Yliarvostetuin ammattikunta?

[Oijennus]

Tämä. Joku kirurgin hommakin on autoasentajan työhön verrattavissa. Yhdistä tuo tuohon ja vaihda tuo osa uuteen.

Muuten kyllä, mutta toisessa ammatissa voi mennä Toyota rikki ja toisessa ammatissa voi mennä ihmiseltä henki. Toki autokorjaajan tekemällä virheellä voi olla välillisesti sama vaikutus.
Lääkäreitä on moneksi, mutta en nyt mitään kirurgia (sydän, verisuoni tmv.) pitäisi kauhean yliarvostettuna. Esimerkiksi kirurgian eri aloihin saa kouluttautua aika monta vuotta ennen kuin on lupa päästä leikkaamaan ilman vanhemman kollegan valvontaa. Yleislääkärit terveyskeskuksissa operoi aika paljon pienemmällä opiskelumäärällä kuin yliopistosairaaloiden kirurgit. Lääkäreiden maine on kärsinyt aika paljon siitä, että nykyään monessa terveyskeskuksessa toimii ainoastaan jonkin yrityksen palkkalistoilla olevia keikkalääkäreitä. Ei ole enää ns. vanhan mallin "omia lääkäreitä".

Se mistä olen samaa mieltä, niin lääkärit ei ole mitään moniosaajia, ei todellakaan. Kun osaavat oman hommansa, niin pelastuu melko monta ihmiselämää vuodessa myös tässä maassa.

 

[KiVi]

Muuten kyllä, mutta toisessa ammatissa voi mennä Toyota rikki ja toisessa ammatissa voi mennä ihmiseltä henki.

Miksi tuo on sellainen asia, jonka vuoksi ammattikuntaa pitäisi hirveästi arvostaa? Ei siltä kirurgilta voi lähteä henki, vaikka leikkaus menisi vituiksi. Joillakin on sellainen perversio, että he haluavat olla tekemisissä muiden ihmisten henkien kanssa (hyvä että on), mutta ei kyllä koveta täällä yhtään mitään.

Eiköhän sitä myös kerrota potilaalle ja omaisille ennen toimenpiteitä, että tässä saattaa lähteä henki, mutta voin minä silti sörkkäistä, jos tahdotte. Sitten jos henki lähti, voi sanoa, että riski realisoitui. Sori.

Hommaa siis saanee tehdä aika puhtaalla omallatunnolla, kunhan muistaa kertoa riskeistä. On siinä silti tietysti vastuu, ettei perseile omaa hlmmaansa, mutta niin on joka työssä.

 

[Oijennus]

Tunnetko kuinka hyvin kirurgeja? Lähinnä ihmettelen tätä kohtaa: Hommaa siis saanee tehdä aika puhtaalla omallatunnolla, kunhan muistaa kertoa riskeistä.

Jos sattuu käymään niin, että jostain syystä potilas menehtyy. Vaikka ei olisi kirurgin virheestä johtuva menehtyminen, niin luuletko tosiaan, että se ei tule lainkaan lääkärin omalletunnolle tai ajatuksiin pidemmänkin ajan kuluttua?

Ja mitä tulee tuohon arvostamiseen, niin hypoteettinen kysymys. Lääkäri pelastaa lapsesi hengen vs automekaanikko korjaa Toyotasi? Itse arvostan molempia, mutta kumpaa enemmän?

 

[Tuamas]

Otetaan muutama perusjuttu lekureista.

Lääkärit eivät saa provikkaa resepteistä tms.
Ainoa että yksityisellä puolella voivat joillain asemilla päästä reseptistä lyömään pienen lisämaksun asiakkaalle. Toki esim. Buranareseptihän kannattaa ottaa, jos on hiukankin tarvetta koska on reseptillä merkittävästi halvempi.

Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti yleislääkäri on yksi tärkeimpiä ammatteja, jossa vaan valitettavasti nykyään näkyy se kun kunnat pääsevät hoitamaan palveluntarjonnan, jolloin osaamattomuuden ja vääntövoiman puutteen takia yleislääkäreistä suuri osa on joko A) jäätävän kalliita keikkalääkäreitä, jotka usein ovat kandeja tai ulkomaalaisia tai B) ulkomaalaisia.
Tuossa kohtaa yleislääkärillä kun saataisiin isompi osa porukasta kiinni jo vaivojen alkuvaiheessa ja jatkohoitoon, säästyisi merkittäviä summmia rahaa. Koska kuten kaikessa, laitoshoito ja erikoissairaanhoito on jäätävän kallista.

Lisäksi ko. Ammatin houkuttelevuus on niin heikko, että tekijöitä on vaikea löytää ja on hieman nurinkurista että tästä "perusduunista" maksetaan usein merkittävästi isompaa liksaa kuin erikoistumisesta keskussairaalassa.
Osittain tämä toki johtuu siitä, että yleislääkäri on jonkinmoinen nykyajan sosiaalitoimisto kelle mummut käyvät kitisemässä kun on niin yksinäistä.

Kirurgit taasen ovat ovat mielenkiintoinen ryhmä, tosiaan vähän niinkuin autonasennusta, mutta hommat yleensä tarkkuus- ja koulutusvaatimuksiltaan (toistakymmentä vuotta, ensin perusopinnot ja päälle erikoistuminen) sellaisia että vastaa jotain Ferrarin korjaamista autoalalla. Suomessa muuten tällä alalla on käsittämättömän kovaa osaamista ja esimerkiksi lasten sydänkirurgiassa hoitotulokset ovat maailman kärkeä (Japani ja jenkkien huippupaikat pääsevät samalle tasolle).

 

[Alamummo]

Lääkärit eivät saa provikkaa resepteistä tms.

Mites kaikki lahjukset sun muut lääketeollisuudelta?

 

[SamSpade]

Nokia:
"Vuonna 1981 Ollila valmistui vielä diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan koulutusohjelmasta."
Nokialla meni kohtuullisen hyvin Ollilan aikana.

Noh, nuo molemmat olivat vahvasti teknologia keskeisiä firmoja joten näissä tapauksissa DI on ihan oiva johtaja koska pysytään omalla osaamisalueella, mutta täytyy myös mainita että Ollillalla oli myös VTM tutkinto (kansantaloustiede) taskussa eli kouluttautunut laajemminkin kuin vain yhden alan osaajaksi.

 

[Tuamas]

Mites kaikki lahjukset sun muut lääketeollisuudelta?

No mitä nyt viitisen vuotta seurannut useampaa sekä yksityisellä että julkisella toimivaa lääkäriä seurannut, niin aika hissua on ollut. Jotain kyniä ja lehtiöitä, jotka nekin taidettiin kieltää, on porukka saanut.

Muuten sitten 1-2 koulutustilaisuutta vuodessa, joiden päätteeksi on saanut buffetillallisen.

Jos nuo ovat ammattiin vaikuttavia lahjuksia, niin taitaa olla aika hissua aloista joilla ei "lahjontaa" tapahdu.

Toki joillain erityisaloilla vieläkin on jotain ulkomaanreissuja seminaareihin tarjolla kerran vuoteen, mutta kyllä tämä alkaa olemaan aika kuollutta. Ei kuulemma enää edes lääkenäytteitä saa juuri lainkaan lääkäripäiviltä tms. häppeningeistä.

Muutos on kuulemma ollut melkoinen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

 

[Ahar]

Tunnetko kuinka hyvin kirurgeja? Lähinnä ihmettelen tätä kohtaa: Hommaa siis saanee tehdä aika puhtaalla omallatunnolla, kunhan muistaa kertoa riskeistä.

Jos sattuu käymään niin, että jostain syystä potilas menehtyy. Vaikka ei olisi kirurgin virheestä johtuva menehtyminen, niin luuletko tosiaan, että se ei tule lainkaan lääkärin omalletunnolle tai ajatuksiin pidemmänkin ajan kuluttua?

