Yuval Noah Harari: Sapiens – ihmisen lyhyt historia

[dana77]

Sain luettua hetki sitten Yuval Noah Hararin bestseller-teoksen "Sapiens - Ihmisen lyhyt historia".
On sanottava, että se on yksi parhaista ellei jopa paras kirja, jonka olen koskaan lukenut. Se on samaan aikaan sekä erittäin informatiivinen, hauska että oivaltava.
Jos saisin päättää, niin sen lukeminen peruskoulun loppupuolella olisi pakollista, vaikka tokihan Homo Sapiensin historia on varsin synkkä ja raaka.

Kirjassa käydään läpi lajimme historia ja kehitysvaiheet metsästä-kerääjä ajoissa maaviljelyn kehittämiseen ja teollistumiseen sekä hahmotellaan hieman tulevaisuuttakin. Mieluummin tuon lukee kuin koulun historiankirjat ja paremmin tuossa on asiat kuvattu loogisena kokonaisuutena kuin perinteisissä historian kirjoissa.

Onko muut lukeneet läpi ja löytääkö joku jotain kritisoitavaa kirjasta? Jos nyt väkisin jotain pitäisi hakea, niin vaikka kirjassa on monia varsin oivaltavia johtopäätöksiä ja esimerkkejä, niin kapitalismin nostaminen uskonnoksi ei nyt ihan osuvin veto ollut vaikka se olisi osittain huumorin varjolla tehtykin. Samaten varsin poleeminen on väite, että maatalouteen siirtyminen oli suuri virhe, mutta sen puolesta voidaan näkemyksiä esittää

Varsinkin uskontoa käsittelevissä kohdissa oli paljon ajateltavaa ja arvaan että niistä johkut kiihkeimmät uskovaiset voivat herneitä nessuun vetää, mutta vaikea on nähdä että he mitään uskottavia argumenttejä pystyisivät johtopäätöksiä vastaan esittämään. Kirjassa hienoa onkin se miten se ei väitä kaikkia asioita faktoiksi vaan esittelee tarvittaessa useampiakin vaihoehtoisia teorioita ja käsittelee niiden hyvät ja huonot puolet.

 

[mjr]

Sain luettua hetki sitten Yuval Noah Hararin bestseller-teoksen "Sapiens - Ihmisen lyhyt historia".

On pitänyt lukea, mutta en ole vieläkään saanut äntihin. Kuvausten perusteella sangen mielenkiintoinen teos. Jotenkin pidän ihmiskunnan tarkkailemisesta lajina, mutta en sitten tiedä miten biologinen näkökulma tuossa lopulta on. Jos kauheasti ihannoi metsästys-keräilyä niin siitä tulen sitten olemaan eri mieltä. Varmaan se oli ekologisempi elämäntapa, mutta maailmassa nyt on paljon muitakin asioita kuin ekologia. Elämä oli sotaisaa, karua ja lyhyttä noissa yhteisöissä jos toki myös maatalousyhteiskunnassakin. Edes vähän ihimisarvoista elämää on eletty käytännössä vain (ja sitäkin paikoitellen) toisen maailmansodan jälkeen.

 

[dana77]

Jos kauheasti ihannoi metsästys-keräilyä niin siitä tulen sitten olemaan eri mieltä. Varmaan se oli ekologisempi elämäntapa, mutta maailmassa nyt on paljon muitakin asioita kuin ekologia. Elämä oli sotaisaa, karua ja lyhyttä noissa yhteisöissä jos toki myös maatalousyhteiskunnassakin.

Ensinnäkin suosittelen lukemista Sinulle, mutta spoilaan tätä kohtaa kuitenkin sen verran, että hän nimenomaan esittää että maanviljelyksen myötä elämä muuttui sotaisammaksi johtuen kahdesta seikasta. Ensinnäkin viljelysmaat olivat omaisuutta, jota ei voinut viedä mukanaan, vaan niitä piti puolustaa jos ne halusi pitää. Toisekseen viljavarastot olivat kohteita, joiden vuoksi oli motivaatiota hyökätä. Metsästäjä-keräilijöillä ei varastettavaa ollut ja tarvetta sotia ei juuri ollut. Tilaa ja riistaa riitti.

Muut syyt olivat, että maaviljelyn myötä ihmisten ravinto muuttui yksipuolisemmaksi, eliniän odote laski (lapsikuolleisuus ja tautien määrä kasvoi merkittävästi) ja ihmiset joutuivat (minulle yllättäen) työskentelemään enemmän ja epäergonomisemmin. En tiedä antoiko kirjailija painoarvoa väkilukukasvun myötä tapahtuneille negatiivisilla asioille.

 

[Tarinankertoja]

Hieno teos. Samoin kun jatko Homo Deus ja ennenkaikkea se viimeisin 21 luentoa 21. vuosisadalle. Se on toki vähän kertausta edellisistä, mutta ajatukset on kehittyneet eteenpäin. Hararin puhe Davos 2020 on myös kuuntelimisen arvonen yltiöpessimismistään huolimatta (sitä lieventää panelikeskustelu hollanin PMn kanssa).

Harari sano yhteisessä paneelissaan Jarred Diamondin kanssa, että juuri Diamon inspiroi Hararia kirjoittamaan populaaritiedekirjaa. Diamond siis kirjotti kuuluisan Tykit, taudit ja teräs, jossa maantieteellä selitetään sivilisaatioiden kehitys. Samoin Diamondin "romahdus" on selvästi Hararia inspiroinut.

Samaa mieltä siitä, että vähintään Sapiens ois luetuttava peruskoukun päättäville.

 

[tomageeni]

Onko muut lukeneet läpi ja löytääkö joku jotain kritisoitavaa kirjasta?

Kaiken kaikkiaan erittäin silmiä avaava ja ajatuksia herättävä kirja (kuten jatkoteoksetkin). Mutta kyllä tuosta kritisoitavaakin löytyy. Esimerkiksi mielestäni Harari aika usein esittää toteamuksia, mutta lukijalle jää epäselväksi onko kyse nyt tieteellisesti vahvistetusta tiedosta, vai Hararin omien päättelyketjujen tuloksista.

Lisäksi tuolta kun syvemmälti kaivaa, löytyy myös suoranaisesti virheellisiä olettamuksia. Luin hiljattain Jaakko Tahkokallion keskiajasta kertovan historiateoksen "Pimeä aika" - joka erityisesti debunkkaa keskiaikaan liittyviä virheellisiä populaarikulttuurissa esitettyjä väitteitä. Tätä lukiessa tuli useamman kerran mieleeni, että Hararin kirja oikaisi aika monta mutkaa ja yleisti asioita tarpeettoman paljon keskiaikaa käsitellessä.

Esimerkiksi merkittävä teesi Hararilla on, että keskiajalla oppineet pitivät Raamattua kaiken tarpeellisen tiedon lähteenä, ja tämän vuoksi tieteellinen ja teknologinen kehitys junnasi paikallaan. Vasta renessanssin aikaan ihmiset keksivät kysyä itseltään että "mitä me emme tiedä" - ja alkaa tutkimaan maailmankaikkeutta kriittisesti.

Tahkokallion mukaan taas keskiajan maailmaa on tarpeettomasti yleistetty yksittäisten tapahtumien perusteella. Esim. Kopernikuksen heliosentrinen maailmankuva 1500-luvulla ja sen aiheuttama hässäkkä kirkon kanssa on luonut monille sen käsityksen että katolinen inkvisitio kategorisesti esti tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen. Tämä pitää paikkansa vain suppeasti; kirkko ainoastaan puuttui joihinkin väitteisiin, kun niistä kirjoitettiin julkisesti. Ja jopa hyväksyi "sopimattomia" tieteellisiä havaintoja, jos niitä julkaistiin vain "teorioina" eikä jumalallisina totuuksina.

Sen ajan tiedemiehet pystyivät kyllä käymään kirjeenvaihtoa ja keskustelemaan "kielletyistä" aiheista. Keskiajan oppineet tunsivat Platonin ja Aristoteleen maailmankuvat, heliosentrisen maailmankuvan teorian (joka oli dokumentoitu jo antiikin aikaan), sen tosiasian että maa on pallo, ja Erastotheneen laskelmat maapallon ympärysmitasta. Lisäksi keskiajalla perustettiin ensimmäiset yliopistot - olkoonkin että oppiaineista teologia oli keskiössä.

Tämän jälkeen minulle jäi tunne että Hararin selitys siitä, miksi ja miten tieteellinen vallankumous alkoi 1500-luvulla, on jos ei virheellinen niin ainakin asioita yksinkertaistava.

Toivottavasti tulee äänikirjanakin joskus ulos niin voin nukkumaanmennessä kuunnella. a) Mulla ei ole lamppua b) en jaksa enää lukee.

Löytyy ainakin BookBeatista suomeksi luettuna.

 

[teppana]

Kirja tuli luettua parisen vuotta takaperin. Toden totta mainion viihdyttävä kirja ja yleissivistyksenä sopii peruskoulun vakikamaksi. Itse en kritiikkiä osaa antaa faktasisällöstä, koska en ole historoitsija tai antropologi. Hararin tyyli on joskus vähän liian mukahauska omaan makuun, mutta sekin on vain kaivamalla kaivettu kritiikki. Aidosti se ei lukukokemusta haitannut.

