No sinähän tässä juuri lähestyt asiaa esittämällä pelkkiä olettamuksia, toteamalla että "tuskin Suomen valtio ihan mihin tahansa touhuihin rahoja syytää", ja "uskoisin, että rahojen käyttöä valvotaan ja että niitä pyritään ohjaamaan järkeviin kohteisiin".
Noin asioiden tulisi ollakin. Eivät ne silti välttämättä ole. Muiden muassa lyhyet Kääriäis-referaatit jo puhuvat hieman toisenlaista kieltä.
Olen ollut vuosien varrella tekemisissä tekemisissä kehitysyhteistyössä mukana olleiden suomalaisten kanssa, tosin vähän ja satunnaisesti, mutta kuitenkin. Jos kehitysavun perillemenoon ja avun tuloksellisuuteen on otettu kantaa, niin minun korvaani ainakin seuraavia ajatuksia on noussut esiin: 1) on todettu että ongelmia on, esim. korruptio ja rikollisuus ovat kohdemaissa väistämättä läsnä. Toimitaan niillä edellytyksillä millä pystyy, ja yritetään samalla parantaa toimintaa jotenkin. Lisäksi kuulee sellaista, että 2) on kuitenkin tärkeintä, että kehitysapua annetaan, vaikka jokin osa ei päädy edes oikeisiin käsiin tai tuota juurikaan hyvinvointia, mutta pääasia että autetaan.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä tuota kohdan 2. ajattelutapaa lainkaan. Mielestäni tuollainen on vastuutonta toimintaa joka suhteessa, sekä autettavien että auttajien näkökulmasta.