Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnot

[Kynämestari]

En löytänyt tälle aiheelle ketjua ja tämmöinen on nyt itselle ajankohtaista. Haluaisin siis lähteä yliopistoon opiskelemaan jotain biologiaan tai kemiaan liittyvää, nyt kun kirjoitan parhaillaan ylioppilaaksi.

Haluaisinkin kysyä täältä, että mitä sitä lähtisi lukemaan? Mihin kaupunkiin? Ensiksi ajattelin biokemiaa, mutta se on kuulemma paskaa. Yrittäisinkö sittenkin pelkkää biologiaa? Ja minkälaisiin ammatteihin näistä valmistuu? Erilaisia opintonimikkeitä tai mitä ne nyt on on vaikka kuinka paljon. Miten ne vaikuttavat siihen tulevaan ammattiin?

Tähän ketjuun voi siis jatkossakin laittaa kaikenlaista otsikkoon liittyvää.

 

[Tadu]

Yleisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Kokemusta löytyy yliopisto- ja AMK-opinnoista. Näistä AMK oli käsittääkseni ”suomen paras AMK” ja yliopisto perinteinen maakuntayliopisto. Taskussa mulla on tradenomin ja filosofian maisterin paperit.

Sellaisen vinkin annan kaikille opiskelemaan haluaville, että jos haluat opinnoistasi ja papereistasi olevan jotain hyötyä, hae yliopistoon ja jätä AMK väliin. AMK:n papereilla ei tee oikeastaan mitään ja syystä, koska vaatimustaso on erittäin matala. Jos haluat saada jotkut paperit helpolla tai et tiedä mitä haluat isona, niin AMK voi olla leppoista aikaa itsensä etsimiseen.

Jos joku AMK-jantterikollega loukkaantui niin ihan sama.

 

[sampio]

AMK:n papereilla ei tee oikeastaan mitään ja syystä, koska vaatimustaso on erittäin matala.

Riippuu toki alasta. Esim. sairaanhoitajan amk-papereilla tekee jotain, samoin sosionomin, ja onhan niitä vaikka mitä merikapteeneita. Sen sijaan tradenomiksi voi valmistua niin eri osaamisella, että pelkkä paperi ei juuri mitään kerro. Itsekin läpsyttelin tutkinnon käteen laiskuuttani aika vasurilla, enkö varsinaisesti koskaan tutkinnosta mitään hyötyä työnhakuun saanut. Taas kaveri on ison kotimaisen yhtiön listoilla asiantuntijatehtävissä, johon siirtyi alansa ulkomaisen markkinajohtajan leivistä headhuntattuna. Eli tradenomina voi toki päästä ihan hyviin hommiin, vaikka enemmän silloin kyse on henkilön omista kyvyistä ja siitä että jokin tutkinto on esittää haettaessa, kuin suoraan tradenomin papereista.

T. Tradenomi, FM

 

[TrueThat]

Jos on useampi yhtä kiinnostava vaihtoehto niin kannattaa perehtyä kunkin alan työllisyystilanteeseen. Ainakin jossain vaiheessa kuulin puhetta, että biologialla on haastava työllistyä, mutten ole itse sen paremmin asiaan perehtynyt.

Sillähän ei ole väliä, mistä yliopistosta valmistut. Jokaisesta valmistuu ihan yhtä osaavia tekijöitä. Toki nämä ns. ”bönde” yliopistot saavat ehkä nettipalstoilla kuittailua, mutta todellisuudessa tällä ei ole mitään merkitystä. Itse hain lukemaan alaani ainoastaan Jyväskylän yliopistoon, enkä ole hetkeäkään katunut valintaani vaikka olin käytännössä koko ikäni pääkaupunkiseudulla asustellut.

Jos useampi eri ala kiinnostaa voi iskeä valinnanvaikeus. Itselläni ei tuota ongelmaa ollut vaan aika selvillä sävelillä ja ainoastaan yhdellä hakukohteella mentiin. Kannattaa ottaa mahdollisimman tarkkaan selvää, millaista kunkin aineen opiskelu on, millaista materiaalia joudut yliopistossa hallitsemaan yms.

