Onneksi en ole menestyshullu, vain urheiluhullu. Siten voin seurata kisoja ilman, että tarvitsee alkaa ottamaan itseensä joidenkin suomalaisten tai esim. median suoriutuessa alakanttiin. Parhaansa siellä kaikki yrittävät omista lähtökohdistaan. Joskus natsaa, joskus ei. Uutta matoa koukkuun.
Eilisen päivän erikoisimman kilpailun esitti nuori ukrainalainen Mahuchikh, joka ensin hyppäsi huikean nuorten ME:n, mutta sen jälkeen luovutti kamppailun voitosta. En muista kenenkään luovuttaneen arvokisojen kenttälajeissa, kun ovat ehjinä ja suorituksia on vielä jäljellä. Mikäli teko johtui siitä, että tajusi nykyiset rajansa, eikä vielä ollut edes "pakko" voittaa, niin osoitti kyllä hämmentävää kypsyyttä, jota on pakko arvostaa. Mikäli vain pysyy terveenä, siinä voi olla tuleva ME-nainen.
Ståhl voitti. Voittotulos taisi olla hänen kesän heikoimpansa. Tietyillä täällä esitetyillä kriteereillä arvosana olisi sitten kai nelonen. Ingebrigtsen oli lähellä voittoa, mutta hyytyi loppusuoralla tyystin. Saa nähdä, jäikö yhtään paukkuja 1500 metrille. Warholminkin jalat menivät aika tönköiksi lopussa, mutta alkuvauhti riitti silti selvään voittoon.
Tämän illan kaiketi mielenkiintoisin esiintyjä on Topi Raitanen. Mies juoksee kolmannessa eli viimeisessä erässä, mikä on hyvä asia aikavertailujen kannalta. Erä on kova, joten suoraan jatkopaikkaan (kolmen sakkiin) tuskin on asiaa. Aikavertailusta menee kuitenkin finaaliin kaikkiaan kuusi miestä. Koska Raitasen erässä juostaan luultavasti lujaa, niin jatkoon voi mennä monta miestä kärjen vanavedestäkin. Toivottavasti Raitanen on siinä joukossa.