Ja mitä tulee tuohon arvostamiseen, niin hypoteettinen kysymys. Lääkäri pelastaa lapsesi hengen vs automekaanikko korjaa Toyotasi? Itse arvostan molempia, mutta kumpaa enemmän?

Kyllähän noita lääkäreitä melko paljon käräjillä käy epäiltynä hoitovirheistä. Yhtään toyotan -korjaajaa en siellä ole nähnyt jos on tulpan asentanut väärinpäin.

 

[Oijennus]

Kyllähän noita lääkäreitä melko paljon käräjillä käy epäiltynä hoitovirheistä. Yhtään toyotan -korjaajaa en siellä ole nähnyt jos on tulpan asentanut väärinpäin.

Mites tämä nyt liittyi tähän?

 

[Ahar]

Mites tämä nyt liittyi tähän?

No joo, meni lainaus epähuomiossa ohi, kun oli tarkoitus kommentoida KiVin toyotankorjaajan ja lääkärin/kirurgin samaistamista.

 

[pettter]

Tradenomi. Kahdesta eri koulusta on kokemusta ja molemmissa suurin osa opiskelijoista tuntui olevan keskimääräistä hölmömpiä. Lisäksi se koulutus on ammattikoulutasoa. Tradenomiksi voi valmistua, vaikka ei osaisi mitään.

Tai eihän toi varsinaisesti ammatti ole vaan tutkinto. Eikä tota niin hirveästi taida arvostaa muut kuin ne itse tradenomit.

 

[Pavlikovsky]

Tuo sisustussuunnittelija sopii kyllä hyvin tähän ketjuun. En myöskään ymmärrä miksi jotain oman elämänsä lomaninteukkoja palvotaan, kun he tulevat huusholliin sormillaan viittoilemaan, että tohon hyvin violetti tapetti ja ehkä ton levyhyllyn voisi siirtää metrin tuonnepäin yms. Näin myös, jossain ammattinimikkeen nimeltään bloggaaja. Tarkkaan ammattikuvausta en tiedä enkä välttämättä haluakaan tietää, mutta yliarvostettua sen silti täytyy olla.

 

[Leon]

täytyy myös mainita että Ollillalla oli myös VTM tutkinto (kansantaloustiede) taskussa eli kouluttautunut laajemminkin kuin vain yhden alan osaajaksi.

Toki-toki, mutta noin lainaamalla sain parhaiten tuettua omaa agendaani.

Muuten olen sitä mieltä, että noin vastuulliseen tehtävään tulee valita pätevin eikä sopivin. Jos valinnan tekee tomppeli, lopputulos voi olla ihan mitä tahansa. Olisi mielenkiintoista tietää jostain esimerkkitapauksesta kaikki faktat. Kuka päätti, mitä haluttiin, mitkä olivat kriteerit, ketkä olivat vaihtoehtoina jne. Esimerkkitapauksena vaikkapa Nokia ja S. Elop. Yhtä kiva olisi tietää seuraavan loton oikea rivi etukäteen. Suurinpiirtein yhtä helppoa.

 

[Kynäilijä]

Suurin osa liigatason jääkiekkoilijoista ovat kyllä käsittämättömän ylipalkattuja ja yliarvostettuja varsinkin jossain Raumalla ja Porissa, jossa kaikki haluavat repiä heitä baarissa hihasta ja ottaa selfien tai kertoa näkemyksensä Ässien yv:n ongelmista. Joku Kousakin tienaa varmasti 2-3x enemmän kuin erittäin taitavat lääkärit. Lääkäreillä ei myöskään ole rahastointimahdollisuuksia niin kuin näillä liigahessuilla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tradenomi. Kahdesta eri koulusta on kokemusta ja molemmissa suurin osa opiskelijoista tuntui olevan keskimääräistä hölmömpiä. Lisäksi se koulutus on ammattikoulutasoa. Tradenomiksi voi valmistua, vaikka ei osaisi mitään.