Homo Deus on myös laadukas kirja ja jatkaa Hararin kirjaa luonnollisesti.

Kokonaisuudessaan kirja on tarpeeksi laadukas sekä asialtaan tärkeä että ansaitsee ihan oman ketjunsa. Vaikkakin siitä useampi maininta kirjaketjussa jo lienee.

 

[adolf]

Oli mainio kirja. Kauheasti siitä en enää muista, kuin ne vertailut, mikä johti Homo Sapiensin menestymiseen suhteessa Neandertaliihmisiin. Oivaltava, yleissivistävä ja melko helppolukuinen kirja.

Homo Deus on juuri luvussa ja se on ollut ehkä lievästi pettymys. n. 100 sivua alla ja vaikuttaa hieman sekavalta, mutta ehkä se vielä siitä lentoon lähtee.

 

[sampio]

Hyvä kokonaisesitys ihmiskunnan historiasta ja pidän letkeästä tyylistä, jolla Harari kirjoittaa. Mutta:

Jos saisin päättää, niin sen lukeminen peruskoulun loppupuolella olisi pakollista, vaikka tokihan Homo Sapiensin historia on varsin synkkä ja raaka.

Hyvä, että et saa päättää.

Samaa mieltä siitä, että vähintään Sapiens ois luetuttava peruskoukun päättäville.

Ei olisi.

Kirja tuli luettua parisen vuotta takaperin. Toden totta mainion viihdyttävä kirja ja yleissivistyksenä sopii peruskoulun vakikamaksi.

Ei sovi.
---
Ymmärrän kaikkien teidän hyvän ajatuksenne taustalla, mutta kirja ei todellakaan sopisi edes suurimmalle osalle ysiluokkalaisia, saati, että tuota alettaisiin tankata nelosluokkalaisille, jotka käytännössä aloittavat opiskelunsa sivilisaation synnystä ja muinaisista korkeakulttuureista. Sisällöt kyllä natsaavat peruskoulun oppisisältöihin, mutta kyllä tuo Hararin teos vaatii kuitenkin sen verran kehittynyttä ajattelua, että kuten totesin, edes suurin osa peruskoulunsa päättävistä ei tuollaisen datamäärän sulatteluun pystyisi. Joitain varhaiskypsiä siellä joukossa toki aina on, joillain luokilla useampiakin, enkä edellistä kirjoita mitenkään vähättelevästi. Olen saanut opettaa useita todella fiksuja nuoria, mm. erästä tulevaa kahdeksan L:n ylioppilasta, ja kyllähän sillä aika tehokas prosessori oli jo historian valinnaiskurssilla ysiluokalla, mutta näitä on vähän koulualueesta riippuen muutama koko koulussa tai maksimissaan se yksi tai kaksi luokassaan.

Sen sijaan opettajille tuota suosittelen ehdottomasti ja muillekin hyvistä historian popularisoinneista kiinnostuneille. Tosin aika monelta aikuiseltakin loppuu keskittymiskyky ja/tai kapasiteetti yli kymmenen sivun jälkeen, olipa teksti ja tekstilaji mikä tahansa, jos se ei sisällä kuvia tai videoita.

Mutta niin, nuo lainaukseni ovat kyllä hyvä muistutus jälleen siitä, millaisia ajatuksia teillä lainaamillani kaikinpuolin fiksuilla kansalaisilla on peruskoulun toiminnasta edelleen. Eivät lapset todellakaan tyhmistyneet ole siinä määrin kuin ehkä tämä viestini saattaa antaa ymmärtää äkkiseltään, vaan kyse on siitä, millaista tietoa ja miten oppilaille opetetaan. Se, mikä oli oleellista 80-luvulla, ei sitä välttämättä ole enää ainakaan samoissa määrin, onhan tuohon tullut jo kolmannes vuosisata tapahtumia lisääkin. Ja ylipäätään mitä oppisisältöjä peruskouluun ylipäätään millekin vuosiluokalle kuuluu. Tosin eipä tämä ole täysin selvää kaikille aineenopettajillekaan, kun aineita opetataan paikoin edelleen tietopainotteisesti luennoiden ja opetussuunnitelmalle viitataan kintaalla, koska "näitä uudistuksia nyt tulee ja menee", ja tähän kuuluu siis kaikki mahdollinen digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista aina oppilaiden omien vahvuuksien huomiotta jättämiseen. Peruskoulu ei todellakaan ole tasavertainen, jos toisaalla oppimisen lisäsi tuetaan oppilaan itsetunnon ja osaamisen kokemisen vahvistumista ja toisaalla saman aineen opettaja käy teoriaa läpi Wikipedia-artikkelia ääneen lukien. Kyllä, tästä on faktaa taskussa. Ja kyllä, pääsin vuodattamaan lievää katkeruutta alan suojatyöpaikoista.

