cottonmouth
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo & Philadelphia Flyers
Näen Lindrosin pelikäsityksen tehokkaana, dynaamisena, mutta hivenen yksipuolisena.
Lindrosin pelityylille tuli kuitenkin seinä vastaan, koska ihmisen fysiikka - edes Lindrosin - ei kestä tuollaista pelityyliä.
NHL:n fyysisyyden kasvaessa Lindrosin pelityylille tuli seinä vastaan.
Äärimmäisen fiksuja havaintoja. Lindros loi kuitenkin tavallaan pelityylin, joka nousi koko NHL:n ihanteeksi ja jota edusti kattavuudessaan lähinnä ainoastaan Gordie H., ja tietyin varauksin Messier, ennen Lindrosia (pakko tosin myöntää, että yhtään GH:n peliä en ole eläessäni nähtyt, mutta kuinka moni esim. JA:ssa on?). Itse olen oppinut arvostamaan Lindrosia pelaajana vasta oikeastaan Phillyn vuosien jälkeen, jolloin ymmärrys siitä, että kyseessä oli täysin poikkeuksellinen pelaaja pelityyliltään ja fysiikaltaan selkisi.
Lindrosin kohdalla enimmäkseen fyysisen ylivertaisuuden kautta luotu taidollinen ylivertaisuus ei vain ollut luotu kestäväksi seuraavaa vuosikymmentä, kun vastassa oli liikaa muitakin "lindroseja". Monessa yhteydessä on väitelty kuuluuko Iso-Eric Hall of Fameen ja itse kallistun sen kannalle, että kuuluu kun asiaa tarkemmin miettii. Lindrosin tehot suhteutettuna ottelumäärään ja ilmankin ovat HHoF-kamaa ja vaikutus koko kiekkoiluun ja pelaajaihanteisiin takaa mielestäni shoo-in paikan Toronton pyhätössä. HHoF:ssä roikkuu kuitenkin mukana paljon 20-50-lukujen pelureita, joiden panos itse peliin on paljon rajallisempi kuin Lindrosin.
Edit 1.
Haukkuuko kukaan muuten Burea huonoksi pelaajaksi polvivammojensa takia? Eipä Russian Rocketkaan kovin paljoa urallaan ehtinyt sormuksia kerätä.
Lainaan itseäni eli:
cottomouth kirjoitti:Gretzkyn jälkeen kaikilla next-one-pelaajilla on ollut oikeastaan urallaan vain hävittävää.
Buren (joka oli aikanaan SE suosikkipelaaja, ei Big-E) arvioinnissa nousee esiin se, että hänet varattiin kohtuullisen alhaisella numerolla (113) NL:n tilanteen takia vaikka kyvyt tiedettiinkin. Lindrosia oltiin rummutettu 15-vuotiaasta kaksimetriseksi monsteri-Gretzkyksi, joka antoi ihmisille tietyt lähtöolettamukset, jotka näkyvät vielä tänä päivänä, kun molemmat ovat uransa lopettaneet suhteellisen samoilla tehoille.
Kuka muuten oli se Washingtonin pakki, joka aiheutti Ericin viimeisimmän pahemman aivotärähdyksen, johon kaikki tavallaan loppui?
Jason Doig.
Edit 2.
Nhl oli muutoinkin muuttunut Lindrosin aikakaudella. Tulee mieleen, että vaikka Gretky ja Lemieux väillä kadottivat kiekon hallinnan, tuliko vastaan tällaisia niittejä? Kateeksi ei käy Crosbyä koska nykymenolla joku tootoo tai tucker lanaa kaverin kuitenkin ajan myötä.
Viimeksi muokattu: