Yleisurheilukausi 2023

[Gust]

Jännä nähdä missä se 100m kunto Hurskeella sitten kesällä menee.

10.6x ajat eivät varmaan ole ihan haihattelua?

Niin, ensinnäkin mihin se perustaso asettuu ja mihin lukemiin yltää nappijuoksulla optimiolosuhteissa. Nyt ei voi muuta kuin toivoa, että pysyy terveenä niin pääsee ulosmittaamaan potentiaalinsa.

 

[benicio]

Jarmo Lehtinen on Jarmo Lehtinen, mutta Linnalaakso esiintyi minusta sen verran edukseen Em-hallien selostajana, että esim Simo Leinosta ei tarvitse enää yu-selostustöillä vaivata. Eikä siis mitään Lehtistäkään vastaan, eli ei haittaa vaikka tällä kolmikolla (Raja) mentäisiin Budapestikin, mutta oletan että pikku-Porttila on kuitenkin se Ylen ykköshevonen.

 

[aceman81]

Jarmo Lehtinen on Jarmo Lehtinen, mutta Linnalaakso esiintyi minusta sen verran edukseen Em-hallien selostajana, että esim Simo Leinosta ei tarvitse enää yu-selostustöillä vaivata. Eikä siis mitään Lehtistäkään vastaan, eli ei haittaa vaikka tällä kolmikolla (Raja) mentäisiin Budapestikin, mutta oletan että pikku-Porttila on kuitenkin se Ylen ykköshevonen.

Joo! Linnalaakso oli varsin pätevä hommassaan. Tilanteen tasalla, tilannetaju ja hyvä rytmi.

Se on nopeus, voima ja tekniikka kun jyllää.

Linkki: https://www.instagram.com/reel/CpaK977DAgG/?utm_source=ig_web_copy_link

 

[Surukuku]

Reetta Hurske... Hurskeen Reetta... täytti odotukset täydellisesti ja suorastaan ylivoimaisesti, sillä tämän päivän juoksuissa ei muilla ollut mitään mahdollisuutta enää edes eka aidalla.

 

[tombraider]

Vieläkin kylmät väreet menee viikonlopun suorituksista. Molemmat olivat täysin ylivoimaisia ja huikeita urheilijoita.

Murtohan vaihtoi taannoin Puman talliin ja sai kaiketi sellaisen ok sopparin. Puma tekee soppareita Boltin jälkeen hieman erillä tavalla. Silloin oli selkeä kärkihevonen ja siitä maksettiin paljon. Bonukset taas ei olleet ihan niin kovat. Nyt annetaan soppareita ja pääpaino on tulospalkkioissa. Puma ei varmaankaan ihan arvellut, että Wilma ottaa mestaruuksia. Hallilta kuultua, että Wilman bonukset mestaruuksista on aika kovat. Toki myös kilpailun arvo merkkaa summan suuruutta. Olympialaiset, MM-kisat, EM-kisat, EM-hallit, timattiliiga,.... jne. Kulta on se millä rahaa tehdään ja sitä on Wilma nyt tehnyt.

 

[Beltran]

Hallikisojen jälkitunnelmissa mietin että kaksissa viimeisissä arvokisoissa eli juuri päättyneissä sisähallien EM-kisoissa ja viime kesänä järjestetyissä ulkoratojen EM-kisoissa Suomi menestyi odotuksiin nähden loistavasti. Nyt meillä oli kaksi mitalisuosikkia joista Hurske oli voittajasuosikki mutta Murto ei ollut. Molemmat voittivat ja he olivatkin joukkueemme ainoat urheilijat joilta oli realistista toivoa mitalia.
Viime vuoden EM-kisoihin lähdettiin ajatuksella että nyt olisi mainiot mahdollisuudet saavuttaa mitali. Kukaan suomalainen ei ollut voittajasuosikki mutta silti saatiin kaksi kultaa ja lisäksi hopea ja pronssi. Odotuksiin nähden loistavasti sekin.
Mistä tämä onnistuminen hyvällä prosentilla kertoo vai kertooko mistään, onko kyseessä sattumankauppaa?

 

[Hagi]

Tulevan kesäkausi on monelle suomalaiselle yleisurheilijalle arvokisojen suhteen välivuosi, kun kisataan vain MM-kisat.

Murto lienee ainoa urheilija, jolta voi realistisesti odottaa MM-kisoista mitalia. Edellinen suomalaisen yleisurheilijan saavuttama mitali MM-kisoista on Pitkämäen pronssi vuodelta 2015. Nyt olisi jo aika uusien sankarien.