 

[Walrus21]

Onko muut lukeneet läpi ja löytääkö joku jotain kritisoitavaa kirjasta? Jos nyt väkisin jotain pitäisi hakea, niin vaikka kirjassa on monia varsin oivaltavia johtopäätöksiä ja esimerkkejä, niin kapitalismin nostaminen uskonnoksi ei nyt ihan osuvin veto ollut vaikka se olisi osittain huumorin varjolla tehtykin. Samaten varsin poleeminen on väite, että maatalouteen siirtyminen oli suuri virhe, mutta sen puolesta voidaan näkemyksiä esittää

Nämä mainitsemasi kohdat pistivät vähän silmään. Metsästäjä-keräilijöitä kuvattiin aika romantisoidusti, kun taas maatalous ja siitä seuranneet asumiskeskittymät esitettiin ikään kuin tuhon siemeninä.

Kapitalismi on puolestaan niin laaja aihe, että se käsitellään Sapiensissa lähinnä pintaa raaputtaen. Olen törmännyt paljon parempiin esityksiin kaupankäynnin historiasta.

Ihan mielenkiinnolla minä Sapiensia luin, mutta toisinaan vähän ärsytti, että Harari heitti sekaan populäärejä mausteita. Oletan, että tavoitteena oli elävöittää tarinaa ja saada siten lisää lukijoita.

Myöhempiä kirjoja yritin lukea, mutta kyllästyin aika nopeasti. Ehkä tuo esihistoria on itsellekin sellainen, johon liittyen Hararilla on enemmän annettavaa. Pitää varmaan antaa Deukselle mahdollisuus jossain vaiheessa.

 

[Lystikäs]

Kirja tuli luettua parisen vuotta takaperin. Toden totta mainion viihdyttävä kirja ja yleissivistyksenä sopii peruskoulun vakikamaksi. Itse en kritiikkiä osaa antaa faktasisällöstä, koska en ole historoitsija tai antropologi.

Aika samankaltainen positiivinen lukukokemus ja taviksen rento asenne faktapuoleen oli itsellänikin. Voin suositella. Jatko-osa on ollut pitkään aikomuslistalla, mutta jotenkin se on jäänyt sinne odottelemaan. Voin myös suositella sosiaalipsykologian saralta William Von Hippelin kirjaa - The Social Leap. Mielenkiintoinen näkökulma sosiaalisen älykkyyden syntyyn.

 

[Tarinankertoja]

Pitää varmaan antaa Deukselle mahdollisuus jossain vaiheessa.

Se 21 oppituntia 21. vuosisadalle on siitä hyvä, että se on jaoteltu aiheisiin ja ne käsitellään aina aika loogisena jatkumona yhdistäen Sapiensin ja Deusin teemoja. Ja kappaleet on siitä myös "hauskoja" että alussa sitä tuppaa oleen Hararin kanssa eri mieltä ja lopuksi toteaa, että joo, ehkä noin se sittenkin on.

muuten… eihän taloudesta voi yleishistoriateoksessa kirjottaa niin syvälisesti kun kapeansektorin teoksessa pystyy, esim taloudesta hyviä populäärihistorioita on Johan Söderberg ”Maailman taloushistoria : esiteollinen aika” ja ”Maailman taloushistoria, Teollinen aika”

 

[Purkan Jauhaja]

Homo Deus on juuri luvussa ja se on ollut ehkä lievästi pettymys. n. 100 sivua alla ja vaikuttaa hieman sekavalta, mutta ehkä se vielä siitä lentoon lähtee.

Lähtee! Tai ainakin omasta mielestäni lähti. Oli mielestäni mielenkiintoisempi kuin Sapiens. Toki tässä vaikuttaa, myös omat kiinnostuksenkohteeni.

 

[dana77]

Tätä vielä jälkikäteen mietin, että silloin kun koulussa historiaa opetettiin, niin sitä käytiin läpi teema-kohtaisesti (esim keksinnöt, uskonnot jne) ja tästä seurasi ainakin omalla kohdalla se, että kokonaisuuden aikajana ja ymmärrys syy-seurauksista katosi. Jälkimmäinen olisi aika paljon oivaltamista vaatinut teiniltä enkä nyt vakuuttunut ole olisiko aina löytynyt opettajaltaan. Toki ne vuodet varmasti jossain oli mainittu, mutta kun ne eivät samalla tavalla jää mieleen niin olisi pitänyt itse piirtää siinä sivussa omaa kirjanpitoa. Voi että vika oli lukijassa, mutta näin ne asiat koetaan.

