Jatkoajan leffakerho

[alwahla]

Henkien kätkemä on ensimmäinen näkemäni Miyazakin elokuva ja ihastuin siihen välittömästi. Todella emotionaalisesti vaikuttava satu, jossa on aika rankkojakin juttuja, joten ihan pienimmille ei välttämättä sovi. Todellista mielikuvituksen ilotulitusta.

Minuunkin teki valtavan suuren vaikutuksen Henkien kätkemä. Kolmasti jo elokuvan nähneenä häkellyn aina, kun löydän elokuvasta sellaisia elementtejä, jotka aiemmilla katselukerroilla ovat menneet ohi.

Kuluneella viikolla tuli katsottua muutaman vuoden takainen Up in the Air, jossa George Clooney näyttelee pääosaa. Sivurooleissa nähdään muun muassa Anna Kendrick, joka tekee lähes yhtä vahvan suorituksen kuin George. Elokuvaa ei voi kuvata mitenkään positiiviseksi, mutta koskettava ja ajatuksia herättävä se kyllä on. Yläilmoista otetut kuvat jenkkiläisistä kaupungeista tekivät minuun myös suuren vaikutuksen. Vahvan ysin arvoinen elokuva.

Huomenna tai oikeastaan myöhemmin tänään aion katsoa loppuun ranskalaisen elokuvan Intouchables. Pääsin hivenen yli 20 minuutin rajan tuolle puolen ja hyvältä vaikuttaa.

 

[ms.qvist]

Omasta mielestäni Porco Rosso on näkemistäni Miyazakin elokuvista heikoin. Siinä on toki hienoja kohtauksia ja periaatteessa mainio idea, mutta jotenkin siihen ei miehen monen muun elokuvan tapaan pääse oikein samalla tavalla sisälle. Se tarpeellinen syvällisyys puuttuu.

Jos Miyazakista puhutaan, niin hänen elokuvistaan kolme parasta on (kenties jopa tässä järjestyksessä): Nausicaä of the Valley of the Wind (Tuulen laakson Nausicaä), Spirited Away (Henkien kätkemä) ja Laputa Castle in the Sky. Princess Mononoke peesaa siellä perässä.

Niin eritavalla sitä voi elokuvan katsoaja nähdä. Minä vastaavasti näin juuri Porco Rosson salaperäisyydessä ja tavoittamattomuudessa ja tietynlaisessa vastuunkannattomuudessa elokuvan vahvuuden ja tämä nosti minusta elokuvan erääksi parhaimmista animaatioelokuvista jonka olen nähnyt. Toisaalta kenties Porco Rosson nosti suuremaan arvoon mitä se kenties ansaitsee juuri se, että näin tavallaan osan omasta itsestäni Porco Rossossa - tiettyä haluttomuutta kantaa vastuuta ja halua paeta omaa kohtaloaan. Ei halua hyväksyä sitä mitä todellisuus mahdollisesti tuo tullessaan vaan pakenee sitä - ja samalla itseään - loputtomasti. Mutta kenties lopun kuvaelmissa myöhemmistä vaiheista Porco Rosso - ihmiseksi muuttuneena (kuten elokuvassa kenties välillisesti viitataan) - on kuin onkin paikalla mutta paljastamatta itseään. Kukapa tietää!

Mainitsemistasi elokuvista olen nähnyt Tuulen laakson Nausicaän sekä Henkien kätkemän, mikä, mikäli oikein muistan, oli ensimmäinen Ghibli-elokuva jonka näin ja minusta se vastaavasti on heikoin Ghibli-elokuva jonka olen nähnyt tai ainakin heikoimpia niistä. Toisaalta katsoin Henkien kätkemän versiona, joka oli ostettu Japanista joten siinä ei tietenkään ollut tekstitystä suomeksi, joten sen suhteen arvostelu ei ole puolueetonta. Kenties kannattaisi katsoa kyseinen leffa uudelleen tekstityksellä varustettuna.

Monokesta olen lukenut hyviä arvosteluja, joten sekin kannattaisi ottaa katsottavien (ja ostettavien) listalle.

vlad.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tediltä loistava analyysi.