 

[Tadu]

Riippuu toki alasta. Esim. sairaanhoitajan amk-papereilla tekee jotain, samoin sosionomin, ja onhan niitä vaikka mitä merikapteeneita. Sen sijaan tradenomiksi voi valmistua niin eri osaamisella, että pelkkä paperi ei juuri mitään kerro. Itsekin läpsyttelin tutkinnon käteen laiskuuttani aika vasurilla, enkö varsinaisesti koskaan tutkinnosta mitään hyötyä työnhakuun saanut. Taas kaveri on ison kotimaisen yhtiön listoilla asiantuntijatehtävissä, johon siirtyi alansa ulkomaisen markkinajohtajan leivistä headhuntattuna. Eli tradenomina voi toki päästä ihan hyviin hommiin, vaikka enemmän silloin kyse on henkilön omista kyvyistä ja siitä että jokin tutkinto on esittää haettaessa, kuin suoraan tradenomin papereista.

T. Tradenomi, FM

Tämä on täysin totta. Hyvä ja tarpeellinen tarkennus. Puutteellinen viesti minulta. Keskityin vain omaan näkökulmaani.

 

[pernaveikko]

Mihin kaupunkiin?

Tässä kohtaa on hyvä miettiä sitä, että kaupunkeja on muuallakin kuin Suomessa. Vaikka ulkomailla opiskelu ei olekaan enää kilpailuetu, niin ei siitä haittaakaan ole.

 

[DAF]

Oikein millään alalla yliopisto ei tilastollisesti merkittävästi selitä työllistymistä tai urakehitystä, eli sikäli tuo "mihin kaupunkiin" ei pääsääntöisesti merkitse. Suomalainen yliopistolaitos on siinä mielessä varsin tasa-arvoinen. Tietyt ulkoiset tekijät sitten toinen asia (koskee mm. Hankenia).

 

[Wiljami]

...
Kokemusta löytyy yliopisto- ja AMK-opinnoista. Näistä AMK oli käsittääkseni ”suomen paras AMK” ja yliopisto perinteinen maakuntayliopisto. Taskussa mulla on tradenomin ja filosofian maisterin paperit.
...

Mulla taitaa olla sama polku nykyisellä alalla, "Suomen parhaasta" ympäristöteknologian inssin paperit ja nyt päivittämässä Jyväskylässä Ympäristötieteiden maisteriohjelmassa (terkkuja tutuille).

...
Sellaisen vinkin annan kaikille opiskelemaan haluaville, että jos haluat opinnoistasi ja papereistasi olevan jotain hyötyä, hae yliopistoon ja jätä AMK väliin. AMK:n papereilla ei tee oikeastaan mitään ja syystä, koska vaatimustaso on erittäin matala. Jos haluat saada jotkut paperit helpolla tai et tiedä mitä haluat isona, niin AMK voi olla leppoista aikaa itsensä etsimiseen.

Jos joku AMK-jantterikollega loukkaantui niin ihan sama.

Kuten @sampio kirjoittikin, vaihtelee todella paljon AMK koulutuksen taso koulujen ja opintolinjojen väleillä. Itselleni esim. tuli sieltä Suomen parhaasta hyvä (osin erittäinkin hyvä) "kandi"tausta nykyisiin opintoihin. Täytyy lisäksi todeta että myös yliopistossa kurssien väleillä vaatimustaso vaihtelee melko paljon. Se on toki totta että työnantajien arvostuksessa yliopisto on täysin eri tasolla ammattikorkeiden kanssa.

En löytänyt tälle aiheelle ketjua ja tämmöinen on nyt itselle ajankohtaista. Haluaisin siis lähteä yliopistoon opiskelemaan jotain biologiaan tai kemiaan liittyvää, nyt kun kirjoitan parhaillaan ylioppilaaksi.

Haluaisinkin kysyä täältä, että mitä sitä lähtisi lukemaan? Mihin kaupunkiin? Ensiksi ajattelin biokemiaa, mutta se on kuulemma paskaa. Yrittäisinkö sittenkin pelkkää biologiaa? Ja minkälaisiin ammatteihin näistä valmistuu? Erilaisia opintonimikkeitä tai mitä ne nyt on on vaikka kuinka paljon. Miten ne vaikuttavat siihen tulevaan ammattiin?

Tähän ketjuun voi siis jatkossakin laittaa kaikenlaista otsikkoon liittyvää.

Ja ketjun aloittajalle voin suositella lämpimästi Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitosta. Voit pohtia kandivaiheen aika vapaasti haluatko (solu)bilsariksi tai biokemistiksi vai olisiko oma ala ehkä sittenkin enemmän ekologian puolella. Itse olen ympäristötieteiden maisteriohjelmassa (kuten tuossa ylempänä jo kirjoitin), mutta gradun valitsin akvaattisten tieteiden puolelta, ei sillä etteikö akvaattisten systeemien suojeluun tähtäävä tutkimus liittyisi ympäristötieteisiinkin.