Parin-kolmen viime vuosikymmenen aikana suomalainen opiskelija-aines on ollut ikään kuin biologisessa mielessä suht samanlaista, vaikka vähän pidemmällä perspektiivillä keskimääräinen koulutustaso onkin noussut valtavasti. Tämä on syytä pitää mielessä, kun puntaroidaan keskuudessamme vaikuttavaa AMK:sta valmistunutta väkeä. Kauppaopistojen ja teknillisten oppilaitosten muuttuminen nuijankopautuksella ammattikorkeakouluiksi ei tosiasiallisesti tarkoittanut sitä, että aiempaa vähän helvetin isompi osuus ikäluokasta nousisi kaikilla evidensseillä korkeakoulutasoiseksi ainekseksi pelkällä koulutuspoliittisella päätöksellä. Ei onnistu millään, että suurehkosta merkonomin muottiin mahduvasta opiskelija-armeijasta luotaisiin jonkin mukamas korkeakoulututkinnon verukkeella huomattavasti aiempaa tasokkaammin koulutettuja. Samantasoisesta väestä tuli aiemmin merkonomeja, nyt AMK-tradenomeja. Ero on vaan siinä, että tradenomeille on paukutettu päähän ekasta syksystä asti, että te opiskelette nyt korkeakoulututkintoa.

Kyllä valtaosa oikeasti akateemisiin opintoihin suuntaavista on keskimäärin kyvykkäintä opiskelija-ainesta, vaikka poikkeamia esiintyy aina suuntaan jos toiseenkin. Ammattikorkeaan menee pääasiassa kakkosdivisioonan väkeä, mutta toisaalta myös heitä, joiden tähtäin ja mielenkiinto on jossakin sellaisessa mikä löytyy AMK:n tarjoaman polun päästä.

 

[benicio]

Ei onnistu millään, että suurehkosta merkonomin muottiin mahduvasta opiskelija-armeijasta luotaisiin jonkin mukamas korkeakoulututkinnon verukkeella huomattavasti aiempaa tasokkaammin koulutettuja. Samantasoisesta väestä tuli aiemmin merkonomeja, nyt AMK-tradenomeja. Ero on vaan siinä, että tradenomeille on paukutettu päähän ekasta syksystä asti, että te opiskelette nyt korkeakoulututkintoa.

Eikös opistotasoinen merkonomitutkinto ollut aikoinaan 80 opintoviikkoa? Nykyinen tradenomitutkinto on näköjään 140 opintoviikkoa. Onko opetuksen taso siis laskenut 43%* prosenttia jolloin päädytään samaan koulutustasoon vai miksi ainoa "ero on vaan siinä, että tradenomeille on paukutettu päähän ekasta syksystä asti, että te opiskelette nyt korkeakoulututkintoa". Onko opintoviikon määritelmää muutettu nuorison pullamössääntyessä? Kuka puijaa?

*insinööri laski.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eikös opistotasoinen merkonomitutkinto ollut aikoinaan 80 opintoviikkoa? Nykyinen tradenomitutkinto on näköjään 140 opintoviikkoa. Onko opetuksen taso siis laskenut 43%* prosenttia jolloin päädytään samaan koulutustasoon vai miksi ainoa "ero on vaan siinä, että tradenomeille on paukutettu päähän ekasta syksystä asti, että te opiskelette nyt korkeakoulututkintoa". Onko opintoviikon määritelmää muutettu nuorison pullamössääntyessä? Kuka puijaa?

*insinööri laski.