Meillä lapset ovat tykänneet vuosia Miyazakin animaatioista ja niitä palataan katsomaan kerta toisensa jälkeen. Mitään yksinomaan lasten kamaa nämä eivät olekaan, ja kuten Ted mainitsikin, kaikilta osin ne eivät oikeastaan ole sitä ollenkaan. Minäkin olen noista suurimman osan katsellut lasten kanssa, jotkut useampaankin kertaan. Jonkinlainen moniulotteinen taituruus niistä paistaa läpi, sekä visuaalisen jäljen että tarinoiden puolesta. Erittäin laadukkaita ja paikoitellen jopa älykkäitä animaatioita.

 

[Ted Raikas]

Porco Rossosta, Henkien kätkemästä ja muista en sen kummemmin lähde taittamaan peistä. Miyazakin elokuvissa on se, että jokaisella on aina niistä omat henkilökohtaiset suosikkinsa ja se määrittyy varmaankin paljon sen mukaan, että kuinka paljon löytää samaistumispintaa mistäkin elokuvasta. Sitä kautta ei ole varmaankaan hedelmällistä väitellä sen kummemmin. Hienoa joka tapauksessa, että herättävät tuntemuksia.

Monokesta olen lukenut hyviä arvosteluja, joten sekin kannattaisi ottaa katsottavien (ja ostettavien) listalle.

Kannattaa ehdottomasti. Tässäkin elokuvassa on paljon tasoja ja yksi on tietysti kannanotto ihmisen osaan ja rooliin luonnossa ja miten paljon sitä saa raiskata ja tuhota oman ahneuden hinnalla. Tässäkään ei kuitenkaan liikaa osoitella ja yksiselitteisesti tuomita tekoja. Varsinaisesti mitään ilmiselvää pahaa ei ole tässä, kuten monessa muussakaan Miyazakin elokuvassa. Vain erilaisia motiiveja.

Se pahuus aspektina onkin yksi Miyazakin elokuvien mielenkiintoisimpia piirteitä, koska suoranaista vastakkainasettelua ei aina ole. Ensivaikutelmalta paha henkilö ei lopulta sitä välttämättä ole, vaan tämän motiivit tuodaan esiin ja heikkoudet ja vahvuudet. Sellaiseen persoonaan voi jopa samaistua. Lisäksi osa pahoilta vaikuttavista tekijöistä on luonnonvoimia joita syystä tai toisesta ärsytetään ja ne muuttuvat tuhoisiksi ja vaarallisiksi. Mm. Mononokessa tuota kuvataan mainiosti.

Nopeasti ajateltuna selkeästi pahoja henkilöitä en muista kuin Laputasta (Muska) ja Liikkuvasta linnasta (hovivelho).

 

[Ruttusen oikosulku]

Jos jotain negatiivista haluaa hakea, niin näyttelijät eivät kuitenkaan aivan alaikäisiltä näyttäneet tai tuntuneet. Näemmä voitti parhaan käsikirjoituksen palkinnon, ei varmasti aiheetta.

Joo ja johtuu siitä että näyttelijät ovat reilusti vanhempia. Hyvä pätkä kuitenkin kyseessä, ei ihan niin kliseinen kuin suomifilmi yleensä.

 

[rudi#25]

Törmäsin äsken nettisivustoon nimeltä hdfin. Siellä on ilmaisia elokuvia katsottavissa hd laadulla sekä suomen kielisillä teksteillä. Hieman suppeahko valikoima vielä elokuvia, mutta suosittelen kuitenkin tutustumaan sivustoon, jos ilmaiset leffat kiinnostaa. Itellä vielä semmoinen huomio, että toimii vain koko näytöllä elokuvat.

 

[Girardi #5]

Eilinen leffailta koostui Skyfall joka oli jo 23. Bond-leffa sekä Resident Evil: Retribution joka oli jo part 5 ollen myös sarjan huonoin leffa.

Ensin Bondista, hyvä leffa ja mukaan oltiin saatu vähän uutta ja vanhaa, tykkäsin. Ämmän kohtalo yllätti sekä Javier Bardemin vahva pahiksen rooli. Lopussa sen palavan talon tulilieskat valoitti hienosti mustaa miljöötä. Kyllä tällä Bondilla päästiin jo lähelle Casino Royale -tasoa. Arvosana peräti 9.

Resident Evil: Retribution oli kyllä täysin turha jatko-osa. Leffa oli kunnon sekametelisoppa ja täynnä ammuskelua ilman mitään juonta. Olihan siellä joukossa joitain hienoja digitaalitehosteita mutta sitä vanhaa kunnon kauhu-meininkiä ei ollut tippaakaan. Petyin, arvosana 6.