Piristävää on se, että nyt on lahjakkaita heittäjiä esim naisten moukarissa, jossa kilpailu ei ole kovin kovaa. Suomalainen juoksija tuskin koskaan voittaa maailmanmestaruutta 100 m juoksussa tai 10 000 m. Sen sijaan näissä vähemmän kilpailuissa lajeissa se on hyvin mahdollista. Moukarissa mitali on paljon helpompi saavuttaa, kuin edetä 100 m sileällä finaaliin.

 

[Surukuku]

...
Mistä tämä onnistuminen hyvällä prosentilla kertoo vai kertooko mistään, onko kyseessä sattumankauppaa?

Wilman ja Reetan onnistumiset kertovat ennen kaikkea määrätietoisesta ja pitkästä työstä, jolla he ovat jalostaneet lahjakkuutensa sille tasolle, että ihan normi suorituksella voi voittaa kisan kuin kisan. Varsinkin Hurskeen kymmen parhaimman 60 aitojen tulokset kertovat, että muiden pitäisi tehdä omaan tasoonsa nähden huikeita tuloksia, jotta voisivat voittaa hänet - sattuman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Reetta Hurskeen kymmenen nopeinta aikaa 60m aidoissa:
7,79
7,79
7,81
7,82
7,83
7,85
7,85
7,86
7,87
7,88

Viidellä ensimmäisellä ajalla olisi voitettu kulta äskeisissä hallikisoissa ja lopuillakin vähintään hopeaa...

 

[benicio]

Molempia yhdistää myös lyhyeksi jäänyt valmentajanvaihdosharhailu ja nopea paluu pitkäaikaisen valmentajan pariin. Hurske ei tainnut olla Haapakosken valmennuksessa kuin yhden kauden jos sitäkään, ja Murtoa taisi valmentaa lopulta Rippon kun Uuden-Seelannin kuvio meni reisille.

 

[L. Paraske]

Molempia yhdistää myös lyhyeksi jäänyt valmentajanvaihdosharhailu ja nopea paluu pitkäaikaisen valmentajan pariin. Hurske ei tainnut olla Haapakosken valmennuksessa kuin yhden kauden jos sitäkään, ja Murtoa taisi valmentaa lopulta Rippon kun Uuden-Seelannin kuvio meni reisille.

Wilma oli Ripponin lyhyen stintin jälkeen kesän 2019 Mikko Latvalan valmennuksessa ennen kuin palasi Koivusen oppeihin.

 

[aceman81]

Wilma Murron ja Reetta Hurskeen mestaruuksissa kauneinta on tarinat niiden takana - ElmoTV

Reetta Hurskeen ja Wilman Murron tarinoissa on suuri opetus. Voittajaksi ei synnytä, voittajaksi kasvetaan.

elmotv.com

 

[Pavlikovsky]

Molempia yhdistää myös lyhyeksi jäänyt valmentajanvaihdosharhailu ja nopea paluu pitkäaikaisen valmentajan pariin.

Tämä on esille nostettava seikka ehdottomasti. Tässä on kaksi vankkaa esimerkkiä kärsivällisyydestä ja pitkän tähtäimen työstä tänä ajankuvana, josss valmennuspestit ovat lyhyempiä kuin koskaan, koska ”kaikki tänne heti nyt”.

Liian kauankaan ei voi roikkua samassa tallissa, mikäli tuloskehitys jää polkemaan paikalleen, mutta huvikseen vaihtelu ei kannata varsinkaan jos henkilökemiat täsmäävät ja näiden kahden valmentaja-urheilijaparin kohdalla ne toimivat täysin ja luottamus näkyy tuloksissa.

Muutenkin Murrossa ja Hurskeessa on paljon samaa. Kovia kilpailijoita ja ennen kaikkea harjoittelijoita, joiden kohdalla on tehty valmennuksellisesti pääosin täysin oikeita ratkaisuja välillä valtavirrastakin poiketen. Kyseessä on itsevarmoja urheilijoita, jotka ovat kisoissa nimenomaan kisaamassa eivätkä tarvitse taustalleen mitään saippuaoopperaa eikä heistä saa mitään kohu-uutisia juuri sen takia. Tulokset puhuvat puolestaan eikä selittelylle jää sijaa. Molempien potentiaalia ei ole vielä tosiaankaan ulosmitattu, joten tässä on molemmissa aineksia lajiensa tietynlaisiksi pioneereiksi ja esikuviksi nyt joksikin aikaa.

