Minusta on ihan ymmärrettävää että aikaa ei ole per joukkue kovinkaan paljoa, mutta onko ihan liikaa pyydetty että sen muutaman hassun minuutin aikana voitaisiin jotenkin pysyä asiassa tai faktoissa? Tai no kun kyseessä on Ika ja Mäkinen niin näköjään on.
Mitäs faktoja siellä oli pielessä sitten?
Jos nyt lyhyesti referoi tuon viisiminuuttisen, mitä Detroitiin käytettiin, niin:
- ei pudotuspeleissä viimeiseen kuuteen vuoteen (Mäkinen)
- Yzermanin ylistystä (Mäkinen)
- nuorten sekaan hankittuna muutama hyvä täsmähankinta (Mäkinen)
- kotiareena ei enää pisteautomaatti vierasjoukkueelle (Mäkinen)
- Ottawa ja Detroit saman kaltaisessa tilanteessa, nämä taistelevat divarin 5. paikasta (Hoffren)
- joukkueessa paljon hyvää ja loogisia juttuja tehty (Hoffren)
- kysymysmerkkejä: tulokasvalmentaja, Husso ensimmäistä kertaa ykkösenä (Hoffren)
- odotetaan pudotuspelipaikkaa, mutta en vielä osta täysin (Hoffren)
- hyvä osoitus amerikkalaisesta urheilukulttuurista: Tuodaan Yzerman sisään ja kaikki muuttuu miinusmerkkisestä plusmerkkiseksi vaikka ei olisi tehnyt vielä mitään, mutta maine on kova (Mäkinen)
- ed. mainittu kova maine kääntää organisaation suunnan ja tekee Detroitista pelaajien silmissä kiinnostavan (Mäkinen)
- vanhan Detroitin testamenttina oli sitoutunut, kurinalainen ja ei koskaan luovuta -joukkue, tämä testamentti revittiin nopeasti palasiksi (Lehkonen)
- nykyjoukkueen pelaajia voi kuvata vapaasti lainaten: ”välillä nappaa ja välillä ei, välillä innostun ja välillä en, välillä puolustaminen kiinnostaa ja välillä ei” nimeltä mainittuina Larkin, Raymond, Zadina ja Bertuzzi (Lehkonen)
- millä löydät sen katkaisijan, jota painamalla tällä kaudella vanhat huonot tavat unohtuvat ja joukkueeseen palaa se vanhan Detroitin luonne? (Lehkonen)
- edelliseen jatkona, en usko, että sellaista löytyy katkaisijasta (ja tämä on selkeä uhka) (Lehkonen)
- Blashillin liian pitkän pestin aikana vaatimustaso on väkisinkin laskenut, viitaten Lehkosen edelliseen kommenttiin (Hoffren)
- nyt pelaajilla näytön paikka, löytyykö uuden valmentajan alaisuudessa se aiemmin puhuttu edellisen pelaajasukupolven identiteetti (Hoffren)
- ei kaivata kikkapoikia, vaan voittavaa jääkiekkoa, toisteisuutta ja häviämisen vihaamista, esimerkkinä ensimmäisestä Raymond, ja esimerkkinä jälkimmäisistä MacKinnon (Lehkonen ja Hoffren)
- Edvinssonin nimi mieleen (Mäkinen)
- Määtän hankintaa kehutaan (koko kolmikko)
Siinäpä nuo lyhykäisyydessään. Aika vähän tuolla mitään faktoja kerrottiin, vaan enemmänkin mielipiteitä. Virheellisiä faktoja en itse bongannut.
Minusta tuo oli varsin osuva muutaman minuutin tiivistys Detroitista vuosimallia 2022-23. Jos vielä tiivistäisi pariin lauseeseen, niin eteenpäin menevä nuori joukkue, johon on tuotu fiksusti veteraaneja. Vanhoista pahoista tavoista on päästävä uuden valmentajan alaisuudessa eroon ja Yzermanin nimellä ja johdolla organisaation suunta on käännetty ja tulevaisuus näyttää paremmalta. Tällä kaudella taistelee viimeisistä pudotuspeleistä ja kysymysmerkkinä uusi valmentaja. Vaikea olla eri mieltä.