 

[Kynämestari]

Iso kiitos kaikille vastanneille. Todella mielenkiintoisia pointteja ja vinkkejä olette tuoneet esille!

 

[Makinpo]

En tiedä kuinka paljon painoarvoa tuolle ensikertalaiskiintiölle kannattaa sitten antaa. Jos ei ole täysin selvät sävelet niin kannattaa harkita tarkkaan mihin hakee, mutta ilmeisesti sulla on kuviot ainakin alan puolesta selvillä. Itselle tämä on ainakin tärkeää ja ajankohtaista myös. Lukion jälkeen ei ollut aavistustakaan mitä haluaisin opiskella ja nyt vasta parin viime vuoden aikana itselle on kypsynyt mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, lukio-opinnoistakin on jo melkein 10 vuotta aikaa kulunut.

Jos täällä on joku opiskellut tuota International Bussinesia ammattikorkeakoulussa niin siitä olisi kiva kuulla kokemuksia. Toisena hakukohteena itselle on Helsingin yliopistossa Japanin kielen pääaineen opinnot, johon on kylläkin melko vaikea päästä. Ylipäätänsä jos joku on täällä opiskellut pääaineena joitain kieliä niin opiskelukokemuksia olisi mukava kuulla.

 

[Tuima]

Onnea tuleviin koitoksiin ketjun aloittajalle, sekä muille tulevia opintoja miettiville, vaikkei sitä omaa opintopolkuaan vielä varmaksi osaa sanoakaan. Vinkkinä: pyri lukemaan sitä, mikä kiinnostaa. Kompromisseja ei kannata tehdä.

Yleisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Kokemusta löytyy yliopisto- ja AMK-opinnoista. Näistä AMK oli käsittääkseni ”suomen paras AMK” ja yliopisto perinteinen maakuntayliopisto. Taskussa mulla on tradenomin ja filosofian maisterin paperit.

Sellaisen vinkin annan kaikille opiskelemaan haluaville, että jos haluat opinnoistasi ja papereistasi olevan jotain hyötyä, hae yliopistoon ja jätä AMK väliin. AMK:n papereilla ei tee oikeastaan mitään ja syystä, koska vaatimustaso on erittäin matala. Jos haluat saada jotkut paperit helpolla tai et tiedä mitä haluat isona, niin AMK voi olla leppoista aikaa itsensä etsimiseen.

Jos joku AMK-jantterikollega loukkaantui niin ihan sama.

Multa löytyy myös kokemusta molemmista ja olen kyllä tämän lainauksen kanssa eri mieltä, varsinkin boldatun tekstin osalta.
Toki, riippuen mitä opintoja ammattikorkeassa haluaa suorittaa. Esimerkiksi tradenomin papereihin on turha kuluttaa aikaa, KTM ajaa aina ohi.

*tradenomijanarien triggeröityminen*

Kuten sanoin aiemmin, pyri suorittamaan opinnot oman kiinnostuksen mukaan.

Itse suoritin kiitettävin arvosanoin konetekniikan opinnot ammattikorkeassa ja jatkoin opintoja tuotantotalouden parissa suunnitelmani mukaan yliopistossa. Syksyllä paperit ulos.

Insinöörin papereista on ollut vain hyötyä. Hyöty on tullut esiin oikeastaan kaikessa tähän ”skeneen” liittyen: opinnoissa ja töissä.
Opinnoissa tietämys ja näkökulmat moniin aineisiin on ollut positiivisella tavalla ihan erilaista verraten kandivaiheen läpi yliopistossa opiskelleisiin.

Vaatimustaso voi vaihdella koulujen välillä, mutta kyllä sieltä aina ne hyvät tapaukset mätisäkeistä erottuu.

Työskentelen opintojen ohella teknologiateollisuuden firmassa. En olisi nykyisessä asemassa ilman insinööriopintojen antamaa pohjaa. Yliopisto-opinnot ovat antaneet toki upgradea työtehtäviin, ja nyt on hyvä kombo menossa tekniikan ja talouden muodostamassa sopassa.
Myös palkkaneuvotteluissa nämä molemmat koulutukset vaikuttavat.

Lyhennettynä: AMK:n papereilla tekee vaikka mitä.