 

[alwahla]

Törmäsin äsken nettisivustoon nimeltä hdfin. Siellä on ilmaisia elokuvia katsottavissa hd laadulla sekä suomen kielisillä teksteillä. Hieman suppeahko valikoima vielä elokuvia, mutta suosittelen kuitenkin tutustumaan sivustoon, jos ilmaiset leffat kiinnostaa. Itellä vielä semmoinen huomio, että toimii vain koko näytöllä elokuvat.

Olen ollut tuolla saitilla rekisteröityneenä käyttäjänä ihan alusta lähtien. Tämähän on siis surullisen kuuluisan Nordic-TV:n raunioille perustettu uusi leffasivusto, jota pyöritetään ulkomailta parin turkkilaisen jätkän toimesta. Yllättävän paljon todella uusia elokuvia, jos vaan osaa etsiä sekä muutamia sellaisia elokuvia, joita ei jostain syystä ole aiemmin päässyt näkemään.
Tekstitykset ovat mitä ovat ja samoin on myös videoiden laatu. Jotkut on kuvattu suoraan teatterissa, mutta useimmat on napattu suoraan videolta.

 

[rudi#25]

Tuli katsottua tennispalatsissa kaappari-elokuva. Suosittelen kyllä mennä katsomaan, ihan hyvä kotimaiseksi. Vakavaan aiheeseen paljon huumoria oli saatu. Joissain kohti elokuvaa itsellä dramaattinen olo joissain kohti hauska. Elokuvan loppu oli kyllä "oudohko". Mutta suosittelen mennä katsomaan, jos ei ole muuta tekemistä.

 

[Kulttimörkö]

Argo, Silver Linings Playbook, Lincoln ja Django Unchained ovat olleet leffavuoden onnistuneimpia teoksia ehdokkuuksista päätellen. Uskon vahvasti, että paras miespääosan Oscarin saa Daniel Day-Lewis Lincoln-elokuvasta. Naispääosan vienee Zero Dark Thirtyn Jessica Chastain. Paras ohjaus Silver Linings Playbookin David O. Russell kun taas paras elokuvan tittelin vie Lincoln. Pitäisköhän joku veikkausketju perustaa tuonne Kierrätyskeskuksen puolelle?

 

[SamSpade]

Oscar ehdokkuudethan ovat julkaistu jo viikkoja sitten...
Jatkoajan Leffakerho - Sivu 225 - Jatkoajan keskustelupalsta

 

[maniakos]

Nyt voisi jopa hieman hävettää, kun listalla on niin monta elokuvaa, joista minulla ei ole mitään tietoa. Täytynee korjata tilanne piakkoin ja yrittää katsoa ainakin Silver Linings Playbook. Muutama sananen kuitenkin niistä leffoista ja suorituksista, jotka ovat vakuuttaneet minut:

Argon juoni ja tarina olivat rakennettu huikealla tavalla. Elokuva toi mielenkiintoisella tavalla paljon uutta sisältöä perinteisiin actionilla täytettyihin pelastustehtäviin. Menestys Oscareissa ei olisi vääryys.

Django Unchained meni omalla listallani suoraan melko korkealle sijalle. Kaikin puolin mahtava kokonaisuus, jossa ei ollut mitään heikkouksia. Leffa kuitenkin vaatii myös katsojalta täyden panoksen, jotta kokonaisuus avautuu täydellisesti. Toivon tälle leffalle menestystä Oscareissa.

Alan Arkin. Nyt en aivan ymmärrä tätä ehdokkuutta. Epäilisin, että tässä haetaan Arkinilla Oscaria pitkän uran kruunuksi, ellei hän olisi saanut samaista palkintoa jo vuonna 2007. Kyllähän hän veti Argossa pari aivan timanttista kohtausta, mutta eivät ne kuitenkaan olleet mielestäni mitenkään Oscarin arvoisia suorituksia.

Christoph Waltz puolestaan veti Django Unchainedissa sen kaliberin suorituksen, että on uskomatonta kuinka hän voi edes olla ehdolla samassa kategoriassa kuin Alan Arkin. Dr. King Schultz oli yksi Django Unchainedin kantavista voimista ja Waltz kyllä täytti nuo tohtorin saappaat paremmin kuin hyvin. Ehdotonta Oscar-kamaa.

