Tulevan kesäkausi on monelle suomalaiselle yleisurheilijalle arvokisojen suhteen välivuosi, kun kisataan vain MM-kisat.
Murto lienee ainoa urheilija, jolta voi realistisesti odottaa MM-kisoista mitalia. Edellinen suomalaisen yleisurheilijan saavuttama mitali MM-kisoista on Pitkämäen pronssi vuodelta 2015. Nyt olisi jo aika uusien sankarien.
Murto lienee ainoa realistinen mitaliehdokas tässä yhteydessä mutta laajensin ajatusta niin että keitä nimiä voidaan edes pitää tässä yhteydessä keskusteluissa mukana. Tarkastelin viiden edellisen MM-tasoisten arvokisojen finaalia (OK 2016, MM 2017, MM 2019, OK 2021 ja MM 2022). Naisten seipäässä pronssiin on mainituissa kisoissa riittänyt tulos 480, 465, 485, 485, 480. Murto on yleensäkin kyennyt arvokisoissa tekemään kuntonsa mukaisen tuloksen ja jos terveyttä riittää, mitalin saavuttaminen tulevissa MM-kisoissa on täysin mahdollista.
Päättelin että seuraavaksi parhaat mahdollisuudet mitaliin on miesten keihäässä ja naisten moukarissa. Pronssitulos viidessä viimeisissä kisoissa:
miesten keihäs 85.38, 88.32, 85.37, 85.44, 88.09
naisten moukari 74.54, 74.76, 74.76, 75.49, 74.86
MM-finaalissa moiseen suoritukseen voisi pystyä useampikin suomalainen: keihäässä lähinnä Etelätalo tai Helander, varauksin myös Kuusela tai Keränen. Naisten moukarissa vastaavasti Tervo tai Kosonen.
Tämän jälkeen vaikeusaste kasvaa. Naisten 3-loikassa vastaava pronssitulossarja on 14.74, 14.77, 14.73, 14.87, 14.72. Vaatisi nykyisen SE:n parantamista Mäkelältä ja kaipa tässä yhteydessä on mainittava myös Senni Salmisen nimi.
Entä muita lajeja? Miesten estejuoksussa mitaliaikoja on turha katsella mutta mainituista viidestä arvokisasta ensimmäisessä (OK 2016) ei-afrikkalaisista Evan Jager oli toinen ja Mahiedine Mekhissi-Benabbad kolmas. Vuotta myöhemmin MM-kisoissa kaksikko sai sijat 3 ja 4, kaikki muut mitalit tarkastelujaksolla on menneet Afrikkaan. Lisäksi Topi Raitanen ei ole estejuoksijana samalla tasolla kuin Jager tai Mekhissi ovat olleet parhaina päivinään. Raitasen mitali MM-kisoista ei vaikuta realismilta juuri nyt mutta antaa Topin yrittää.
Naisten pika-aidoissa pronssitulokset järjestyksessä: 12.61, 12.72, 12.47, 12.55, 12.23. Ei liene täyttä haihattelua olettaa Reetta Hurskeen kykenevän 12.6x tai 12.7-alaosia tulokseen jopa arvokisafinaalissa mutta sillä ei luultavasti mitalia saa. Jos Hurske onnistuu tulevana kesänä jatkamaan siitä mihin hallikaudella jäi, realistinen huippuonnistuminen MM-kisoissa on finaaliin selviäminen.
Käsittääkseni kenen tahansa muun urheilijamme kohdalla vaaditaan melkoista kehitysloikkaa jotta selviää edes tähän keskusteluun. Potentiaalisin voisi ehkä olla Ella Junnila, naisten korkeudessa pronssisarja näyttää seuraavalta: 197, 199, 200, 200, 200.