 

[eriatarka]

En löytänyt tälle aiheelle ketjua ja tämmöinen on nyt itselle ajankohtaista. Haluaisin siis lähteä yliopistoon opiskelemaan jotain biologiaan tai kemiaan liittyvää, nyt kun kirjoitan parhaillaan ylioppilaaksi.

Haluaisinkin kysyä täältä, että mitä sitä lähtisi lukemaan? Mihin kaupunkiin?

Vaimo opiskeli kemiaa Jyväskylän yliopistossa. Jos haluat lisätietoa, laita viestiä privana.

 

[SherwoodinHartsa]

Pari huomiota omalta 37 vuoden työuraltani valmistumisen jälkeen, jos tällaisen papan mielipiteellä on painoarvoa :) .

Kannattaa opiskella sitä, mikä itseä kiinnostaa, mutta nykyaikana on hyvä miettiä myös mitä tapahtuu sitten kun. Eli kun valmistuu. Oma ensimmäinen työpaikka oli selvä jo ennen viimeisen silloisen teknillisen opiston opiskeluvuotta. Sain käytännössä valita työtehtäväni, eli silloin inssin hommiin pääsi konepajalle helpommin, varsinkin kun oli kaikki lomat ollut samassa paikassa töissä.

Nythän te opiskelemaan lähtevät, tai jo opiskelevat joudutte ihan toisenlaisten haasteiden eteen. Se missä oppilaitoksessa opiskelee voi merkitä jollekulle enemmän, toiselle vhemmän. Tärkeämpää on näyttää CV:ssä mitä töitä on tehnyt siihen mennessä kun on ne tutkintopaperit kourassa.

Omalla eli konepajamaailmassa pelkkä tutkintotodistus on hyvä alku, mutta teoria on teoriaa eikä koskaan korvaa käytännön kokemusta. Koittakaa hakeutua lomilla töihin, aina ei sille omalle alalle jota opiskelee välttämättä pääse, mutta työkokemus on aina hyväksi.

Joudun joka viikko kohtaamaan nuoria inssejä tai dippainssejä, jotka ovat varmasti olleet helkkarin hyviä opinnoissaan. Mutta kun se pelkkä teoria ei aina auta siellä raskaan teräksen maailmassa. Koita nyt siinä vääntää käytännön asioita kun vastapuoli kertoo, kuinka proffa tms sanoi sitä ja tätä.

Lisäksi korkeakoulu/AMK- opiskelijoita on tänään paaaljon enemmän kuin 70-luvun lopulla kun itse opiskelin. Eli tarjontaa on työpaikoille enemmän + ulkomailta tulee pätevää porukkaa kotimaisten lisäksi.

Joka tapauksessa onnea valitsemallenne polulle, joku päivä tekin olette toivottavasti samassa tilanteessa kuin itse olen, eli reilut kolme vuotta ja voin jäädä ihan iän puolesta eläkkeelle. Tuskin tuleva hallitus enää nostaa eläkeikää meillä papoilla.....

 

[eriatarka]

Haluaisinkin kysyä täältä, että mitä sitä lähtisi lukemaan? Mihin kaupunkiin?

Lähde lukemaan sitä mitä kiinnostaa, en osaa sen tarkemmin neuvoa. Selvittelemään missä yliopistoissa opetetaan sitä, mitä haluat opiskella ja halutessasi voit myös selvitellä, mihin on ollut eniten/vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin.

Kaupungin suhteen fiilispohjalta. Itse hain aikoinaan Turkuun ja Tampereelle, pääsin kumpaankin, menin Turkuun, koska a) silloinen tyttöystävä opiskeli siellä, muutettiin sitten yhteen, b) kotipaikkakunta lähempänä, bänditoiminta ym. ja tietty helpompi käydä sukulaisten luona, c) Turku oli tutumpi kaupunki.

Turussa oli mukava opiskella, todellinen opiskelijakaupunki: kolme yliopistoa ja ammattikorkeakoulu. Turun yliopiston rakennukset, kauppakorkea ja Åbo Akademi sijaitsevat lähellä toisiaan eli jonkinlainen campus on. Lyhyet etäisyydet ts. joukkoliikennettä ei juurikaan tarvitse käyttää, varsinkin jos on polkupyörä, tiivis keskusta ja paljon baareja, laivaristeilylle helppo lähteä ym. Viihdyin.

