Eric Lindros ripustaa hokkarit naulaan!

[JoukaHainen]

Iso Erkki aka Big E ilmoitti eilen lopettavansa komean NHL-uransa, joka jäi kaipaamaan sitä Erkin paljon haluamaansa The Cupia.

The E-Train on lempinimensä mukaisesti isojyrä, joka tekee likaista työtä, taklaa ja, jota vastustajat pelkäävät. Erkillä löytyy pituutta 193 senttiä ja Painoa 109kiloa. Lindros olikin parhaillaan yksi viihdyttävimmistä pelaajista 90-luvulla. Lindors oli melkein täydellinen paketti, jolta puuttu kuitenkin tietynlainen pelaajien johtaminen ja yleensä Lindrosin parhaat avut Kapteenin roolissa näkyi kentällä ja kentän ulkopuolella sitten mies valitti eikä osannut useiden mielestä johtaa.

Eric Bryan Lindros Quebec Nordiquesin ensimmäinen varaus vuodelta 1991. Eric kuitenkin kieltäytyi pelaamasta varaajajoukkueessaan ja halusi siirron. Lindrosin kauppa-arvo oli huikea, vaikka mies ei ollut pelannut peliäkään NHL:ssä. Tehot OHL:ssä puhuivat puolestaan tämän yhden kaikkien aikojen lahjakkaimman nuorukaisen tehdessä 97 maalia ja antaen 117 syöttöä 95 ottelussa!

Lindors kaupattiin suuressa kaupassa Philadelphiaan, joka antoi vaihdossa Quebec:iin Peter Forsbergin, Mike Riccin, Kerry Huffmanin, Steve Duchesnen, Ron Hextallin, Chris Simonin, sekä kaksi varausta ja 15 miljoonaa dollaria! Kaupan voittojasta ei tarvitse kiistellä, vaikka Lindros pelasikin loistavasti Phillyssä.

Lindros palkittiin vuonna 1995 NHL:n arvoikkaimpana pelaajana. Lindors pelasi silloin yhdessä kaikkien aikojen tunnetuimmassa kentässä, Legion of Doom, yhdessä John LeClairin ja Mikael Renbergin kanssa. Ketju murskasi vastustajat toisensa jälkeen ja etenkin vuonna 97-98 ketju oli elämänsä kunnossa. Pudotuspeleissä ei näyttänyt löytyvän pysäyttäjää, kunnes Detroit tyrmäsi finaaleissa tylysti Flyersin.

Lindrosin paras kausi pisteiden valossa oli 95-96, kun Eric iski 115 tehopistettä (47maalia ja 68syöttöä) 73 ottelussa.

Lindrosilla tuli kuitenkin erimielisyyksiä Flyersin seurajohdon kanssa vuonna 2000. Eric vaati siirtoa hänen kotikaupunkiinsa Torontoon, mutta Flyers päätti kaupata miehen Rangersiin vaihdossa Pavel Brendliin, Jan Hlaváčiin ja Kim Johnssoniin.

Lindros pelasi Rangersissä kolme kautta, mutta hänen viimeinen kautensa keskeytyi vaihteeksi aivotärähdykseen, joka oli hänen uransa jo kahdeksas. Lindrosin veljen Brett Lindrosin ura katkesi aikaisessa vaiheessa aivotärähdykseen. Eric ei kuitenkan vielä lopettanut tuohun vaan teki sopimuksen Toronton kanssa. Lindrosin kausi loppui kuitenkin jälleen kerran lyhyeen, kun miehelle tuli rannevamma. Eric ehti pelata Torontossa vain 32 ottelua, joissa syntyi 22 tehopistettä(11+11). Torontosopimuksen jälkeen mies siirtyi Dallasiin, jossa pelasi viimeisen vuotensa.

Lindros on edustanut maataan usein lajin arvokisoissa. Hän on pelannut kolmissa olympiakisoissa, Albertvillen kisoissa 1992, Naganon kisoissa 1998 ja Salt Lake Cityn kisoissa 2002. Kanada voitti vuoden 1992 kisoissa hopeaa ja vuoden 2002 kisoissa kultaa.

