE.


Muuan Nalle Wahlroos sanoi tuon saman jo vuonna 2010. Linkki Kuvalehteen.

Tuosta samasta asiasta ovat myös puhuneet useat Afrikan omatkin talousviisaat (kyllä, sielläkin on sellaisia). Esimerkiksi Dambisa Moyo (Sambia) ja James Shikwati (Kenia). He ovat vaatineet jo aiemmin, että parasta mitä Afrikan tilanteelle voi länsimaat tehdä, on lopettaa kehitysavun antaminen kokonaan. Pääpointteina heillä on ollut se, että ei Afrikan hallitsijoilla ole mitään syytä tehdä yhtään mitään oman maansa eteen, kun länsimaat antaa rahaa kuitenkin koko ajan. He ovat myös huomauttaneet, että köyhimpiä maita ovat tälläkin hetkellä ne, jotka ovat pisimpään saaneet kehitysapua.

Mutta eihän afrikkalaisia kukaan kuuntele. Samat ihmiset, jotka ovat niin huolissaan afrikkalaisista, ovat sitä mieltä että he tietävät afrikkalaisten asiat paremmin kuin afrikkalaiset itse. Miksiköhän?

Linkki Moyon ajatuksiin (Maailman kuvalehden sivut).

Linkki Shikwatin ajatuksiin (Uuden Suomen sivut).
 

Kyynikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK / HJK + Porin Ässien sympatiakannattaja
Kuulin yleltä tänään ennen klo 15 Kääriäisen haastattelua. Oli sitä mieltä että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Amen.

Sekin toista miljardia euroa voisi käyttää ihan oman maamme hyvinvointiin, ei jaella turhakkeille ympäri masilman. Jäähän sitä moni mokotusbisneksestä työttömäksi mutta so what!?
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Nykyajan anekauppaa. Valtio tekee sitä muotosyistä, henkilö laittaa 20 euroa kuussa omatuntonsa varalta.
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Miksi pitäisi antaa ruokaa? Tämä juuri johtaa siihen, ettei nälänhätä lopu koskaan. Jostain kumman syystä niissä maissa, joissa kärsitään nälänhädästä, väestö kasvaa koko ajan. Hieman nurinkurista.

Henkilökohtaisesti ärsyttää nähdä televisiosta näitä kerjäysmainoksia, joissa on nälkää näkeviä lapsia kärpästen syötävinä. Rahallako se nälkä loppuu? Nälkä loppuu vasta sitten, kun on riittävän vähän ihmisiä jakamassa rajallisia ruokavarantoja.

Jännä juttu, että nykyajan humanistisessa ilmapiirissä tuollainen ihmisoikeusrikos sallitaan - siihenhän suorastaan yllytetään. Samalla Suomessa ei kuitenkaan anneta köyhien kaivaa ruokaansa edes roskiksista.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Kuulin yleltä tänään ennen klo 15 Kääriäisen haastattelua. Oli sitä mieltä että nykymuotoinen kehitysapu on tullut tiensä päähän. Amen.
...

Olisi tosiaan suotavaa, että nykymuotoinen kehitysapu loppuisi, ihan johtuen aina välillä tällä palstallakin sivutusta aiheesta, että raha ei varsinaisesti kehitä eikä auta sen kohteeksi "päässeitä" paikkoja, vaan varat ohjautuvat muualle.

Muuan Nalle Wahlroos sanoi tuon saman jo vuonna 2010...

Nalle tosiaan sanoi jo aiemmin - oikeastaan kaikki tolkun ihmiset ovat sanoneet samaa jo ties kuinka kauan - mutta ehkä pitkän uran YK:ssakin tehnyt Kääriäinen on oikea henkilö vähän ravistelemaan tätä keskustelua ja tokkuraisimpia kehitysavun kannattajia...