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pidä vetää eli kevään harjoittelun on mentävä hyvin, jotta kesällä voidaan odottaa suhteessa samanlaista tasoa. Mielestäni Lotta Kemppisen esimerkki osoittaa, että vielä yksi kova hallimitali ei automaattisesti takaa kovia tuloksia kesäksi, mikäli terveysmurheet riivaavat eli nyt terveyttä ennen kaikkea kohti tulevaa MM-kesää.

 

[Huppu]

Muutenkin Murrossa ja Hurskeessa on paljon samaa. Kovia kilpailijoita ja ennen kaikkea harjoittelijoita, joiden kohdalla on tehty valmennuksellisesti pääosin täysin oikeita ratkaisuja välillä valtavirrastakin poiketen. Kyseessä on itsevarmoja urheilijoita, jotka ovat kisoissa nimenomaan kisaamassa eivätkä tarvitse taustalleen mitään saippuaoopperaa eikä heistä saa mitään kohu-uutisia juuri sen takia.

No, tarinankertoja saa toki luoda narratiivinsa mutta kyllähän molempien uralle saippuaoopperaa ja kohu-uutisia on mahtunut. Hurskeen kohdalla toki lähinnä vilppilähtöasian suhteen. Itsevarmuus heillä taas tosiaan on riittänyt. Murtoa taisit itsekin joskus olla laittamassa maailmalle hakemaan juurikin muualta oppia sekä vittuilut Wilma fan clubille kuten myös pöljän päivän tulokselle joka ei koskaan toistu ja jota vielä vuosikymmenten päästä selitellään on myös kuuluneet asiaan. Mutta hei, voidaan taas seuraavat kymmenen vuotta puhua lupaavasta urheilijasta! Vai miten se menikään?

 

[N^Miksu]

Onko eilen miesten aidoissa pahasti loukkaantuneesta espanjalaisesta kuulunut lisätietoja?

 

[Micqou]

Onko eilen miesten aidoissa pahasti loukkaantuneesta espanjalaisesta kuulunut lisätietoja?

On, ei onneksi käynyt eilen niin pahasti miten olisi voinut käydä:

”Viesti, jota odotimme innolla. Enrique Llopis voi hyvin ja haluaa kiittää teitä kaikesta tuesta, jota olette osoittaneet hänelle. Näin Espanjan yleisurheiluliitto kirjoitti Twitterissä julkaistun videon kylkeen, kun Llopis kertoi kuulumisiaan sairaalavuoteelta.”

Raju kaatuminen aitafinaalissa – Tähtijuoksijan voinnista uutta tietoa

Enrique Llopis kertoi voinnistaan sairaalavuoteelta.

www.iltalehti.fi

 

[koukku]

Itse ainakin olin se kaveri, joka muutama vuosi sitten keskittyi kommentoimaan ihan liikaa Murron painoa ja sen yhteyttä huonohkoihin tuloksiin. Viimeiset puolitoista vuotta olenkin sitten vain katsonut suu auki Wilman suorittamista. Mutta kylläpä ne voimatasot ja painokin näyttävät olevan aika optimissa tällä hetkellä, kaikki vaikuttaa varmasti kaikkeen. Uskomaton urheilija ja kilpailija ja se tiukassa paikassa suorittamisen taso, hattu päästä täältä sohvalta.

Hurskeeseen olen sitten aina uskonut, vaikka jatkoajan kummiurheilija Korte on välillä ne suurimmat otsikot kerännytkin.

 

[Surukuku]

... Muutenkin Murrossa ja Hurskeessa on paljon samaa. Kovia kilpailijoita ja ennen kaikkea harjoittelijoita, joiden kohdalla on tehty valmennuksellisesti pääosin täysin oikeita ratkaisuja välillä valtavirrastakin poiketen. Kyseessä on itsevarmoja urheilijoita, jotka ovat kisoissa nimenomaan kisaamassa eivätkä tarvitse taustalleen mitään saippuaoopperaa eikä heistä saa mitään kohu-uutisia juuri sen takia. Tulokset puhuvat puolestaan eikä selittelylle jää sijaa. Molempien potentiaalia ei ole vielä tosiaankaan ulosmitattu, joten tässä on molemmissa aineksia lajiensa tietynlaisiksi pioneereiksi ja esikuviksi nyt joksikin aikaa. ...