Olkoot vaikka 500 opintoviikkoa, mutta kotimaisen ikäluokan eli opiskelija-aineksen taso on tuskin ratkaisevasti muuttunut jostakin neljännesvuosisadan takaa nykypäivään. Siis suunnilleen samantasoisesta porukasta tehtiin ennen merkonomeja, nyt tradenomeja. Oletettavasti - ja näin veronmaksajan näkövinkkelistä toivottavasti - tuon lisääntyneen panostuksen vaikutukset näkyvät porukan kyvyissä, mieluiten työmarkkinoita vastaavalla tavalla. Kakkosdivisioonan porukkaa siellä AMK:ssa kuitenkin istuu noin keskimäärin.

 

[pettter]

Insinööriopintoja kun aloittelin niin siellä koulussa vitsailtiin usein tradenomeista, mutta tradenomiopintoihin kun myöhemmin vaihdoin niin vitsin aiheena olivatkin insinöörit. Niin se monesti menee. Vaikka molemmat koulut olivat ammattikorkeita, jälkimmäinen oli täysi vitsi. Osan kursseista pääsi läpi ihan vaan istumalla siellä ja välillä ehkä jotain höpöttämällä. Osa kursseista kuten vaikka markkinointi oli taas sellaisia, että kuka tahansa kadulta repäisty tyyppi saisi kylmiltäänkin siitä kokeesta vähintään 3/5. Ja monella kurssilla tottui siihen että joku dorka (usein nainen) ei tajunnut jotain tosi yksinkertaista juttua ja opettaja sitten yritti vartin sitä sille selittää. Mä olin tottunut siihen että jos ei jotain hoksannut, kirjoitti vaan kaikki ylös ja kotona sitten opetteli sen. Tai no mä nyt en useinkaan jaksanut mitään niitä nörttijuttuja kotona mietiskellä...

Mutta onko yliopistoväli fiksumpaa porukkaa kuin vaikkapa perusduunarit? Usein näkee päinvastaisiakin tapauksia. Soluasunnossa kun pitkään asuin niin ykskin tyyppi teki aina ruuat Pasi Viherahon -tyylillä. Se pisti makaronien kanssa keitinveteen kalapuikot, lihapullat, ranskalaiset perunat, valmisperunamuusit ja kaikki mahdolliset ja sitä velliä sitten veteli. Mistään siivousjutuista se ei ymmärtänyt eikä pyykkiä osannut pestä jne. Onko se tyyppi paljon fiksumpi kuin oikeasti kaikissa tosielämän jutuissa fiksumpi, kun se siis on sitä mitä lie avaruusfysiikkaa opiskellut. Nyt varmaan tienaa ihan vitusti. Oonko mä fiksumpi kuin te jos opettelen vaikka puhelinluettelon ulkoa? Tai lakikirjan tai raamatun...

 

[KiVi]

Ja mitä tulee tuohon arvostamiseen, niin hypoteettinen kysymys. Lääkäri pelastaa lapsesi hengen vs automekaanikko korjaa Toyotasi? Itse arvostan molempia, mutta kumpaa enemmän?

Varmaan sitä lääkäriä. Silti se on mielestäni yliarvostettu ammattikunta.

Pelastaako lapseni hengen nimenomaisesti toimenpiteen tehnyt lääkäri vai lääketiede lääkäri käsikassaranaan? Lääkärit kai enemmälti toimeenpanevat tiedossa olevia keinoja hengen pelastamiseksi kuin keksisivät niitä itse. Siinä mielessä voi kyseenalaistaa, miksi juuri tätä lääkäriä pitäisi arvostaa.

 

[Tuen Vety]

Sutenööri ja insinööri tulee ensimmäisinä mieleen.

 

[Musta Nuoli]

Onko opintoviikon määritelmää muutettu nuorison pullamössääntyessä? Kuka puijaa?

Opintoviikkoja ei ole ollut olemassakaan vuosikausiin, nykyisin kyse on opintopisteistä. Opintopiste on vähäisempi yksikkö kuin opintoviikko, ja muuntovaiheessa oli ainakin erittäin kirjavia tapoja vaihtaa opintoviikot opintopisteisiin. Joissain oppilaitoksissa sai 1,25-1,5 opintopistettä yhdestä opintoviikosta, joissain jopa kaksi. Samalla kurssien sisällöt ja rakenteet ainakin nimellisesti muuttuivat. Monta ihmistä puijattiin ja puijaajana oli systeemi eli "the man".

