Ei se ole onnistumisesta kiinni, jotta maailman huiput ottavat ne mitallit ja pistesijat. No tavallaan ehkä, kun helvetinmoisella harjoittelulla (ehkä pienellä lääkityksellä) pakotetaan se suoritus sinne "onnistumiseen".
Ei ole onnistumisesta kiinni? Katsoitko esim miesten moukarifinaalin? Kristian Pars on maailman huippu, ei onnistunut ja miten kävi? Tai eilen Kanter, jonka piti olla ylivoimainen mestari.
Ovatko suomalaiset hyviä urheilijoita:
Esimerkki Frösen: hän kertoi ennen kisojaan joutuvansa lopettamaan todennäköisesti urheilu-uranssa, jos ei tule finaalipaikkaa, taloudellisen tilanteen takia. Mielestäni on aika helvetin kova kaveri, jos on koko elämänsä panostanut urheiluun, paljon omasta pussista, ja silti luonut tuollaisen kansallisen uran johon mahtuu myös kohtuullista kansainvälistä menestystä. On niin helppo arvostella, mutta kun tietäisi, tai viitsisi ajatella, mitä hänkin on uhrannut ja joutunut tekemään päästäkseen edes tuonne missä on, voisi arvostus kasvaa aika paljon.
Suomalaiset yleisurheilijat jäävät poikkeuksetta suurkisoissa aina kauden parhaasta tuloksestaan, omasta ennätyksestä puhumattakaan. Syy?
Okei, mä arvaan, katsojan vika, eikä me ymmärretä tulosurheilusta putken pätkän vertaa.
Jos katsot kisoissa jonkun lajin, vaikkapa seiväshypyn tai naisten keihäänheiton tuloksia, niin onko siellä muka kaikilla paitsi suomalaisilla tuloksen perässä kirjaimet SB tai PB? Ei todellakaan.
Jos suomalaisia on näissä kisoissa toistaiseksi esiintynyt 9 (?), joista yksi eli Eriksson, on juossut oman ennätyksen, tekee se yli kymmenen prosenttia. Voin väittää, että tuo prosentti ei ole muilla mailla yhtään sen korkeampi, Saksa lukuunottamatta. Tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuu se, että aina, joka kisoissa, joku alisuorittaa, joku ylisuorittaa, ja joku pääsee tasolleen.