Mediassa on hieman piilovittuiltu näille muille aiturinaisille heidän tavoistaan olla esillä somessa samalla, kun Hurske on vetänyt tutkan alapuolella omaa linjaansa. Sikäli hieman erikoista, että juuri mediahan näitä otsikoita on yrittänyt repiä milloin mistäkin.
Minä olisin melkoisen varmasti vain helevetin tyytyväinen, jos Suomella olisi kolme-neljä kv-tason aiturinaista ensi kesänä viivalla, esiintyisipä joku heistä vapaa-ajallaan vaikka Sirkus Sariolan "Maailman karvaisimman naisen" roolissa, tjsp...

 

[Beltran]

Tulevan kesäkausi on monelle suomalaiselle yleisurheilijalle arvokisojen suhteen välivuosi, kun kisataan vain MM-kisat.

Murto lienee ainoa urheilija, jolta voi realistisesti odottaa MM-kisoista mitalia. Edellinen suomalaisen yleisurheilijan saavuttama mitali MM-kisoista on Pitkämäen pronssi vuodelta 2015. Nyt olisi jo aika uusien sankarien.

Murto lienee ainoa realistinen mitaliehdokas tässä yhteydessä mutta laajensin ajatusta niin että keitä nimiä voidaan edes pitää tässä yhteydessä keskusteluissa mukana. Tarkastelin viiden edellisen MM-tasoisten arvokisojen finaalia (OK 2016, MM 2017, MM 2019, OK 2021 ja MM 2022). Naisten seipäässä pronssiin on mainituissa kisoissa riittänyt tulos 480, 465, 485, 485, 480. Murto on yleensäkin kyennyt arvokisoissa tekemään kuntonsa mukaisen tuloksen ja jos terveyttä riittää, mitalin saavuttaminen tulevissa MM-kisoissa on täysin mahdollista.

Päättelin että seuraavaksi parhaat mahdollisuudet mitaliin on miesten keihäässä ja naisten moukarissa. Pronssitulos viidessä viimeisissä kisoissa:
miesten keihäs 85.38, 88.32, 85.37, 85.44, 88.09
naisten moukari 74.54, 74.76, 74.76, 75.49, 74.86
MM-finaalissa moiseen suoritukseen voisi pystyä useampikin suomalainen: keihäässä lähinnä Etelätalo tai Helander, varauksin myös Kuusela tai Keränen. Naisten moukarissa vastaavasti Tervo tai Kosonen.

Tämän jälkeen vaikeusaste kasvaa. Naisten 3-loikassa vastaava pronssitulossarja on 14.74, 14.77, 14.73, 14.87, 14.72. Vaatisi nykyisen SE:n parantamista Mäkelältä ja kaipa tässä yhteydessä on mainittava myös Senni Salmisen nimi.

Entä muita lajeja? Miesten estejuoksussa mitaliaikoja on turha katsella mutta mainituista viidestä arvokisasta ensimmäisessä (OK 2016) ei-afrikkalaisista Evan Jager oli toinen ja Mahiedine Mekhissi-Benabbad kolmas. Vuotta myöhemmin MM-kisoissa kaksikko sai sijat 3 ja 4, kaikki muut mitalit tarkastelujaksolla on menneet Afrikkaan. Lisäksi Topi Raitanen ei ole estejuoksijana samalla tasolla kuin Jager tai Mekhissi ovat olleet parhaina päivinään. Raitasen mitali MM-kisoista ei vaikuta realismilta juuri nyt mutta antaa Topin yrittää.

Naisten pika-aidoissa pronssitulokset järjestyksessä: 12.61, 12.72, 12.47, 12.55, 12.23. Ei liene täyttä haihattelua olettaa Reetta Hurskeen kykenevän 12.6x tai 12.7-alaosia tulokseen jopa arvokisafinaalissa mutta sillä ei luultavasti mitalia saa. Jos Hurske onnistuu tulevana kesänä jatkamaan siitä mihin hallikaudella jäi, realistinen huippuonnistuminen MM-kisoissa on finaaliin selviäminen.

Käsittääkseni kenen tahansa muun urheilijamme kohdalla vaaditaan melkoista kehitysloikkaa jotta selviää edes tähän keskusteluun. Potentiaalisin voisi ehkä olla Ella Junnila, naisten korkeudessa pronssisarja näyttää seuraavalta: 197, 199, 200, 200, 200.