En ole nähnyt miespääosasuorituksista kuin Denzel Washingtonin suorituksen, mutta se ei kuitenkaan ollut mitenkään hassumpi. Oli suorastaan pelottavaa kuinka taidokkaasti Denzel seilaili masentuneen juopon, parannusta hakevan isän ja kokkelipäissään ilakoivan lentokapteenin roolissa. Ei mitenkään huono suoritus, mutta voisin kuvitella, ettei ihan Oscar-kamaa kuitenkaan.

Mitä musiikkiin tulee niin mielestäni Skyfall on yksin tarttuvimmista ja parhaista leffatunnareista pitkiin aikoihin.

 

[SamSpade]

Amour, Silver linings playbook, Master... kaikki kolme omalla tavallaan erittäin vaikuttavia leffoja, suosittelen.

 

[Tadu]

Tuli eilen katsastettua tämä 8 oscarin ehdokas Silver Linings Playbook eli suomennettuna Elämän pelikirja. Vaikka loppu menikin ehkä hieman romanttiseksi komediaksi, täytyy kehua elokuvaa. Leffassa oli koko ajan positiivinen fiilis, mutta ei kuitenkaan tökerön ärsyttävästi vaan sopivasti. Kaikki näyttelijät tekivät aivan loistavaa työtä, enkä ollenkaan ihmettele, että 4 oscar-ehdokkuutta näyttelijöille tästä leffasta annettiin. Suosittelen elokuvaa eritoten jos haluatte tyttöystävänne/vaimonne viedä katsomaan jotain vähän fiksumpaa elokuvaa, josta kuitenki lällyelokuvien ystävät (naiset) varmasti saavat paljon irti.

Nyt tämän vuoden Oscar-elokuvista on tullut nähtyä yllä mainittu Silver Linings Playbook, Django Unchained ja Argo. Näistä ehkäpä Silver Linings Playbook on oma suosikkini. Django ja Argo olivat myös hyviä, mutta Djangon loppu oli tosiaan ehkä turhan venytetty ja kolmituntinen elokuva tuntui lopussa jo vähän puuduttavalta. Argo taasen ei vain ollut yhtä kiinnostava tai viihdyttävä, vaikka hyvä leffa onkin myös kyseessä.

 

[Vintsukka]

Parhaan elokuvan ehdokkaista Argo, Beasts of the Southern Wild, Django Unchained, Life of Pi, Lincoln ja Zero Dark Thirty nähty. Loputkin kolme olisi tarkoitus vielä ennen sunnuntain gaalaa käydä vilkuilemassa jos vaan millään ehtii.

Sen jos ehdin tehdä, on kaikki parhaan elokuvan, ohjaajan ja näyttelijöiden pystien ehdokkaat nähty. Kässäripuolelta ainoa puute on Moonrise Kingdom. Josko senkin vielä viikonloppuna kävisi vuokraamassa, niin olisi gaalan alustus kunnossa.

Animaatioleffoissa isoin puute on, niistä kun vain kaksi olen nähnyt. Ja dokumentit ja lyhytelokuvathan jäävät aina paitsioon, vaikea niitä täällä kotosuomessa on mistään metsästää.

Parhaaksi elokuvaksi nähdyistä nostaisin Lincolnin. Pitkähköstä kestostaan huolimatta leffa piti hienosti otteessaan ja Daniel Day-Lewisin päärooli oli loistava. Miespääosapystin antaisin niinikään Day-Lewisille, vaikka Joaquin Phoenix oli myös vakuuttava The Masterissa. Denzel teki myös vahvaa työtä Flightissa, mutta minun kirjoissani ei pärjää kahdelle ensin mainitulle.

Vaikka Lincoln oli elokuvana mielestäni vuoden paras, ohjaajapystin soisin mielelläni Ang Leelle. Spielbergin ohjaus Lincolnissa oli "perusvahvaa" ja turvallista, mutta Leen Life of Pi teki syvän vaikutuksen häikäisevän hienolla kuvamaailmallaan.

Kovasti muuten ihmettelen, ettei Ennio Morriconen Djangoon säveltämä Ancora Qui ole ehdolla parhaaksi kappaleeksi. Hieno biisi hienolta säveltäjältä.

 

[Isle of Man]

Ja dokumentit ja lyhytelokuvathan jäävät aina paitsioon, vaikea niitä täällä kotosuomessa on mistään metsästää.