Pari kaveria opiskellut Tampereella ja siellä tuli käytyä opiskeluaikoinakin eri häppeningeissä. Mukava opiskelukaupunki, näin ymmärtänyt. Jyväskylässäkin yksi kaveri opiskellut ja vaimo, opiskelukaupungiksi melko pieni ja siihen nähden opiskelijoiden määrä suuri. Kävin J:kylässä pääsykokeissa vuotta ennen kuin pääsin yliopistoon ja campus vaikutti viihtyisältä. Muutenkin olen ymmärtänyt, että tykätty opiskelukaupunki. Lappeenrannassa yksi kaveri opiskeli, vihasi kaupunkia, valmistui nopeasti ja muutti heti pois. Vaasassa pari tuttua opiskellut, mutta enpä ole hirveästi kaupungista kuullut puhuttavan. Kuopiosta ja Oulusta ei mitään käsitystä paitsi tietysti, että kaupunkina tosi mukavia.

 

[Tjapalala]

Tämä ketju tuli kuin tilauksesta, itsellekin hyvin ajankohtainen aihe. Itse aion hakea opiskelemaan sosionomiksi. Olin pitkään suoraan sanottuna kusessa kun en oikein tiennyt, mihin hakisin. Kävin viime keväänä jopa ammatinvalintapsykologin juttusilla opon puoliksi pakottamana. Kai siitä oli jotain apuakin, kun nyt olen ainakin keksinyt alan jolle hakea. En kyllä ole aivan täysin varma, että onko sosiaaliala se, jolla aion työskennellä koko ikäni, mutta ainakin nyt se on ainoa, mikä kiinnostaa edes jollain tasolla ja jonne mun on jopa mahdollista päästä.

Nyt pitäisi enää päättää se tuleva opiskelukaupunki. Olen pohtinut sitä jo kauan, mutta en ole saanut aikaan oikeastaan minkäänlaista päätöstä. Suosituksia saa toki antaa, oikeastaan ainoa kriteeri tulevalle opiskelukaupungille on se, että sieltä on löydyttävä sosionomiointoja tarjoava AMK. Ainoa minkä tiedän aivan varmasti on se, että Mikkeliin en kuitenkaan halua jäädä. Ei XAMKin Mikkelin kampuksessa (ainakaan minun tietääkseni) ole mitään vikaa, poismuuttohaluihin on syynä aivan muut asiat.

Itse opiskelen juuri sosionomiksi parhaillaan Helsingissä. Voin ainakin itse todeta että toimii todella hyvin oma kouluni. Voin suositella hyvin lämpimästi. Sosionomi koulutuksen pitäisi myös mahdollistaa aika laaja työala ja erilaiset työt. En itsekkään tätä työtä koko elämääni ajatellut tehdä, mutta tällä pääsee ainakin alkuun.

 

[Tadu]

En allekirjoita väitettä sellaisenaan. Itse olisin ainakin ollut todellisessa pulassa nykyisessä työssäni tietotekniikan asiantuntijana ilman osaamispohjaa jonka sain ammattikorkeakoulussa. Kai tuo on aika paljon itsestä kiinni, että miten siihen opiskeluun suhtautuu, kun mietitään mitä hyötyä opinnoista jälkikäteen on. Varmasti jos haluaa mennä siitä mistä aita on matalin ja saada paperit käteen nopeasti ja helposti, niin onnistunee, mutta mitä hyötyä siitä sitten itselle on? Vaihdossa olin opintojeni aikana akateemisessa yliopistossa kaukoidässä, ja myös joitain kursseja suoritin yliopistolta jotka hyväksyttiin sellaisenaan ammattikorkeakoulututkintooni.
)

Tässähän vain todistat väitteeni todeksi. AMK:n papereilla ei ole arvoa työelämässä, koska sieltä valmistuu kaikenlaista vipeltäjää, jotka eivät koskaan pääse asiantuntijatyöhön. Työnantajalle AMK-tutkinto ei tarkoita siis mitään. Tietenkin sieltä valmistuu myös päteviä tyyppejä, jotka pääsevät pitkälle. Koulutus itsessään on ihan laadukasta ja hyvää oman kokemukseni perusteella, mutta vaatimustaso on matala, joka johtaa tuohon mistä kirjoitin.

Olen toki myös sitä mieltä, että yliopistotutkintokaam ei tee kenestäkään pätevää, mutta osoittaa ainakin sen, että on ollut valmis tekemään töitä. Amk:n voi lusmuilla läpi ja tyhmäkin pääsee edes hieman töitä tekemällä läpi. Kumpikaan ei onnistu yliopistoissa.

Tämä siis teknillisillä sekä liiketaloudellisilla aloilla.