Kaikkea hyvää Erikillä jatkoon, yksi kaikkien aikojen lemppareistani, jonka uran kuitenkin pilasi loukkaantumiset, mutta onhan Erikin tilastot silti hienoa katseltavaa, vaikka mieheltä odotettiinkin paljon enemmän.

Tässä vielä Erkin tilastot:

Kausi/Joukkue/Pelit/Maalit/Syötöt/Pisteet
1992-1993 Flyers 61 41 34 75
1993-1994 Flyers 65 44 53 97
1994-1995 Flyers 46 29 41 70
1995-1996 Flyers 73 47 68 115
1996-1997 Flyers 52 32 47 79
1997-1998 Flyers 63 30 41 71
1998-1999 Flyers 71 40 53 93
1999-2000 Flyers 55 27 32 59
2001-2002 Rangers 72 37 36 73
2002-2003 Rangers 81 19 34 53
2003-2004 Rangers 39 10 22 32
2005-2006 Maple Leafs 33 11 11 22
2006-2007 Dallas Stars 49 5 21 26

Pudutuspelitilastot vielä:

1994-1995 Flyers 12 4 11 15
1995-1996 Flyers 12 6 6 12
1996-1997 Flyers 19 12 14 26
1997-1998 Flyers 5 1 2 3
1999-2000 Flyers 2 1 0 1
2006-2007 Stars 3 0 0 0

Byebye Big E!

 

[Doaner]

Tämä tekemäni Lindros tribuutti video sopii tähän ketjuun yhtä hyvin kuin numero 88 Ison E:n selkään.

Eric Lindrosin Flyers vuosien parhaat palat: http://www.youtube.com/watch?v=DWqyNCs8i3g

Kuten videosta näkee, oli hän 90-luvun puolessa välissä kaikkein dominoivin voima NHL:ssä. Hän pystyi tekemään kaiken itse. Harmi vaan että jääkiekkoilijan pahin vihollinen; loukkaantumiset pilasivat tämänkin uskomattoman pelaajan uran. Ties mitä hän olisi voinut saavuttaa ilman aivotärähdyksiä.

Farewell E!

 

[Olpa]

Oma suosikki pelaajani ja yksi kaikkien aikojen doiminoivin rookie. Tuolloin aloitin NHL:n seuraamisen tarkemmin ja Eric miellytti jo silloin fyysisen pelin ystävää.

Eric oli yksi täydellisimmistä pelaajista. Kokoa löytyi vaikka muille jakaa, mutta silti löytyi taitoa ja liikettä. Lisäksi taistelutahtoa oli jossa vielä lisäkkeenä peliälyä. Mitä muuta pelaajalta voidaan vaatia? Ilman aivotärähdyksiä olisi hänestä tullut yksi kaikkien aikojen pelaajista, no doubt of that.

Legion of Doomista juttua:

http://www.youtube.com/watch?v=BsAO_0KF0Ik

"old school" Lindros:

http://www.youtube.com/watch?v=xlVcYstFVHs

Vaikka ura jäi vajaaksi niin silti kiitos Big E:lle vuosista, erityisesti Flyers vuosista!

 

[eagle]

Lindrosista tulee aina mieleen se, että kuinkakohan hyvä kaverista olisi tullut, jos ei ihan aina olisi pystynyt pelkällä fysiikallaan dominoimaan.

 

[scholl]

Suurin pettymys ikinä NHL:ssä. Hänelle annettiin jo nuorena nimi the Next One, elämänkerta ilmestyi Suomessakin jo kai ennen nhl-uraa etc. Luulen, että jos Legion of Doom olisi tuonut kannun Philadelphiaan niin urasta olisi tullut paljon loisteliaampi. Hän olisi oppinut voittamaan. Luulen, että juuri tuo seikka, että mies ei osannut voittaa johti siihen, että urasta jäi vähän pannukakkufiilikset.