Olkoot vaikka 500 opintoviikkoa, mutta kotimaisen ikäluokan eli opiskelija-aineksen taso on tuskin ratkaisevasti muuttunut jostakin neljännesvuosisadan takaa nykypäivään. Siis suunnilleen samantasoisesta porukasta tehtiin ennen merkonomeja, nyt tradenomeja. Oletettavasti - ja näin veronmaksajan näkövinkkelistä toivottavasti - tuon lisääntyneen panostuksen vaikutukset näkyvät porukan kyvyissä, mieluiten työmarkkinoita vastaavalla tavalla. Kakkosdivisioonan porukkaa siellä AMK:ssa kuitenkin istuu noin keskimäärin.

Minulla on tähän asiaan kohtalaisen hyvä näkökulma, sillä olen paitsi opiskellut yliopistossa, myös ammattikorkeakoulussa (kahdesti) ja yo-merkonomilinjalla. Jälkimmäisen kohdalla minulla kävi aikoinaan sikäli huono tuuri, että tismalleen sama opintolinja muuttui seuraavana vuonna AMK-tasoiseksi ns. nuijankopautuksella, ja samojen ihmisten vetämistä samoista kursseista valmistui sitten "korkeakoululaisia".

Minä suoritin sitten vuosia myöhemmin AMK-aikuiskoulutuksena muuntokoulutuksen merkonomista tradenomiksi saadakseni omalle alalleni paremman pätevyyden. Aika heikko oli tämä koulutus, sillä monet opettajat olivat täsmälleen samoja kuin merkonomiaikoinakin ja mikä erikoisinta, ainakin erään opettajan kurssi oli täsmälleen sama. Aivan samat kulahtaneet piirtoheitinkalvotkin, joiden sisällön olin aikoinani kirjoittanut muistiinpanoina ylös vuosia sitten.

Olihan tuossa sitten kaikenlaista ylimääräistä tauhkaa ja pakollista lisäkurssia, mutta väitän, että eipä niistä varsinaisen työelämän suoriutumisen kanssa juurikaan lisähyötyä ollut, jos oli hyötyä ollenkaan - työt oppii monessa työpaikassa tekemällä ja ammatti"korkea"koulu-uudistuksen olisi voinut jättää tekemättäkin. Valtaosa nykytradenomeista on lähinnä komeammalla tittelillä varustettuja merkonomeja, joilla on riesanaan yksi ylimääräinen opiskeluvuosi jonka voisi jättää poiskin, jotta ihmiset siirtyisivät työelämään nopeammin.

Merkonomitutkinnollahan ei nykyisin enää mitään tee, vaikka se samat asiat pitkälti kattoikin. Käytännössä työelämässä se on mennyt siihen, että ne pestit, joihin aikaisemmin palkattiin merkonomitasoinen ihminen ovat nykyisin tradenomien täyttämiä, joten vaikka osaamistaso olisi sama niin jos haluaa vakituista pestiä on pakko olla AMK-tutkinto vaikka siitä ei vastaavaa konkreettista hyötyä olisikaan.

 

[sekolust]

Viimeisen 5 vuoden aikana mulla on toimittajien suhteen usko mennyt. Tai kunnon toimittajat erottuvat nykyään massasta paremmin, mutta kaiken maailman viheltelijöitä noissakin hommissa pyörii. Klikkihuoraus, ulkomaisten toimittajien työn "referointi", asiavirheet ja tietämättömyys oikein paistavat läpi noista. Lätkätoimituksenkin osalta Jatkoajan amatöörit tekevät järjestään reippaasti laadukkaampaa matskua kuin nämä iltapaskojen "ammattilaiset". Toimittajien ammattikunta on kokenut omassa mielessäni melkoisen inflaation, vaikka rehellisyyden nimissä tuolla on päteviä toimittajiakin.