 

[Ardbeg]

Tässähän vain todistat väitteeni todeksi. AMK:n papereilla ei ole arvoa työelämässä, koska sieltä valmistuu kaikenlaista vipeltäjää, jotka eivät koskaan pääse asiantuntijatyöhön. Työnantajalle AMK-tutkinto ei tarkoita siis mitään. Tietenkin sieltä valmistuu myös päteviä tyyppejä, jotka pääsevät pitkälle. Koulutus itsessään on ihan laadukasta ja hyvää oman kokemukseni perusteella, mutta vaatimustaso on matala, joka johtaa tuohon mistä kirjoitin.

Olen toki myös sitä mieltä, että yliopistotutkintokaam ei tee kenestäkään pätevää, mutta osoittaa ainakin sen, että on ollut valmis tekemään töitä. Amk:n voi lusmuilla läpi ja tyhmäkin pääsee edes hieman töitä tekemällä läpi. Kumpikaan ei onnistu yliopistoissa.

Tämä siis teknillisillä sekä liiketaloudellisilla aloilla.

Ja meinaat että tyhmä ei voi päästä yliopistosta läpi, ei tuo nyt ihan noin yksinkertaisesti toimi. Työuralla on tullut kaikenlaista hiihtäjää vastaan KTM yms tutkinnoilla, joiden todellinen taso olisi viitannut suoraan lukiosta päässeeseen. Motivoitunut ja fiksu ihminen pääsee pitkälle tutkinnosta riippumatta, ja mielestäni opiskelupaikkaa miettiessä olisi järkevää miettiä jo valmiiksi tulevaa urapolkua ja minkälaisia tavoitteita on.

Totta on että AMK tutkintoja arvostetaan Suomessa hämmentävän vähän, ottaen huomion että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat tehneet pakollisena työharjoittelun ainakin jonkintasoisissa oman alan töissä, mikä usein esim tuoreelta KTM:ltä puuttuu.

Suomessa edelleen monessa paikassa vanhakantaiset asenteet (erityisesti vanhat KTM valtaiset yritykset), joita itse tässä hyvin edustat, että AMK-taustainen työnhakija on automaattisesti turha, koska ei ole tehnyt oikeasti töitä tutkintonsa eteen. Onneksi tämä näkökanta on ollut pidemmän aikaa jo muuttumassa, ja siirrytään enemmän antamaan arvoa henkilön oikeille näytöille, kuten työkokemus, turhan papereiden tuijottamisen sijaan. Mahtaakohan AMK tutkinnon haukkuminen olla enemmän pelkoa siitä että sieltä tulee päteviä ihmisiä jotka tekevät KTM tutkinnosta turhan :)

 

[Tadu]

Ja meinaat että tyhmä ei voi päästä yliopistosta läpi, ei tuo nyt ihan noin yksinkertaisesti toimi. Työuralla on tullut kaikenlaista hiihtäjää vastaan KTM yms tutkinnoilla, joiden todellinen taso olisi viitannut suoraan lukiosta päässeeseen. Motivoitunut ja fiksu ihminen pääsee pitkälle tutkinnosta riippumatta, ja mielestäni opiskelupaikkaa miettiessä olisi järkevää miettiä jo valmiiksi tulevaa urapolkua ja minkälaisia tavoitteita on.

Totta on että AMK tutkintoja arvostetaan Suomessa hämmentävän vähän, ottaen huomion että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat tehneet pakollisena työharjoittelun ainakin jonkintasoisissa oman alan töissä, mikä usein esim tuoreelta KTM:ltä puuttuu.

Suomessa edelleen monessa paikassa vanhakantaiset asenteet (erityisesti vanhat KTM valtaiset yritykset), joita itse tässä hyvin edustat, että AMK-taustainen työnhakija on automaattisesti turha, koska ei ole tehnyt oikeasti töitä tutkintonsa eteen. Onneksi tämä näkökanta on ollut pidemmän aikaa jo muuttumassa, ja siirrytään enemmän antamaan arvoa henkilön oikeille näytöille, kuten työkokemus, turhan papereiden tuijottamisen sijaan. Mahtaakohan AMK tutkinnon haukkuminen olla enemmän pelkoa siitä että sieltä tulee päteviä ihmisiä jotka tekevät KTM tutkinnosta turhan :)

En ole KTM, vaan FM.

En sano AMK-tutkintoa turhaksi, mutta työnhaussa ne paperit ovat melko turhat. Rajataan nyt ulkopuolelle sairaanhoitajat yms. spesiaali-tutkinnot, jotka "on pakko" olla. Varmasti yliopistoltakin pääsee läpi täysiä turhakkeita, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan AMK:ssa niitä oli huomattavasti enemmän kuin yliopistolla.