Moni, minä mukaan lukien, odotti Lindrosista uutta yhtä dominoivaa pelaajaa kuin Gretzky ja vaikka hän hyvä olikin niin tosiaan petyttiin kunnolla. Harva on ollut yhtä omistautunut lätkälle kuten mitä Lindros oli jo pienestä pojasta alkaen. Kellon ympäri pihalla omalla jäällä treenaamassa. Jännä nähdä mitä tuollainen tekee uransa jälkeen.

Sääli.

 

[eagle]

Mitä muuta pelaajalta voidaan vaatia?

Parempaa pelin lukemista, muiden pelaajien likkeiden hahmottamista, jne. Tätä kautta myös osin tuli kuvioihin ne aivotärähdyksetkin, ainakin osittain. Tottui että voi jyrätä kaikkien yli ja se riitti pitkään, sitten tuli seinä(tai seiniä) vastaan.

 

[Evil]

Ystäväni löi jo toistakymmentä vuotta sitten vedon, ettei Lindros koskaan voita Cupia. Mikäli hän vielä eläisi, olisi nyt voittojen lunastamisen aika.

Viisas päätös kuitenkin. Luoja tietää mitä seuraavasta päävammasta olisi seurannut... Hyviä golfsäitä vaan Erkille.

 

[dana77]

Nyt vai? Eikö se lopettanut jo vuosituhannen alussa? Aikoinaan erittäin hieno pelaaja, mutta viimeisien vuosien höntsyt olivat vähän turhia.

Suurin pettymys ikinä NHL:ssä.

Et vissiin ole ikinä kuullut Alexander Daiglesta. Ja vaikka ironia jätettäisiin pois niin oikeastikaan et ole tainnut kuulla Doug Wickenheiserista, Brian Lawtonista ja monesta muusta.

 

[Evil]

Doug Wickenheiserista

Eikös tämä ollut se toiseksi paras kiekkoileva Wickenheiser?

 

[scholl]

Et vissiin ole ikinä kuullut Alexander Daiglesta.

Olen, mutta minulla ei ollut häntä kohtaan minkäänlaisia odotuksia, joten on aivan sama, miten hänen uransa meni. Samalla tavalla minulle olisi ollut aivan sama olisiko Saku Koivu tehnyt Marko Kiprusoffit Montrealissa ja joutunut palaamaan Aurajoen rantaan, kun ei parturi maistunut. Ei ollut penniäkään kiinni. Sen sijaan Lindrosista piti tulla Gretzkyn jälkeen toiseksi suurin ja kun näin ei käynyt niin suurin pettymys.

 

[varjo]

Itku-Erkki sitten lopetti, kun ei kellekään kelvannut? Vaiko joko isä otti ja kuoli, jolloin kukaan ei enää painostanut jatkamaan pelaamista pahempien aivovammojen riskillä.

No, saipahan sentään Erkkikin jotain suurta aikaan, kun kiukuttelullaan petasi Quebecin organisaatiolle parit Cupit.

Yhtäkaikki, olihan Legion of Doom aikanaan kova juttu, mutta Lindrosista ei paljon muuta muistettavaa sitten olekaan. Ehkä tietyssä määrin Lindros heijastelee NHL-kuvioitten muutosta, miten samanaikaisesti eurooppalaiset pelaajat (Jagr, Selänne, Bure jne.) ottivatkin pelillisesti dominoivan roolin liigassa ja P-amerikkalaiset pelaajat jäivät lähinnä hehkutusten varaan.

 

[kakkonen]

Suurin pettymys ikinä NHL:ssä.

Hmm.. "suuriin"? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Useita yli piste/ottelu kausia (itse asiassa koko NHL-ura yli piste/ottelutahtia), kapteenina toimiminen, yli 100-tehopisteen kausi, lähemmäs tuhat tehopistettä urallaan jne. Melkoisia suorituksia kuitenkin? Paljon, paljon enemmän kuin joku rivipelaaja. Toki menee hiusten halkomiseksi (oliko "suurin" pettymys, en kiistele etteikö se sinulle voisi ollakin), mutta kyllä mä pitäisin monia muita hehkutuksia osaksi saaneita kavereita pahempina pettymyksinä. Daigle on parempi esimerkki (todella kova hehkutus eikä oikein vakiokokoonpanoon saatika ykkösketjuun päässyt ikinä), tosin senhän ura jatkuu vielä...