 

[Saimaannorppa]

On soittolistalla äänikirjana. Taidankin tämän ketjun innoittamana ottaa jo tänään kuunteluun, niin pääsen osallistumaan keskusteluun.

 

[dana77]

@dana77 Kiitti vinkistä. Mikähän tuossa on suhde tuosta Sapiensin elosta alkutaipaleet vs sivilisaatio ja siitä vielä upgreidaus yhteiskuntaan? Karkeastihan tämä suhde on 200 000 vuotta vs 10 000 vuotta. Alkutaipaleet on varmaan nopeasti käsitelty jos painopiste on yhteiskunnassa.

Järkeenkäypä juttu tämä. Helppo huudella täältä ruudun takaa, mutta kun vesivarannoista henkensäpitimiksi ja suvun jatkamiseksi uurastaisi niin se kaikki olisi ihan sitä arkipäivää josta nykypäivänä saisi ehkä sakkoa ja ehdonalaista Suomessa.

Toivottavasti tulee äänikirjanakin joskus ulos niin voin nukkumaanmennessä kuunnella. a) Mulla ei ole lamppua b) en jaksa enää lukee.

Aloitetaan helposta. Äänikirjana löytyy myös Nextorystä ja lukijana toimii se Avaran luonnon selostaja eli ihan parasta A-ryhmää luvassa.

En nyt nopeasti osaa arviota heittää tuon alkutaipaleen osuudesta, mutta ei siitä mitenkään hätäinen vaikutelma tullut. Olisiko 10-20% koko kirjasta kaikkinensa.

 

[sampio]

Tätä vielä jälkikäteen mietin, että silloin kun koulussa historiaa opetettiin, niin sitä käytiin läpi teema-kohtaisesti (esim keksinnöt, uskonnot jne) ja tästä seurasi ainakin omalla kohdalla se, että kokonaisuuden aikajana ja ymmärrys syy-seurauksista katosi. Jälkimmäinen olisi aika paljon oivaltamista vaatinut teiniltä enkä nyt vakuuttunut ole olisiko aina löytynyt opettajaltaan. Toki ne vuodet varmasti jossain oli mainittu, mutta kun ne eivät samalla tavalla jää mieleen niin olisi pitänyt itse piirtää siinä sivussa omaa kirjanpitoa. Voi että vika oli lukijassa, mutta näin ne asiat koetaan.

Juu, ei varmasti kaikille optimaalista tapaa ole olemassakaan, ja siksi ainakin itse yritän tarjota mahdollisimman erilaisia työskentelytapoja oppilailleni lukuvuoden aikana. Opetus on kuitenkin hyvä jakaa jonkinlaisiin teemoihin ihan vain siksi, että keskimäärin niiden kautta eri aikakausia on helpompi lähestyä. Jos edettäisiin puhtaan kronologisesti, olisi tietomassaa pahimmillaan todella paljon tietyillä vuosikymmenillä, ja siksi varmasti temaattiinen eteneminen on yleisintä esimerkiksi oppikirjoissa. Ja toki tarkoituksellisten yksinkertaistusten vuoksi ne soljuvat ainakin kohtalaisen hyvin myös kronologiaan eli jos nyt suurin piirtein pitää korvansa auki, pysyy kartalla siitä, teollistuuko Suomi 1800-luvun alussa vain lopussa ja milloin ne natsit olivatkaan vallassa. Mutta kyllä, joka vuosi on minullakin oppilaita siinä noin 200 opetettavan massassa, joiden kohdalla ilmenee tavalla tai toisella, että ajanjaksot ja tapahtumat ovat mielikuvissa jossain täysin muualla kuin pitäisi, eikä se aina ole edes oppilaasta johtuvaa. Näiden palautteiden mukaan sitä opetusta sitten kalibroidaan.

