Tuosta 400 metristä vielä, että yksi syy perin heikkoon vuotuiseen tulostasoon on arvostus/näkyvyys yleisellä tasolla. Kuinka monta kertaa olette nähneet urheiluruudussa 400 metrin loppusuoran irvistyksiä versus 100 metrin pullistelut, vaikkei satasella itseasiassa yksilötasolla paljoa häävemmin tunnu menevän. Kun ei ole menestystä, ei ole seuraajia, ei ole junnuja ketä kiinnostuisi lajista, ei tule näkyvyyttä. Mun mielestä menee vitun huonosti jos Suomessa lajiin "ajaudutaan" jos olet keskinkertainen satasen juoksija.
400 metriä on ikään kuin jääkiekossa 4. kentän grinderi Tomas Holmström. Omat diggaa ja arvostaa, eli yu-ihmiset, mutta suuri yleisö ei niinkään. Ei ole pikajuoksun glamouria, lähdetään selkä yleisöön päin, laji on aina joka kisassa vikana ohjelmistossa kun yleisö ja urheilijat ovat lähteneet, kenttämestari on jäljellä. Kalevan kisoissa karsintakisat ovat aina arkipäivän aamuna ja kisa viedään nopeasti alta pois eli ne ketä on paikalle saatu. Oikeasti lajin rumuus on lajin kauneus, mutta sitä ei mukavuuden haluissaan parrasvalojen paistattelu-aikakaudella arvosteta. Ei saa hyviä insta-kuvia heti maaliin tulon jälkeen kun verenkierto on myrkytetty laktaateilla ja happea haukotaan kuin teho-osastolla. Vittu ei niillä ole pattiakaan niin paljon. Nelosen aitajuoksun tekniikkakin on kuin harakoiden hyppimistä vaikka oikeasti arvostan enemmän kuin nyt mediaseksikästä naisten pika-aitoja, joissa aidat ovat sitä paitsi naisille aivan liian matalat. Treenaaminen on yhtä saatanaa, mutta sehän on sanottukin jo ja treeni pitkine juoksuvetoineen Suomen halleissa talvella perkeleen vaikeaa lyhyempiin matkoihin nähden kun on ties mitä kendoja takakaarteessa edessä.
Eikä lajilla rikastu, sählyssäkin jää viivan alle enemmän. Vieläkö löytyy itsensä kurittajia?
Edelleen, laji vaatii hulluutta. Suuret mestarit ovat olleet aina melkoisia intiaaneja. Edwin Moses, Michael Johnson, Jeremy Wariner, Angelo Taylor, Bershaw Jackson, Wayde Van Niekerk. Naistenkin puolella kaikki venäläisen koulukunnan juoksijoista lähtien Antyukhista nyt mainitakseni aina Kratochfilovaan nähden. Joskus 10 vuotta sitten näin erään urheiluopiston pururadalla Suomessa, kun Pietarista oli tultu vähän vanja treenaamaan 800/400 metriä, siis olympiaurheilijat ja naiset. Voin kertoa että puolustusvoimien taakse - poistu - leikit ovat satujumppaa siihen verrattuna kun vedettiin tajunnan rajamailla vauhtikestävyyttä valmentajan seisoessa kuin Tsaari sekkari kädessä ja silloin muuten toteltiin. Sen jälkeen ei itänaapurin menestys mua yllätä yhtään.