Toisaalta kuten kirjoitin aikaisemmin: Opetus AMK:ssa oli laadukasta ja monelta osin laadukkaampaa kuin vaikka siellä yliopistossa. Tuntui, että professorien esiintymistaidoilla ollut niin väliä, vaikka toki tutkijana varmaan olivat erittäin päteviä. AMK-opettajille taasen oli yleensä vakuuttava tausta työelämässä sekä sitä kautta hankitut taidot. Jälleen kerran tämä oli yleistys. Yliopistossakin jotkut proffat ovat erittäin hyviä esiintyjiä ja opettajia. AMK:n tenteistä pääsee läpi todella todella pinnallisilla tiedoilla. Riippuen toki alasta, niin yliopiston kursseilla yleensä täytyy ymmärtää paljon enemmän.

Siitä olen 100 % samaa mieltä, että työnantajien kannattaa antaa arvoa työkokemukselle ja oikeille näytöille, eikä niille papereille. Edustan itsekin tätä näkökantaa. Omalla työpaikallani ei kukaan hirveästi kysele papereista, paitsi ne muutamat yleensä TKK:lta valmistuneet DI:t, joille kaikkialta muualta valmistuneet ovat automaattisesti matalammalla tasolla.

Tottakai tämä on kärjistämistä ja yleistämistä. Ei asia ole mustavalkoinen. Tämä on mun fiilis asiasta oman opinto- ja työkokemuksen kautta.

 

[eriatarka]

Turun ylioppilaskylässä asumisesta minulle jäi erityisen lämpimät muistot, harmi että nykyään legendaarinen Three Beers on saanut väistyä alueen suurremontin tieltä.

Itsemurhayksiö, got the t-shirt. Kivenheiton päässä trebarista. Legendaarinen baari, oltiin bändin kanssa keikalla laskiaisena 2004, saatiin porttari.

 

[adolf]

Kyllä jopa niiden tradenomin papereiden eteen sai ainakin loppuvaiheessa opintoja ihan oikeasti tehdä töitäkin. Ei nekään nyt ihan ilmaiseksi sentään tule.

Meidän luokalta myös tuo varianssi on melkoinen. On useampikin jotka ovat nykyään tosi vastuullisissa ja oletettavasti aika hyvin maksavissa töissä. Sitten on niitä ihan spektrin toisesta päästä oleviakin.

Minäkään niillä papereille varsinaisesti ole mitään tehnyt. Tai oli niistä nyt jotain hyötyä sentään nykyisen työpaikan saamisen kanssa, vaikken mitään alan töitä teekään. Tulipahan käytyä.

 

[Barney]

Haluaisinkin kysyä täältä, että mitä sitä lähtisi lukemaan? Mihin kaupunkiin?

Suosittelisin itse harkitsemaan tuon kaupungin suhteen myös sellaista vaihtoehtoa, että lähtisi johonkin itselle ihan uuteen kaupunkiin sen sijaan, että päätyisi opiskelemaan esimerkiksi omaan kotikaupunkiin. Itse ainakin päädyin opiskelemaan sellaiseen kaupunkiin, jossa en ollut edes ennen sinne muuttoa vieraillut, eikä ole kyllä kaduttanut yhtään. Tietenkin muutto ihan uuteen kaupunkiin on jännittävä ja ehkä vähän jopa jollain tasolla pelottava ratkaisu, mutta ainakin omakohtaisen kokemuksen mukaan se on todella kasvattava ja antoisa kokemus. Yllättävän nopeasti se uusi kaveripiiri muodostuu, vaikka kaupunkiin muuttaessa et tuntisikaan ketään.

Totta on että AMK tutkintoja arvostetaan Suomessa hämmentävän vähän, ottaen huomion että kaikki tutkinnon suorittaneet ovat tehneet pakollisena työharjoittelun ainakin jonkintasoisissa oman alan töissä, mikä usein esim tuoreelta KTM:ltä puuttuu.