Dokkareista ehtii katsomaan ainakin suurimman voittajasuosikin Searching fo Sugar Man, jota on kehuttu todella paljon ja se tulee perjantaina valkokangaslevitykseen Suomessa. Taitaa tosin olla aika pieni lähtö, eli Helsinki, Espoo, Turku, Tampere. Itse ajattelin perjantaina katsoa.

 

[pettter]

Dokkareista ehtii katsomaan ainakin suurimman voittajasuosikin Searching fo Sugar Man, jota on kehuttu todella paljon ja se tulee perjantaina valkokangaslevitykseen Suomessa. Taitaa tosin olla aika pieni lähtö, eli Helsinki, Espoo, Turku, Tampere. Itse ajattelin perjantaina katsoa.

Soundi-lehden nettikilpailusta voitin liput tuon leffan ennakkonäytökseen ja tänään (eilen) siis tuli tuo nähtyä. Hyvä pätkä oli.

 

[Trenchtown]

Eihän se nyt hyvä ollut, kuten pelkäsinkin.

Ei ollut ei, kuten odotinkin. Kunnon överöintiä tehosteilla ja juonikuvioissa, pakolliset yippikayee-vitsit, miljardi ammuttua laukausta ja timantinkova, joskin vanheneva John McClane. Eli tasan sitä, mitä lähdin katsomaan. Leffa vastasi odotuksia ja sitä myöten huutooni täydellisesti. Lisäksi lippu maksoi vain viisi euroa, ei paha.

En tunnistanut sitä McClane juniorin näyttelijää, olen kyllä joskus naaman jossain nähnyt. Vaikea sanoa mikä nykypäivänä myy, mutta noilla näytöillä en laittaisi jatkoon. Kai nyt jostain olisi tuohon rooliin löytynyt joku edes vähän karismaa omaava näyttelijä. Kai se sitten oli vaan niin ihq.

 

[Ted Raikas]

En tunnistanut sitä McClane juniorin näyttelijää, olen kyllä joskus naaman jossain nähnyt.

Jai Courtney, näytteli mm. gladiaattori Varroa tv-sarjassa Spartacus: Blood and Sand.

Muualla en ole tuohon aussinäyttelijään itse törmännyt, ainakaan vielä. Spartacuksessa kyllä hoiti tonttinsa loistavasti.

 

[ms.qvist]

Meillä lapset ovat tykänneet vuosia Miyazakin animaatioista ja niitä palataan katsomaan kerta toisensa jälkeen. Mitään yksinomaan lasten kamaa nämä eivät olekaan, ja kuten Ted mainitsikin, kaikilta osin ne eivät oikeastaan ole sitä ollenkaan. Minäkin olen noista suurimman osan katsellut lasten kanssa, jotkut useampaankin kertaan. Jonkinlainen moniulotteinen taituruus niistä paistaa läpi, sekä visuaalisen jäljen että tarinoiden puolesta. Erittäin laadukkaita ja paikoitellen jopa älykkäitä animaatioita.

Kenties oletkin jo katsonut lapsiesi kanssa todella hienon Isao Takahatan ohjaaman ja käsikirjoittaman anime-elokuvan Tulikärpästen hauta, elokuva pohjautuu Akiyuki Nosakan samannimiseen osittain omaelämäkerralliseen romaaniin. Jollet ole nähnyt niin suosittelen todella lämpimästi katsomaan tämän mielestäni erään parhaimmista animaatioelokuvista ja samalla erään parhaista pasifistisista sotaelokuvista.

Toki elokuvan teema on hyvin surullinen ja lapsikatsojien mielestä kenties ahdistavakin, koska kuolema on hyvin todellisesti läsnä elokuvassa monellakin tasolla ja lopussa likipitäen raadollisimmillaan. Tulikärpästen haudassa eletään Japanissa toisen maailmansodan viimehetkillä ja sota sekä sen karu arki nähdään kahden lapsen kokemuksien kautta, erityisesti teini-ikäisen Seitan kokemuksien kautta mutta hyvin koskettava on myös hänen pikkusiskonsa Setsukon kohtalo sodan kurjuudessa ja hetkinä jolloin sota on jo päättynyt ja Japani antautunut täydellisesti.