Markkinoinnin alle sitten tuntuu uppoavan melkoinen määrä täysin kuutamolla olevia reppanoita. Mukavia ihmisiä nuo yleensä ovat, mutta laatu työlle voi olla vähän mitä sattuu. On näyttävää Powerpointtia, palaveria buukataan kalenterit täyteen ja lopputulemana on musta risti ja mustaa tekstiä mustaa taustaa vasten. Kun työn tuloksia voi olla vaikea mitata järkevästi, niin tuonne eksyy välillä pitkiksikin ajoiksi mitä sattuu. Siinä missä monessa ammatissa pohjavaatimukset voivat olla kovia, markkinoinnin saralla vaihteluväli voi olla tyyliin merkonomista proffaan.

Verkostomarkkinointi on siinä mielessä jännä ala, että tuota tuskin kovinkaan moni ulkopuolinen pitää yhtään minään. Mutta sitten kun on näitä hurahtaneita, niin nuo tuntuvat arvostavan hommaansa aivan helvetisti ja uskovat asiaansa kuin muslimi koraaniin. Melkein haluaisin nostaa verkostomarkkinoinnin "listalle", mutta lisävarauksella arvostuksen antajista.

 

[benicio]

Opintoviikkoja ei ole ollut olemassakaan vuosikausiin, nykyisin kyse on opintopisteistä. Opintopiste on vähäisempi yksikkö kuin opintoviikko, ja muuntovaiheessa oli ainakin erittäin kirjavia tapoja vaihtaa opintoviikot opintopisteisiin. Joissain oppilaitoksissa sai 1,25-1,5 opintopistettä yhdestä opintoviikosta, joissain jopa kaksi. Samalla kurssien sisällöt ja rakenteet ainakin nimellisesti muuttuivat. Monta ihmistä puijattiin ja puijaajana oli systeemi eli "the man".
.

Jottei nyt jäisi väärää mielikuvaa, niin mainitsin tuon 140 ov, koska se tradenomin wikipediasivun mukaan vastaa tutkinnon nykyistä opintopistemäärää, eli 210op.

 

[finnjewel]

Taloustieteilijät. ainakin silloin kun yrittävät ennustaa talouden suuntanäkymiä. Tietävät kyllä, mihin suuntaan ollaan teoriassa menossa. Vaan käytännöstä eivät tunnu tietävän paljonkaan. Toki sieltä yleensä aina yksi vastarannan kiiski löytyy, joka on arvannut oikein. Samaan kastiin kuuluvat markkinatutkijat.

 

[Alfred E Neuman]

Olisiko ollut A-Studiossa vai Karpossa 90-luvulla, kun esitettiin ohjelma Neuvostoliiton romahduksen jälkeisestä rajantakaisesta Karjalasta. Liekö ollut Vuoksella tai sitten jossain toisella joella, mutta joen rannalla kuitenkin päivysti lossivahti kopissaan. Lossivahdin tehtävänä oli ajattaa lossia rannalta toiselle, vipuja väännellen kopistaan käsin siis...

Miten minulle tuli tästä tarinasta mieleen Suomen kuntaliitokset ja maailman mittakaavassa vertaansa vailla oleva VIIDEN VUODEN irtisanomissuoja? Se sama irtisanomissuoja, joka alkaa alusta, mikäli sama kunta liittyy irtisanomissuojan aikana toiseen kuntaan/joku toinen kunta liittyy kyseessä olevaan kuntaan.

Vastauksena otsikon aiheeseen sanon, että kaikki tätä typerää irtisanomissuojaa nauttivat ammatit, ammattikunnat on sitten erikseen. Muuten arvostan kaikkea työtä, oli se sitten missi, ruoantuottaja, tai vaikkapa insinööri. Kunhan tekevät sitä työtään verokortilla.