 

[dana77]

Opetus on kuitenkin hyvä jakaa jonkinlaisiin teemoihin ihan vain siksi, että keskimäärin niiden kautta eri aikakausia on helpompi lähestyä. Jos edettäisiin puhtaan kronologisesti, olisi tietomassaa pahimmillaan todella paljon tietyillä vuosikymmenillä, ja siksi varmasti temaattiinen eteneminen on yleisintä esimerkiksi oppikirjoissa. Ja toki tarkoituksellisten yksinkertaistusten vuoksi ne soljuvat ainakin kohtalaisen hyvin myös kronologiaan eli jos nyt suurin piirtein pitää korvansa auki

Jos näin parin minuutin miettimisajalla pitäisi ehdotusta tehdä, niin alussa pitäisi rakentaa sellainen runko tai selkäranka aikajanaksi ja sitten vasta lähteä sitä tarkentamaan teema-kohtaisesti. Ainakin oma kokemukseni oli että silloin koulussa ei näin tehty, vaan käytiin vaan ne teemat jolloin aikajanasta tuli epämääräinen. Joku pronssin keksiminen ei esim sinänsä ollut mikään mullistava asia, vaikka se kokonaisen aikakauden aloittikin, jos sitä verrataan eri mantereiden asuttamiseen, mutta oma tuntuma on etä ensimmäiseen painotutaan koulussa. Jos vielä kerran sanon, niin Hararin kirjan vahvuus on juuri siinä, että hän mielestäni osaa sitoa tapahtumat niiden käyttövoimina toimineisiin teemoihin. Joskus ne ovat olleet uskonnot, joskus kulttuurilliset tekijät, joskus keksinnöt ja joskus ihan yksittäisten yksilöiden tekemiset. Esim joku pankkisektorin ja luotottamisen merkitys oli kerrottu paljon paremmin kuin koulussa koskaan.

Koitan näissä arvioissa olla mahdollisimman varovainen koska tiedostan sen että toinen vertailukohdusta on luettu vapaaehtoisesti aikuisina kattavemmilla perustiedoilla ja toinen pakon edestä teininä.

 

[sampio]

Jos näin parin minuutin miettimisajalla pitäisi ehdotusta tehdä, niin alussa pitäisi rakentaa sellainen runko tai selkäranka aikajanaksi ja sitten vasta lähteä sitä tarkentamaan teema-kohtaisesti. Ainakin oma kokemukseni oli että silloin koulussa ei näin tehty, vaan käytiin vaan ne teemat jolloin aikajanasta tuli epämääräinen. Joku pronssin keksiminen ei esim sinänsä ollut mikään mullistava asia, vaikka se kokonaisen aikakauden aloittikin, jos sitä verrataan eri mantereiden asuttamiseen, mutta oma tuntuma on etä ensimmäiseen painotutaan koulussa. Jos vielä kerran sanon, niin Hararin kirjan vahvuus on juuri siinä, että hän mielestäni osaa sitoa tapahtumat niiden käyttövoimina toimineisiin teemoihin. Joskus ne ovat olleet uskonnot, joskus kulttuurilliset tekijät, joskus keksinnöt ja joskus ihan yksittäisten yksilöiden tekemiset. Esim joku pankkisektorin ja luotottamisen merkitys oli kerrottu paljon paremmin kuin koulussa koskaan.

Koitan näissä arvioissa olla mahdollisimman varovainen koska tiedostan sen että toinen vertailukohdusta on luettu vapaaehtoisesti aikuisina kattavemmilla perustiedoilla ja toinen pakon edestä teininä.

Tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen vain se, että todennäköisesti sillä on isoin merkitys. Vaikka itse olen tykittänyt historiakirjallisuutta pikkujampasta lähtien, se painottui pitkään tietynlaiseen historiaan, ja koin tietyt aikakaudet ja teemat melko tylsinä vielä peruskoulussa. Hirveästi kaikista en kostunut vielä lukiossakaan, vaikka näköalat jo vähän avartuivat, ja sitten aikuisena opiskellessa alaa sekä muutoin historiakirjallisuuteen laajemmin perehtyen tuntuu siltä, että liki ihan mihin tahansa teemaan tai aikaan voisi uppoutua hyvän kertojan johdattamana. Kyllä ikä tekee paljon, varsinkin kun käsittääkseni muistosi peruskoulusta ovat 80-90 -luvuilta, jolloin oppimateriaalikin oli hyvin paljon detaljipainotteisempaa kuin nykyään ja vaikkapa viittauksesi pankkisektoriin on sikäli epäreilu, että pedagogiikassa on sekä oppikirjojen että opettajien osalta ainakin pääosin tapahtunut kehitystä 30 vuodessa. Lisäksi peruskoulun oppikirjoissa joudutaan yksinkertaistamaan asioita todella paljon, samoin opetuksessakin noin keskimäärin.