Jollette vielä ole nähneet tätä elokuvaa niin melkeinpä suosittelisin, että lapsesi - jos ovat kovin nuoria - katsovat elokuvan sinun seurassa. Nimittäin uskoisin, että elokuva herättää heissä kysymyksiä joihin kenties isän on hyvä osata vastata. Vaikka elokuva on animaatio niin tämä on todellakin myös aikuisille tarkoitettu elokuva ja sen voivat huoleta aikuisetkin katsoa. Elokuvan teema on kaikkiaan todella karu ja se maalailee lapsen silmin synkeän kuvan maailmasta ja elämästä sodan kauhujen keskellä ja hetkinä jolloin Japani lopulta antautui.

Suosittelen!

vlad.

 

[Ted Raikas]

Kyseinen vladin hehkuttama (eikä kyllä turhaan) Tulikärpästen hauta on myös Studio Ghiblin elokuva. Isao Takahata taitaa ollakin Hayao Miyazakin jälkeen tunnetuin ohjaaja Ghiblin tallista.

 

[ms.qvist]

Kyseinen vladin hehkuttama (eikä kyllä turhaan) Tulikärpästen hauta on myös Studio Ghiblin elokuva. Isao Takahata taitaa ollakin Hayao Miyazakin jälkeen tunnetuin ohjaaja Ghiblin tallista.

Kyllä ja alkujaan Tulikärpästen hauta esitettiin elokuvateattereissa Miyazakin Naapurini Totoron kanssa samassa näytöksessä - tämä tapahtui siis Japanissa.

vlad.

 

[Delter]

Tulikärpästen haudasta olen tässäkin vitjassa kai joskus vuodattanut, mutta onhan se kerrassaan huikea elokuva. Katsokaa niin tiedätte. Yksi harvoista elokuvista, joka on kerta toisensa jälkeen saanut tipan linssiin ja pidän sitä jonkinlaisena saavutuksena mille tahansa elokuvalle.

Monta Ghiblin animaatiota olen nähnyt ja toki omistankin niistä muutaman dvd-versioina. Kärkisijoilla ovat Henkien kätkemä (Spirited Away), Tulikärpästen hauta (Grave of the Fireflies) sekä ehdottomasti Ponyo rantakalliolla (Ponyo), joka on ehkä lapsellisin tähän astisista Ghibli-elokuvista mutta sitäkin parempi genressään.

Hyvää keskitasoa edustavat Porco Rosso, Kikin lähettipalvelu (Kiki's Delivery Service) sekä vastikään Suomessa esitetty Kukkulan tyttö, sataman poika (From Up on Poppy Hill), jossa etenkin musiikiraita on häikäisevän kaunis.

Yleisesti kehuttu Prinsessa Mononoke (Princess Mononoke) ei minulle auennut sekavuutensa vuoksi, mutta täytyy joskus yrittää sen kanssa uudestaan.

 

[Delter]

Kyllä ja alkujaan Tulikärpästen hauta esitettiin elokuvateattereissa Miyazakin Naapurini Totoron kanssa samassa näytöksessä - tämä tapahtui siis Japanissa.

Jep, ja tästähän on Wikipediassakin juttua kuinka Totoroa esitettiin alunperin ensimmäisenä ja sen jälkeen seurasi Tulikärpästen hauta, mutta yleisön pyynnöstä järjestystä muutetiin. Ihmisille oli näet liikaa poistua näytöksistä Tulikärpäsen haudan aiheuttama musertava suru niskoillaan, joten hilpeä Totoro siirrettiin näin jälkimmäiseksi.

 

[Tinke-80]

Tuli katsottua legendaarisen kasarielokuvan, Red Dawnin uudellen ohjaus yllättäen nimeltään Red Dawn. Vaikka tämä uusi tekele yrittää olla vanhalle elokuvalle erittäin uskollinen ja siinä onnistuukin, niin siinä on tämän leffan kirous. Mitään kovin uutta ja omaperäistä tästä teemasta ei saada irti ja IMDb nykyiset pisteet, 5,4 osuvat harvinaisen oikeaan tämän elokuvan kohdalla. En tiedä kenelle tätä elokuvaa voisi suositella, sillä edes vanhan elokuvan ystävät eivät saa tästä kuin ajoittain irti joitain viittauksia vanhaan elokuvaan ja se ei ikävä kyllä riitä mihinkään. 5/10 ja sekin viittauksista alkuperäiseen kasarileffaan.

Red Dawn (2012) - IMDb

-Tinke