Kyllähän Iso-E oli varmaan yksi kohutuimpia kavereita ja itsekin seurannut miehen uraa junnusta lähtien. Parhaimmillaan kaveri oli aivan maaginen ja jotenkin mun silmissä sellainen power-forward prototyyppi. Pidin. Meni vaan pari-kolme viimeistä kautta aikalailla munilleen, ei ollut samanlaista hohtoa enää otteissa kuin joskus, jotenkin tuntuu että ei se oikeen pelannutkaan fyysisesti enää.

Hieno pelaaja kuitenkin.

 

[The Hockey Handbook]

Eikös Selännekin ottanut tulokaskaudellaan käyttöön numeron 13, koska pelaaminen numerolla 88 (kasi oli jo varattu) olisi ehkä ollut vähän "kornia". Olihan vuoden tulokkaan tittelikin jo varattu Eerikille...

 

[cottonmouth]

Hmm.. "suuriin"? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Useita yli piste/ottelu kausia (itse asiassa koko NHL-ura yli piste/ottelutahtia),

Tämä on erityisen kova saavutus omasta mielestäni. Lindros lopetti uransa 1.14 pisteen ottelutahtiin (Phi-vuodet 1.36), joka on kyllä todella kova saavutus tuolla pelimäärällä ja ennen kaikkea Lindrosin pelityylillä sekä kaikilla loukkaantumisilla koko uraa ajatellen. Esim. saman aikakauden ensisijaisesti taitopelaajat kuten Foppa (1.24), Sakic (1.20), Jagr (1.28) ja Teemu (1.09) liikkuvat melkolailla samoissa lukemissa koko uraa ajatellen.

Erona näihin kavereihin on, että odotukset varsinkin uraa ennen ja sen alussa olivat Ericillä aivan eri sfääreissä ja näiden odotusten jälkimainingit taitavat vaikuttaa uran saavutuksia arvioitaessa sen jo päätyttyä.

 

[lapa78]

Tiedän että tästä tulee paskaa niskaan, mutta mutta.. Yli puolissa tuon videon taklauksissa ekillä on kädet ylhäällä ja aika useasti vielä pään korkeudella. Vaikka kaveri aina pelasikin kovaa, niin silti kyllä ärsyttää tuo käsillä taklaaminen. Yksi asia mikä kanssa pisti silmään oli se, että tappeluissa eki jatkoi aina hakkaamista vaikka vastustaja olikin jo jäässä. Ehkä näillä tekosilla on jotain osuutta myös niihin aivotärähdyksiin. Varmahan en voi olla.

Myönnän kyllä silti, että oli kova pelimies aikoinaan, olisi vain voimut lopettaa pikkuisen aiemmin. Ei muuta kuin rauhallisia eläkepäiviä.

 

[Islanders]

Upea pelaaja, upea ura. Yhdyn lapaan siinä, että uralle olisi voinut laittaa stopin ja kaksi kautta sitten. Minkäs sille voi, kun pää haluaa pelata, mutta kroppa ei ole mukana.

Hyvästit 88!

 

[hannes_ko]

Paita nousee varmasti Air Canada Centerin kattoon.

 

[Mängimies]

90-luku oli Lindrosin. 2000-luvulla on uuden #88:n aika astua esiin. Patrick Kane olkoon seuraava Suuri numero 88. Sillä erotuksella, että Kanen paikat kestää ja saa pelata pitkän uran ja ennen kaikkea voittaa sen Cupin.

Erkille vain hyviä eläkepäiviä. Omalla tavallaan täysin ylivoimainen pelaaja parhaina kausinaan. Kunpa vain olisi osannut lopettaa pari kautta aiemmin...