Eiköhän tuohon arvostukseen vaikuta se, että AMK-opiskelijoita on Suomessa ihan käsittämättömän suuri määrä. Jos miettii esimerkiksi jotain tradenomin tutkintoa, niin tuotahan voi opiskella käytännössä jokaisessa Suomen kaupungissa. Sen myötä, että alalla on todella paljon opiskelijoita, niin myös se opiskelijoiden taso on todella laaja. Pätevimmät tradenomit ovat varmasti pätevimpiä kuin huonoimmat KTM:t, mutta tuon tutkinnon arvostaminen korkealle on melko ongelmallista, kun alalle pääseminen on kuitenkin melko helppoa, joten siellä on joukossa paljon myös laiskoja opiskelijoita.

Pelkästään se, että pääsee opiskelemaan kauppatieteitä vaatii joko A) hyvät paperit lukiosta tai B) Todella monta tuntia lukemista pääsykokeisiin. Silloin siis on melko selvää, että keskimääräinen KTM-opiskelija on paljon ahkerampi ja/tai älykkäämpi kuin keskimääräinen tradenomi. Itse olen ainakin samaa mieltä kuin @Tadu siitä, että ei niillä tradenomin papereilla ihan hirveästi tee työelämässä. Toki on myös tradenomeja, jotka ovat edenneet työelämässä todella korkealle, mutta siinä syynä ei varmastikaan ole ne tutkintopaperit. Jossain kohtaahan se työkokemus tulee nousemaan sen tutkinnon yläpuolelle, mutta valmistumisen jälkeen tradenomin papereilla lähtee aika selvältä takamatkalta, jos kilpailee samasta työpaikasta kuin joku KTM. Mielestäni se on myös ihan oikein, sillä toista tutkintoa on selvästi vaikeampi päästä suorittamaan ja ilman omakohtaista kokemusta molemmista aloista väittäisin, että toisen alan opinnot vaativat myös huomattavasti enemmän töitä.

 

[kimbe66]

Tämä minun vastaukseni ei luultavasti yhtään helpota valintaa. Minä menin aikoinaan yliopistoon lukemaan matematiikkaa (siihen aikaan ei ollut olemassakaan ammattikorkeakouluja, olisin myös päässyt sisään tekniseen opistoon ja kauppaopistoon, jotka vastasivat samaa). Yliopistossa sitten hankin myös aineenopettajan koulutuksen. Matikanopen töitä tein reilut 20 vuotta, kunnes päätin, että jo riittää.

Ja nyt olen amk-opiskelija, eli tavallaan tasoa alempana, mutta toisaalta myös onnellisempana. On kivaa taas opiskella, eikä tämä tekniikan ala ihan yksinkertaista ole tällaiselle vanhalle ukolle, eli aina tulee uutta vastaan.

Biologia on varmasti opiskeltavana asiana mukava, mutta töitä sillä saralla on todellakin vähän. Tai sitten pitää olla ihan alansa huippu.

En siis todellakaan osaa sanoa parasta vaihtoehtoa, kun en ole sitä tähän ikään mennessä oppinut. (Ja iän voitte laskea nimimerkistäni)

 

[Kynämestari]

Biologia on varmasti opiskeltavana asiana mukava, mutta töitä sillä saralla on todellakin vähän. Tai sitten pitää olla ihan alansa huippu.

Siihen toki tähdätään, huippuun. En kyllä muutakaan osaa miettiä omalle kohdalle tällä hetkellä. Olen myös ok kemiassa, sitä voisin sivussa lukea.

Mites noiden yliopistojen tutkimus? Miten sinne pääsee töihin jne?

 

[Peltinen]

Tuttavapiirissä on yksi biologi ja useita kemistejä. Biologi toimii kiinteistönvälittäjänä ja kemistit ovat myyntisihteeri rakennusalalla, it-projektipäällikkö ja sijaisuuksia pätkätöinä yläkouluissa ja lukioissa ympäri Suomea tekevä fysiikan ja kemian opettaja. Näistä yksi on tohtori ja Suomessa on kemian tohtoreita melkoinen määrä. Tämä siksi, kun alan työpaikkoja on niukalti ja kun ei ole haluttu työllistyä muille aloille niin jatko-opinnot ovat se millä uraa on saatu jatkettua.

 

[Wiljami]

...
Mites noiden yliopistojen tutkimus? Miten sinne pääsee töihin jne?

Tohtoripolulle on melko helppo päästä (vaatii lähinnä hyviä välejä ja omaa mielenkiintoa tutkimusryhmiin) kunhan vetää kohtuullisella arvosanatasolla opinnot läpi. Siinä on melko varma 5 vuotta pelkkää tutkimusta, mutta post-doc hommien saaminen onkin huomattavasti haastavampaa kun olisit itse vastuussa rahoituksen haalimisesta yms.