Ainakin Kääriäistä on vaikea lähteä heittelemään millään rasistin pilkkakirveellä, tai no mistäs sitä tietää.

edit. Kääriäinen on näemmä tänään ollut aamu-tv:ssä heti puoli seitsemän jälkeen puhumassa aiheesta, pitääkin käydä myöhemmin katsomassa Areenasta.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Nykyajan anekauppaa. Valtio tekee sitä muotosyistä, henkilö laittaa 20 euroa kuussa omatuntonsa varalta.
Sitähän se aika pitkälle on. Minun mielestäni apua ei tarvitse lopettaa tai edes paljoa vähentää, mutta sen luonnetta tulee muuttaa. Sen tulisi olla tuotteita, työtä ja palveluja silkan rahan sijaan. Ei se nykyäänkään ole pelkkää rahaa (en muista, miten iso osa on rahaa ja miten iso osa muuta), eikä rahan osuutta saada nollaan koskaan eikä tarvitsekaan, mutta rahan sijaan voisi lähettää suomalaisyritysten tuotteita ja lähettää myös suomalaisia rakentamaan koulutuslaitosta, infraa, ja muuta vastaavaa. Tämä kaikki yhteistyössä kohdemaan kanssa, eli jos kohdemaa on vain rahan perässä niin vaihdetaan kohdemaata.

Ja tiedän kyllä, että nämä muutokset olisi helkkarin vaikeita, mutta silti ne olisi tekemisen arvoisia.
 

-pasi-

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Itse olen nyt osallistunut tuohon Kiva.org palveluun jossa annetaan kehitysmaihin ja vastaaviin lainaa erilaisille projekteille mitä ihmisillä on. Esimerkiksi oma 20 dollarin laina/lahjoitus meni jonkun pienen kyläkaupan laajentamiseen. Ne sitten pikkuhiljaa maksaa takaisin lainaa ja sen saa sitten uuteen projektiin pistää sen rahan. Joskus tästä taisikin olla täälä puhetta, mutta en löytänyt hakupalvelulla. Ei ehkä tämäkään täysin oikea tapa, mutta mielummin tämäntyyliselle palvelulle kuin jossa avustusraha menee täysin harakoille ja pieni osa vain itse avun tarvitseville. Nyt se raha menee kokonaisuudessaan jollekin joka vielä maksaa sitä takaisin päin.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olisi tosiaan suotavaa, että nykymuotoinen kehitysapu loppuisi, ihan johtuen aina välillä tällä palstallakin sivutusta aiheesta, että raha ei varsinaisesti kehitä eikä auta sen kohteeksi "päässeitä" paikkoja, vaan varat ohjautuvat muualle.
Tuo Klose16:n vertaus nykyajan anekaupasta on kohtalaisen osuva. Kehitysavun perään huutava väki on ensisijaisesti kiinnostunut siitä, mikä osuus bruttokansantulosta ohjataan kehitysapuun, ei niinkään siitä mitä kehitysavulla tosiasiallisesti saadaan aikaan. Kehitysapumyönteisten kiinnostus aikaansaannoksiin tuntuu loppuvan siihen, kun kaivo on kaivettu, parakki on pystyssä ja paskis toimii. Se ei tunnu kiinnostavan, periikö joku kaivon käytöstä maksua, puretaanko parakki parin vuoden kuluttua purkutavaran toivossa, ja käytetäänkö muuhun infraan suhteutettuna aivan käsittämättömän ylellistä paskista lainkaan (sekin lähtee herkästi realisoitumaan rahaksi).

Edellinen pätee siis parhaassa tapauksessa, kun kehitysapua ohjataan hankkeisiin, joissa projektinjohto ja valvonta ovat paikan päällä ja avun toimittajan käsissä. Suora materiaaliapu ym. merkitsee vähemmän kontrollia ja läpinäkyvyyttä, jolloin varkauksille ja muille väärinkäytöksille on enemmän sijaa. Moittikaa vaan kyyniseksi, mutta jotenkin olen tähän ikään tullut vakuuttuneeksi maailman raadollisuudesta etenkin vähemmän kehittyneissä maissa. Kehitysavusta saattaa olla kohdemaille pitkässä juoksussa tai ihan missä tahansa juoksussa enemmän haittaa kuin hyötyä. Rukousmyllyä on vain kiva pyörittää Suomesta käsin ja surauttaa täten itselle hyvä omatunto.