 

[Iker]

Hmm.. "suuriin"? Enpä nyt noinkaan sanoisi. Useita yli piste/ottelu kausia (itse asiassa koko NHL-ura yli piste/ottelutahtia), kapteenina toimiminen, yli 100-tehopisteen kausi, lähemmäs tuhat tehopistettä urallaan jne. Melkoisia suorituksia kuitenkin? Paljon, paljon enemmän kuin joku rivipelaaja.

No joo, toivottavasti kukaan nyt ei saa iso-Ericistä ihan rivipelaajaa millään ilveellä leivottua. Todellakin tuo piste/peli-tahti koko uransa osalta on aika hurja siitäkin huolimatta että pari-kolme viimeistä kauttaan olivat jo aika vaikeaa puurtamista, ja sitä olen täällä Jatkoajassa vuosien varrella useasti nostanut framille keskustelun käännyttyä Ericin "epäonnistuneeseen" uraan.

Ja tuosta yli 100 tehopisteen kaudesta puheenollen, väittäisin melko yksioikoisesti pelimääriään ja tehojaan katselemalla, että ilman niitä lukuisia loukkaantumisia ts. jos olisi päässyt pelaamaan ehjiä kausia, noita sadan pisteen kausia olisi useita putkeen.

1993-1994 Flyers 65 44 53 97
1994-1995 Flyers 46 29 41 70
1995-1996 Flyers 73 47 68 115
1996-1997 Flyers 52 32 47 79
1997-1998 Flyers 63 30 41 71
1998-1999 Flyers 71 40 53 93

Jos olisi terveytensä puolesta saanut pelata esim. nuo em. kaudet edes kohtuullisen täysipainoisesti, olisivat ne tehojensa osalta aika hurjaa luettavaa, kuten ovat toki tuollaisenaankin. No, työsulkukaudella ei jäänyt kuin pari matsia väliin, ja silloin Lindros olikin kauden päätteeksi Jagrin kanssa tasapisteissä pörssin kärjessä 70 pisteellään.

Lindros oli suurimpia suosikkejani 1990-luvun puolella, ja tämän vuoksi on aina pistänyt silmään miehen vastaanottama kohtuuttomalta tuntuva kritiikki. Ehkä johtajanominaisuuksissaan oli puutteita, suuruuksia ei koskaan saavuttanut ja osaltaan jopa petti muiden häneen asettamat valtaisat odotukset, mutta kyllähän tuollaisilla tehoilla ja sellaisella pelillä mitä Eric aikanaan esitti on ansainnut maineen hieman muunakin kuin vain ikuisena lupauksena.

Uransa loppuhetket Lindrosilla ei ehkä mennyt ihan putkeen esim. Teemun vauhdikkaisiin ikämiesvuosiin verrattuna, mutta kaikkiaan aika huikea ura on 88:lla takana jääkiekkoilijana. Moni pelaaja saattaa pitää itseään kovana jätkänä kun on junnuvuosien hiet ja kyyneleet vuodattaneena saavuttanut 100 SM-liigamatsia täyteen, kovimmat jatkislaiset ei pidä Ericiä juuri minään vaikka NHL-uran tilastot jäävät historiaan seuraavina: 760, 372+493=865 1398 PIM. Mielestäni ei mennyt lainkaan kehnosti.

 

[El Crushero]

Kiitos ja onnea tulevaan!

 

[NIN]

Tottui että voi jyrätä kaikkien yli ja se riitti pitkään, sitten tuli seinä(tai seiniä) vastaan.

Tätä itsekin usein olen arvellut, että aina isokokoinen Lindros tottui siihen, ettei ketään tarvinnut koskaan väistellä ja siksi mm. Stevens ja Kasparaitis saivat niin pahaa tuhoa aikaan. Ei sellaista hevosta olekaan, jollei ei löydy jostain ratsastajaa.

Itsellä kärähti Lindros heti Quebec-episodin jälkeen. Ja toinen oli tuo elämäkerran ilmestyminen ennen yhtäkään NHL-ottelua. No, siitä en kyllä osaa sanoa, oliko Epalla asian kanssa muuta tekemistä kuin korkeintaan palkkion vastaanottaminen.