 

[Vikidiviimenen]

Murto lienee ainoa realistinen mitaliehdokas tässä yhteydessä mutta laajensin ajatusta niin että keitä nimiä voidaan edes pitää tässä yhteydessä keskusteluissa mukana. Tarkastelin viiden edellisen MM-tasoisten arvokisojen finaalia (OK 2016, MM 2017, MM 2019, OK 2021 ja MM 2022). Naisten seipäässä pronssiin on mainituissa kisoissa riittänyt tulos 480, 465, 485, 485, 480. Murto on yleensäkin kyennyt arvokisoissa tekemään kuntonsa mukaisen tuloksen ja jos terveyttä riittää, mitalin saavuttaminen tulevissa MM-kisoissa on täysin mahdollista.

Päättelin että seuraavaksi parhaat mahdollisuudet mitaliin on miesten keihäässä ja naisten moukarissa. Pronssitulos viidessä viimeisissä kisoissa:
miesten keihäs 85.38, 88.32, 85.37, 85.44, 88.09
naisten moukari 74.54, 74.76, 74.76, 75.49, 74.86
MM-finaalissa moiseen suoritukseen voisi pystyä useampikin suomalainen: keihäässä lähinnä Etelätalo tai Helander, varauksin myös Kuusela tai Keränen. Naisten moukarissa vastaavasti Tervo tai Kosonen.

Tämän jälkeen vaikeusaste kasvaa. Naisten 3-loikassa vastaava pronssitulossarja on 14.74, 14.77, 14.73, 14.87, 14.72. Vaatisi nykyisen SE:n parantamista Mäkelältä ja kaipa tässä yhteydessä on mainittava myös Senni Salmisen nimi.

Entä muita lajeja? Miesten estejuoksussa mitaliaikoja on turha katsella mutta mainituista viidestä arvokisasta ensimmäisessä (OK 2016) ei-afrikkalaisista Evan Jager oli toinen ja Mahiedine Mekhissi-Benabbad kolmas. Vuotta myöhemmin MM-kisoissa kaksikko sai sijat 3 ja 4, kaikki muut mitalit tarkastelujaksolla on menneet Afrikkaan. Lisäksi Topi Raitanen ei ole estejuoksijana samalla tasolla kuin Jager tai Mekhissi ovat olleet parhaina päivinään. Raitasen mitali MM-kisoista ei vaikuta realismilta juuri nyt mutta antaa Topin yrittää.

Naisten pika-aidoissa pronssitulokset järjestyksessä: 12.61, 12.72, 12.47, 12.55, 12.23. Ei liene täyttä haihattelua olettaa Reetta Hurskeen kykenevän 12.6x tai 12.7-alaosia tulokseen jopa arvokisafinaalissa mutta sillä ei luultavasti mitalia saa. Jos Hurske onnistuu tulevana kesänä jatkamaan siitä mihin hallikaudella jäi, realistinen huippuonnistuminen MM-kisoissa on finaaliin selviäminen.

Käsittääkseni kenen tahansa muun urheilijamme kohdalla vaaditaan melkoista kehitysloikkaa jotta selviää edes tähän keskusteluun. Potentiaalisin voisi ehkä olla Ella Junnila, naisten korkeudessa pronssisarja näyttää seuraavalta: 197, 199, 200, 200, 200.

Ehkä varovaisesti voisi nostaa edellä mainittujen lisäksi Viivi Lehikoisen. Sekunneissa matka kärkeen on pitkä (melkein 4 sekuntia) mutta esimerkiksi tilastojen sijalle 3 vain 1,5s ja määrällisesti urheilijoita ei ole niin paljoa edessä. 21. viime kauden tilastoissa ja eteenpäin menossa oleva urheilija. Ei riitä mitaleille millään, mutta esimerkiksi finaalipaikka voisi olla mahdollisempi kuin esim. Hurskeella. Lyhyissä aidoissa oli käsittämättömän kova taso ainakin viime kaudella. Sijalle 21. lyhyissä aidoissa riitti juurikin 12,6 alkuinen aika jota voi odottaa Hurskeen "katoksi". Lehikoisella sen sijaan luulisi olevan vielä rahkeissa puristaa alle 54 sekuntiin.

 

[tombraider]

Mites naisten ottelu? Edelleenkin uskon Huntingtoniin, mutta se kisapää tarttis saada kuntoon. Kuulaa ja keihääseen pitäisi saada roimasti metrejä lisää. Varsinkin kuula ja sen tulokset on olleet sangen vaatimattomia Marialle, varsinkin kun kuulasta saa pisteitä hyvällä tuloksella sangen helposti. Vanninen tulee olemaan kova, mutta vasta Pariisissa.

