Quentin Tarantino ja Django Unchained.
Tänään tuli sitten nähtyä Tarantinon uusin leffa Django... Lähdin leffaan hiukan varautuneena, koska näkemäni traileri ei oikein vakuuttanut minua mutta jo hyvin pian leffan alun jälkeen nautin kaikesta näkemästäni täysin rinnoin ja edelliseen Tarantinoon verrattuna nyt astuttiin vähintäänkin pari porrasta ylemmälle tasolle vaikka ei Kunniattomat paskiaisetkaan huono elokuva missään nimessä ollut.
Tavallisesti Tarantinon elokuvissa dialogi on todella loistavaa ja sitä se oli Djangossakin. Kieli oli soljuvaa ja tunteikasta ja minusta esim. sanaan "nigger" oli saatu juuri oikeanlainen asenne ja halventava kuvaus, se lausuttiin minusta monasti - liki aina - juuri oikealla tavalla ja oikealla asenteella, juuri siten kuten neekereitä vihaava ja inhoava valkoinen sen voisi lausuakin! Ja toisaalta Stephenin suusta kuultuna sanassa oli juuri oikea sävy ja se piti sisällään halveksuntaa kohdetta kohtaan mutta samalla siitä kuulsi tunne kunnioitusta isäntää kohtaan vaikka aina sanallisesti näin ei voinut luullakaan. Hienoa kielellistä ilmaisua!
Pidin myös musiikista oikein paljon. Yleisesti en todellakaan pidä rapista, itseasiassa likimain inhoan sitä, mutta tässä elokuvassa ne hetket jolloin taustalta kuului rap olivat hienoja ja minusta Tarantinolta oivallinen ja rohkea veto ottaa perinteisempien kappaleiden lisäksi mukaan tunnelmaltaan hiukan epäsovinnaisempaa rapia, se oli hieno lisä leffaan! Voisinpa jopa kuvitella ostavani leffan soundtrackin jos sellainen on tuloillaan myyntiin.
Entäpä sitten näyttelijasuoritukset? Minusta kauttaaltaan, pienet roolit mukaan lukien, roolitus oli hienosti suoritettu ja vakuuttaavaa! Tietty suuret roolit, kuten DiCaprio, Waltz, Jakcson sekä Foxx oli hienosti rakennettuja ja kuvattuja. Kyllä - pidin myös Foxxin valinnasta ja nyt minun on vaikea kuvitella jotain muuta "neekeriä" Foxxin tilalle! Hieno oli myös Tarantinon "räjähtävä" roolisuoritus!
Leffassa esiintynyt väkivalta oli juuri oikeanlaista, se oli paikoin voimallista ja jopa yliampuvaa mutta - perkele - jokainen tiesi, että nyt sattuu ja pahasti. Ei mitään miljoonaa kertaa turpiin vetoa ja vielä noustaan ylös kuin mitään ei olisi tapahtunut vaan tylyjä iskuja, vasaralla hakkaamisia, ruoskan viuhuntaa ja tietty luotien repimiä kehoja!
Omalla listallani Django Unchained nousee ehdottomasti parhaimpien Tarantino-leffojen joukkoon. Riippuen hetkestä ja tunnelmasta niin onko neljäs tai kolmas mutta kärki on jotakuinkin seuraava: Reservoir Dogs, Jackie Brown, Pulp fiction ja Django Unchained.
Minusta leffa oli Tarantinolta hieno kunnianosoitus spagetti-westernejä kohtaan tai yleensäkin lännenelokuvia kohtaan! Omanlaisensa näkemys mutta hieno ja karu sellainen!
vlad.