Myöhemmin opin kyllä pelaajana hänestä pitämään, etenkin Legion of Doomin aikaisia suorituksia. Julkinen kuva on läpi uran ollut aika kaksijakoinen. Toisinaan haastatteluissa näkyy usein hyvinkin epävarma poika, toisinaan lähes kusipäinen diiva. Ja isä-Lindros on sitten ihan oma lukunsa. Nhl on kuitenkin jälleen yhtä värikästä ja tunteita herättävää hahmoa köyhempi.

 

[lake79]

Sanokaa haukkujat mitä sanotte, mutta itse ainakin pidän äijää yhtenä huikeimmista pelaajista NHL:ssä ikinä. Vahva, iso ja äksy kun perkele ja sen lisäksi osasi vielä myös pelata, on juuri sellainen jota fanit jumaloiden rakastaa. Ai että oli kiva katsoa vanhaa kunnon NHL:ää tuossa tribuuttivideopätkässä. Huvittavaa kun pari jannua yrittivät taklata ja sitten lensivätkin itse.

Ei toki Lemieuxin huikeudelle pärjää, mutta lähelle pääsee. Onnea loppuelämään Eric. Oisit sää Ilvekseen voinut kaudeksi tulla käväisemään vielä tosin. :)

 

[M10]

Median, fanien ja schollin odotukset voidaan jättää omaan arvoonsa, kun arvioidaan pelaajan uraa tai sen onnistuneisuutta. Pelaaja pitää arvioida kaukalon tapahtumien perusteella. Kusipää tai ei, kyseessä on yksi NHL-historian kuuluisimpia pelaajia monesta eri syystä, eikä vähiten pelitaitojensa ja hetkittäisen dominointinsa puolesta.

Stevens ja Kasparaitis sen uran käytännössä lopettivat. Harmi, että mies ei osannut osittainkaan pitää päätään ylhäällä siniviivan tuntumassa. 1990-luvun toinen puolisko NHL:ssä olisi silti ollut huomattavasti laimeampi ilman Ericiä.

He who lives with the sword dies by the sword.

 

[Sidney the Kidney]

Median, fanien ja schollin odotukset voidaan jättää omaan arvoonsa, kun arvioidaan pelaajan uraa tai sen onnistuneisuutta. Pelaaja pitää arvioida kaukalon tapahtumien perusteella. Kusipää tai ei, kyseessä on yksi NHL-historian kuuluisimpia pelaajia monesta eri syystä, eikä vähiten pelitaitojensa ja hetkittäisen dominointinsa puolesta.

Stevens ja Kasparaitis sen uran käytännössä lopettivat. Harmi, että mies ei osannut osittainkaan pitää päätään ylhäällä siniviivan tuntumassa. 1990-luvun toinen puolisko NHL:ssä olisi silti ollut huomattavasti laimeampi ilman Ericiä.

Samaa mieltä Morrow10:nen kanssa. Lisäsi NHL:an kiinnostavuutta potenssissa liigaan tullessaan. Kaikillahan on oma mielipiteensä Ericista ja useimmiten se on voimakas. Oli ehdottamasti 90-luvun kovin pelaaja ja joinakin kausina myös paras. Koon lisäksi Lindros oli siunattu uskomattomalla pelikäsityksellä, jonka ansiosta koko Tuomiopäivän Legioona pystyi mellastamaan tehokkaana. Hänen rinnallaan LeClaire puhkesi kukkaan sekä Renberg nousi tähtipelaajaksi (muutamaksi kaudeksi).

Sen että pelaajasta piti tulla seuraava Gretzky 17-vuotiaana ei pitäisi himmentää hänen pelaajauraansa.90-luvun Eric Lindros oli pelaaja, jollaista NHL:ssa ei ollut sitten Gordie Howen päivien. Toivottavasti seuraava yhtä hieno pelaaja löytyisi hieman nopeammin.

Kiitos hienoista otteluista Eric ja paita kattoon Philadelphiaan!

 

[dana77]

Jos Eric olisi Suomalainen niin kaikkien aikojen pistepörssissä hän olisi kevyesti kolmannella paikalla heti Jarin ja Teemun jälkeen.