Lisäys Sagan mahdollisuuksiin. aidoista pois 20-30 kymppää, pituus 650, keihäs 52m, kuulan lisää 30-50cm, korkeus yli 185, 200m 23 alkuiseksi ja 800m alle 2.15. Siinähän sitä olisi. yli 6450 pistettä olis mitaliraja

 

[Kuopionkukko]

Mites naisten ottelu? Edelleenkin uskon Huntingtoniin, mutta se kisapää tarttis saada kuntoon. Kuulaa ja keihääseen pitäisi saada roimasti metrejä lisää. Varsinkin kuula ja sen tulokset on olleet sangen vaatimattomia Marialle, varsinkin kun kuulasta saa pisteitä hyvällä tuloksella sangen helposti. Vanninen tulee olemaan kova, mutta vasta Pariisissa.

Itselleni ikuinen lupaus joka jää sinne keskivaiheille jos sinnekää. Pääseekö edes mm kisoihin?

 

[Beltran]

Lehikoisella on varmastikin kehityspotentiaalia ja mitä tulee MM-kisojen finaalipaikkaan niin voi hyvinkin olla saavutettavissa jopa helpommin kuin Hurskeella. Kuitenkin viime vuosien kärki Sidney McLaughlin, Femke Bol, Dalilah Muhammed menee niin lujaa etten pidä mitenkään mahdollisena että Viivi selviäisi edes lähelle heidän tasoaan ensi vuonna.
Huntingtonin taas pitäisi parantaa ennätystään jotakin 300 pistettä että mitalista voisi edes spekuloida. Vähän samaa sarjaa kuin vaikka Aleksi Ojala tai Aku Partanen kävelyssä: toistaiseksi eivät ole tehneet mitään mikä oikeuttaisi mitalipuheisiin ja pidän heidät toistaiseksi sen keskustelun ulkopuolella mutta toivotaan parasta.
Ja jos Lehikoisella on mahdollisuuksia kahdeksan joukkoon niin yhtä lailla tai vielä paremmin on muutamalla moukarinaisellamme Tervon ja Kososen takana. Ja ainahan voi toivoa että Aarin Kangas löytäisi 79 metrin vireen mutta kovin vahvaa ei uskoni siihen ole. On joskus sellaisen heittänyt mutta vaikuttaa siltä että Kangas ei edes itse tiedä miksi enää ei kulje.
Ja voihan tietysti käydä niinkin että Kristian Pulli taikka Simo Lipsanen taistelisivat ensi kesän MM-kisoissa mitalisijasta. Toivo moisesta ei ole mitenkään täysin perusteeton mutten kuitenkaan itse listaa heille moisia odotuksia.

 

[Gust]

Lehikoisella on varmastikin kehityspotentiaalia ja mitä tulee MM-kisojen finaalipaikkaan niin voi hyvinkin olla saavutettavissa jopa helpommin kuin Hurskeella. Kuitenkin viime vuosien kärki Sidney McLaughlin, Femke Bol, Dalilah Muhammed menee niin lujaa etten pidä mitenkään mahdollisena että Viivi selviäisi edes lähelle heidän tasoaan ensi vuonna.

McLaughlinista oli viime vuonna juttua, että saattaisi siirtyä tulevaisuudessa sileälle neloselle. Muhammadilla taas ei varmaankaan ole enää montaa huippuvuotta jäljellä. On jo voittanut kaiken ja nuoremmat pyyhkii ohi. Jos jenkit siirtyisivät edestä pois ja Lehikoisen kehitys jatkuu, niin voisi ihan realistisesti kamppailla mm- ja olympiamitaleista. Mutta tämä nyt ei ole vielä tämän kesän asiaa.

 

[Hagi]

Juoksija tykitti hirmuajan 100 metrillä – Sitten huomattiin jotain epäilyttävää

Ferdinand Omanyalan juoksema kauden kärkitulos ei jää voimaan.

www.iltalehti.fi

Siinä on kyllä salilla käyty.

 

[Kuopionkukko]

Juoksija tykitti hirmuajan 100 metrillä – Sitten huomattiin jotain epäilyttävää

Ferdinand Omanyalan juoksema kauden kärkitulos ei jää voimaan.

www.iltalehti.fi

Siinä on kyllä salilla käyty.

Ja maitoa juotu.