Mutta kyllä sulla tuossa on erittäin hyvä pointti, koska kyllähän aikajana palvelee varmasti suurta osaa oppilaista jäsentämään kronologiaa, joka historiassa on toki tärkeää. Käyn itse läpi nuorien kanssa yleensä puolivuotissuunnitelman opinnoille ja siinä samalla pääosin kronologisesti esittelen ne teemat, joita opiskelemme ja kuinka opiskelemme. Sama setti on oppilaiden sähköisellä oppimisalustalla nähtävissä, jos joku siihen haluaa palata. Lisäksi pyrin käymään ns. isot tapahtumat, kuten 1. ja 2. maailmansodat, läpi myös aikajanan tai vastaavan jäsentelyn avulla, toki vain pääkohdin, koska sitä silppua olisi muutoin tolkuttomasti. Tämä on toki vain minun tapani ja puhtaasti esimerkin vuoksi esitän sen.

 

[Zeic]

Sapiens on kirja joka on aiheesta suosittu. Siinä käsitellyt asiat eivät ole tietenkään uusia, mutta ei liene kukaan muu ole niputtanut koko ihmisen historiaa tuolla näkökulmalla ja älyllä. Samat asiathan tulee käytyä läpi jo kun pelaa pelin civilizationia. Ja minä olen pelannut civilizationin läpi kymmeniä ellei satoja kertoja. Siinäkin maanviljelys mahdollistaa isomman populaation. Rahan keksiminen lisää kauppaa ja vaurastuttaa. Uskonnot ja ideologiat pitävät ihmiset kuuliaisina ja auttavat hallitsemaan suurempia ihmisjoukkoja. Uudet aseteknologiat mahdollistavat naapurinkansojen valloittamisen.

Uskontojen roolin Harari minusta selventää hyvin. Pieninkin yliluonnollinen merkitys on riisuttu ja jäljelle jää yhteiskunnan stabilointi maanpäällä. Mielenrauhaa kirjailija suosittelee ennemmin hakemaan meditoimalla. Ehkä pitäisi kokeilla?
Aatteiden kanssa Harari on minusta vahvoilla (tosin on myönnettävä että en ole asiaa opiskellut kovin paljoa.)

Vaikka Harari olisi väärässä siinä että maanviljelys laski ihmisten elintasoa, silti mielenkiintoista että nostetaan vähemmän kuultu näkökulma asiasta esiin. Tosin karkotetaanhan raamatussakin paratiisista ja Linkolakin taitaa olla samaa mieltä, joten ei näkökulma ihan uusi ole.

Vaikka Homo Deus ja 21 oppituntia maailmasta ovat suunnilleen yhtä hyvin kirjoitettu kuin Sapiens ja samalla tyylillä, ovat ne teemoiltaan heikompia ja hajanaisempia. Jos Sapien on erinomainen niin kaksi muuta ovat vain hyviä. Tulevaisuuteen viittaavasta nimestään huolimatta Homo Deuksen sivuista varmaan puolet tähyää kuitenkin menneisyyteen, osin päälläkkäisiin teemoihin Sapiensin kanssa. Älyllistä stimulaatiota aiheuttaa ja ketteryyttä vaatii tämäkin kirja kun esimerkiksi kiviä heittelevästä simpanssista pääsee Nicolae Ceaușescuun kääntämällä yhden sivun. 21 oppituntia maailmasta kirjassa on erinomaisia lukuja, mutta myös heikompia. Esimerkiksi aina tulenarka maahanmuutto jäsennellään osuvasti, sen sijaan esimerkiksi kokonainen luku
facebook ryhmistä menee hudin puolelle. Suosittelen kuitenkin näitäkin kirjoja.

 

[SgtMarkov]

On mulla luennassa parhaillaan. Tätä päntätessä on muutamakin asia avautunut ja on kyllä mielenkiintoista luettavaa, vaikka vertauskuvissaan meneekin välillä vähän jaarittelun puolelle. Kyllä mä luen sen Homo Deuksenkin, kun saan tämän loppuun. Tuo jatko-osa ainakin ennakkoon kiinnostaa enemmän.

 

[vetti]

Tämän ketjun innoittamana kävin varaamassa teoksen. Katsellaan kunhan saan sen käsiini. Varauksia tuntuu olevan jonkin verran, ainakin pk-seudulla. Äänikirjaan en aio vieläkään sortua, mä haluan lukea kirjani kirjoina.

Ehkä olen setämies, mutta nämä ladattavat kirjat tabletille tmv ei oikein mun kohdalla toimi.

 

[mjr]

Ensinnäkin suosittelen lukemista Sinulle, mutta spoilaan tätä kohtaa kuitenkin sen verran, että hän nimenomaan esittää että maanviljelyksen myötä elämä muuttui sotaisammaksi johtuen kahdesta seikasta. Ensinnäkin viljelysmaat olivat omaisuutta, jota ei voinut viedä mukanaan, vaan niitä piti puolustaa jos ne halusi pitää. Toisekseen viljavarastot olivat kohteita, joiden vuoksi oli motivaatiota hyökätä. Metsästäjä-keräilijöillä ei varastettavaa ollut ja tarvetta sotia ei juuri ollut. Tilaa ja riistaa riitti.