Pitääkin lukea tuo Matti Kääriäisen kirja. Luulisi miehen tietävän erittäin hyvin mistä puhuu.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
.... Kehitysavun perään huutava väki on ensisijaisesti kiinnostunut siitä, mikä osuus bruttokansantulosta ohjataan kehitysapuun, ei niinkään siitä mitä kehitysavulla tosiasiallisesti saadaan aikaan....

Samaa mieltä, mutta minua toisaalta häiritsee myös usein saamani vaikutelma, että kehitysavun lopettamista vaativien tahojen suunnalta kuuluu myös sellaisia äänenpainoja ja vihjailuja, että kehitysavun onnistuminen olisi kiinni nimenomaan banaanivaltioiden sivistymättömien ihmisten, banaaninpoimijoiden ja kamelikuskien toimista...

...tämähän ei ole koko totuus, vaan länsimailla olisi itsellään ihan jäätävä syytetaakka kehitysavun epäonnistumisessa. Kuten Kääriäinenkin huomauttaa, niin oikeastaan näistä köyhistä maista annetaan rahaa rikkaisiin länsimaihin, sillä kehitysapu + maihin tehdyt investoinnit ovat yhteissummaltaan pienempiä, kuin maista laittomasti/korruption/veronkierron kautta palaava summa länsimaihin.

...

Pitääkin lukea tuo Matti Kääriäisen kirja. Luulisi miehen tietävän erittäin hyvin mistä puhuu.

Tästä linkin takaa miehen haastattelu tämän päivän aamutv:ssä. Mielenkiintoista juttua. linkki YLE Areenaan:
http://areena.yle.fi/tv/2612941

edit. @Pisin Kääpiö 186cm :ltä erittäin hyvää pohdintaa juuri siitä, että noita hankkeita pitäisi jälkiseurata muutama vuosi, että mitä niille kuuluu. Samaa sanoo myös Kääriäinen ja epäilee, etteivät tulokset olisi kovin mairittelevia!
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Tästä linkin takaa miehen haastattelu tämän päivän aamutv:ssä. Mielenkiintoista juttua. linkki YLE Areenaan:
http://areena.yle.fi/tv/2612941

edit. @Pisin Kääpiö 186cm :ltä erittäin hyvää pohdintaa juuri siitä, että noita hankkeita pitäisi jälkiseurata muutama vuosi, että mitä niille kuuluu. Samaa sanoo myös Kääriäinen ja epäilee, etteivät tulokset olisi kovin mairittelevia!
Tuo haastattelu pitää kuunnella, kiitoksia linkistä. En voinut tänä aamuna seurata lainkaan aamuteeveen ohjelmaa, jonka lähettyvillä yleensä päivystän aikataulusta riippuen 15-30 minuuttia.

Kehitysavun ja tähän liittyvien hankkeiden jälkiseurannan sekä avun saajan voimakkaan velvoittamisen roadmapin toteuttamiseen tulisi olla itsestään selvää.
 
Viimeksi muokattu:

KwutsNI

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
...tämähän ei ole koko totuus, vaan länsimailla olisi itsellään ihan jäätävä syytetaakka kehitysavun epäonnistumisessa. Kuten Kääriäinenkin huomauttaa, niin oikeastaan näistä köyhistä maista annetaan rahaa rikkaisiin länsimaihin, sillä kehitysapu + maihin tehdyt investoinnit ovat yhteissummaltaan pienempiä, kuin maista laittomasti/korruption/veronkierron kautta palaava summa länsimaihin.

Muistan myös nähneeni vuosituhannen vaihteen tienoilla opiskellessani tilaston, jonka mukaan viiden eniten kehitysapua saavan maan joukossa olivat Kiina ja Israel. Herättää kysymyksen, mikä sitä kehitysapua oikein onkaan.

Edit. parempi sanavalinta
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös