Yleisurheilukausi 2024

[I am not Jesus]

Niin, kyllä meidän arvokisakulttuuri on luotu pitkälti olympia-aatteen pohjalle johon kuuluu kiinteästi se, että ideana on eri maiden parhaat mittelemässä. Ja niin kauan kuin urheilijat edustavat maataan eivätkä itseään, tämä tulee säilymään. Toki on lajeja joissa kilpaillaan talleina eikä maajoukkueina. Pitäisikö siihen sitten siirtyä?

Rehellisyyden nimissä menossa olevissa jalkapallo-turnauksissakin kärkimaiden kakkos- ja joidenkin useammatkin joukkueet olisivat paljon kovempia kuin joukko kisoissa olevia joukkueita mutta näillä nyt toistaiseksi mennään. Jääkiekosta ja Kanadan kakkosjoukkueesta ei tarvinne puhuakaan mutta kaikki tietävät sen olevan osallistuessaan toiseksi suurin suosikki parhaiden turnauksessa...

Joo, mutta noiden maiden kakkos- tai kolmosjoukkueisiin ei kuuluisi esim. maailman top 5 jalkapalloilija. No tietysti eräs norjalainen futaaja ei pääse kisoihin, kun Norja ei kokonaisuudessaan ole tarpeeksi hyvä kisoihin pääsemään.

 

[IceWalker]

Nousukuntoiset urheilijat lähettäisin kisoihin, en laittaisi kisoihin seuraavia:
Moukari Koskinen (ei mitään asiaa kisoihin)
Keihäs Alanen (ok ehkä ainoa näistä, joka on nousukunkossa ja nuori, heitti Kalevan kisoissa yhden heiton, jolla ollaan 16 parhaan joukossa karsinnassa)
Krista Tervolta vaatisin ennen kisoja yhden onnistuneen näyttökisan, jossa heittäisi kahdesti yli 70m.
Senni Salminen (näyttökisassa päälle 14 ja sitten kisoihin)
Urho Kujanpää (näyttökisassa tyynessä kelissä 560, niin sitten kisoihin)

Topi voi hyvinkin saada itsensä sellaiseen kuntoon, että yhdessä sopivavauhtisessa kisassa kirii itsensä jatkoon. Tosin sitten on taas eväät syöty.

Suunnilleen näin. Vaatimustason tulee koko ajan kasvaa siirryttäessä tasolta toiselle. Suomellakin on pitkään ollut tiukka linja valintoihin, mutta varmaankin oikeusturvajuttujen pelossa omaa linjaa ei enää ole. Juuri se, että marginaaliurheilija osoittaisi ennen kisoja olevansa kunnossa, olisi reilu vaatimus näille urheilijoille. Se, mitä on jokaisen urheilijan minimivaatimus näissä kisoissa on oman kauden parhaansa tekeminen. Aina sekään ei riitä.

Lisäksi aikaisemmin valintatyyliin kuului nuorelle lupaukselle hieman alhaisempi rima kuin muille. Urheilija, joka ei koskaan läpäise karsintoja, ei ansaitse olympiapaikkaa. Oman rutiinitason pitäisi olla sellainen, että sen lievä ylittäminen läpäisisi karsinnat. Tällaiseen varmaan Ruotsikin pyrkii valintapolitiikassaan. Jos tulosraja on hyvin kaukana urheilijan kauden parhaasta, silloin ei vaikuta todennäköiseltä, että urheilija voisi olympialaisissa ylittää itsensä.

Erityisten kriteerien sorvaaminen tietysti vaatii ammattitaitoa myös valitsijoilta. Joudutaan miettimään sellaisia asioita kuin "aikaisemmat näytöt". Urheilija, joka on jo menestynyt arvokisoissa, saa etusijan sellaisiin nähden, joilla ei tällaista menestystä ole. Raitanen on tässä vahvemmalla kuin Salminen jne. Alasella ei ole normituloksilla mitään asiaa loppukilpailuun.

Jonkinlaista osviittaa vaatimustasosta ovat karsintarajat finaaliin, tässä viime MM-kisojen rajat: Asiantuntija povaa: nämä kahdeksan suomalaista yltävät yleisurheilun kenttälajien MM-finaaliin – katso kovat karsintarajat

Jos näitä pidetään lähtökohtina, silloin Salmisella, Kujanpäällä, Koskisella tai Alasella ei ole realistisia mahdollisuuksia finaaliin. Tervo on hasardi, mutta ainakin mahdollisuudet ovat olemassa.