Täytyy lukea. Sain itse asiassa joululahjaksi tuon Homo Deuksen, pitäisi sekin lukea. Mutta sen olen ymmärtänyt, että maatalouteen siirryttiin osin pakosta Lähi-Idässä ja että ravitsemus ei ollut niin hyvää kuin metsästäjä-keräilijöillä ja keskimääräinen elinikä saattoi jopa alentua. Vaan ajatus "pasifistisista" metsästäjä-keräilijöistä on kai jo aikoja sitten haudattu, kuolleisuus väkivaltaan oli yllättävän korkea vaikka konfliktit olivatkin pienimuotoisia. Ja pidän korkean teknlogian jälkiteollista yhteiskuntaa noin miljoona kertaa parempaa kuin kumpaakaan, metsästys-keräilyä tai maanviljelystä, eikä tuosta edellisestä olisi ikinä voitu kehittyä tähän nykytilaan lännessä.

 

[dana77]

Vaan ajatus "pasifistisista" metsästäjä-keräilijöistä on kai jo aikoja sitten haudattu, kuolleisuus väkivaltaan oli yllättävän korkea vaikka konfliktit olivatkin pienimuotoisia.

En usko, että tässä olisi ollut takana ainakaan mitään romatisointia. Ainakin metsästäjä-kerääjien kohdalla kerrottiin, niin vanhemmista naishenkilöistä saatettiin hankkiutua eroon napakalla iskulla takaapäin. Problem solved.
Jotain statistiikkaa esitettiin hautalöytöjen perusteella, mutta nähdäkseni niistä tehtyjen johtopäätöksien suhteen oltiin aika varovaisia.

 

[Tarinankertoja]

Mutta sen olen ymmärtänyt, että maatalouteen siirryttiin osin pakosta Lähi-Idässä ja että ravitsemus ei ollut niin hyvää kuin metsästäjä-keräilijöillä ja keskimääräinen elinikä saattoi jopa alentua.

Tätä maanviljelykseen siirtymistä ja kaupunkivaltioiden syntyä käsittelee myös Hararin "idoli" Diamond tuossa omassa trilogiassaan (Kolmas simpanssi, Tykit taudit ja teräs, Romahdus) ja se antaa erilaista selitystä kuin Harari ja se selitys perustuu maantieteeseen. Brian Fagan taas kirjassaan "Pitkä Kesä" antaa siihen ilmastollisia syitä (kirja kertoo tästä ihmisen leviämisen ja menestyksen mahdollistaneesta holoseenisestä lämpöjaksosta). Hararilla on ehkä kokonaisvaltasin näkemys näistä populäärikirjailijoista, mutta ainakin itselle myös nuo kaksi muuta ovat täydentäneet .. tai täydentyneet (ne on luettu ennen) ajatuksissa ihmiskunnan historian kokonaisuudeksi…



Harvemmin kuitenkaan populääritiedettä kirjotetaan noin hyvin kuin Harari tekee. Luettavuus on kohillaan ja asioita viedään kivalla tahdilla eteenpäin. Oikeastaan vertautuu vaan tohon Tykit, Taudit ja Teräs kirjaan (ne kaks muuta Dimanodia ei ole niin tarinallisia, vaikka Romahdus erittäin mielenkiintoinen onkin tutkiskellessaan er sivilisaatioiden romahduksia, tulkinnat on vaan aika kiistanalaisia kaiketi nykytiedon mukaan)

 

[adolf]

Tuo huomisen lyhyt historia rupeaa olemaan nyt loppusuoralla. Alku vähän tökki, mutta kyllä se vaan hyvä kirja tuokin on.

Kyllähän toi paljon miettimään on laittanut. Sikäli mikäli tässä itse elää vielä pitkään, niin omana elinaikanakin saattaa nähdä aikamoisen mylläyksen käyvän täällä. Harari pitää ainakin tuon mukaan ihan selvänä sitä, että valtaisa määrä työpaikkoja tulee häviämään ihan lähitulevaisuudessa ja science fictionista tulee vuosikymmen kerrallaan vain enemmän ja enemmän todellisuutta. Ja tuo työpaikkojen häviäminen ei tule koskettamaan vain tälläisiä yksinkertaisia suorittavia tehtäviä, vaan käytännössä aivan kaikkea ml. todella korkeaa koulutusta vaativatkin ammatit.

Ihan rehellisesti jonkinlaista tulevaisuudenpelkoa herätti allekirjoittaneessa.