Yleisurheilukausi 2021

[Fordél]

Tuo 12.60 pitää olla rutiinitulos, jos mitaleille haluaa olympialaisissa. Kortteen rutiinitulos ei ole edes 12.70. Suomessa alkaa heti kovat mitaliodotukset, jos urheilijalla on yksi ihanteellisissa olosuhteissa tehty maailmanlistan kärkipään tulos alla. Monet maailman huiput eivät edes kilpaile vielä alkukaudesta aktiivisesti. Sitten vasta kun juostaan tasavertaisissa olosuhteissa jyvät erottuvat akanoista, eli arvokisoissa paikan päällä.

Juuri näin. About 12.70 ennätysajasta on vielä pitkä matka 12.60 rutiinitulokseen. Ja vielä pidempi matka siihen, että tekee sen uransa yhdessä tärkeimmistä kv-kisoista suurten paineiden alla. En näe, että Kortella on mitään realistisia mitalimahdollisuuksia olympialaisissa. Finaalipaikkakin olisi kova suoritus. Mutta tavoitteet pitää olla korkealla, ja hyvällä tasollahan Korte nytkin jo vetää. Valitettavasti moni muu vetää vielä kovemmalla tasolla, rutiinisuorituksellakin.

 

[adolf]

Korteelle finaalipaikka olympialaisissa/MM-kisoissa on hänen potentiaalinsa katto. Näin asian itse näkisin. Ei asiaa mitaleille. Sinne vaaditaan niin kovia aikoja, että en usko hänellä riittävän.

 

[Hexa]

Ei pidä paikkaansa.

No sisäradoilla on hieman parempaa tekemistä ollut tänä vuonna, mutta muuten kehitys on junnannut paikoillaan oikeastaan viisi vuotta. Ehkä on löytänyt pientä nostetta nyt uudestaan tekemiseen, mutta ulkoradoilla tekeminen on yleensäkin ollut vaikeampaa kun ei ole niin tasaiset olosuhteet kuin hallissa.

 

[vitozzius]

Esimerkkinä vaikkapa vähemmän hehkutettu miesten 200 m: milloin viimeksi kolme suomalaista on alittanut samassa kisassa 21 sekunnin rajan? Näin tapahtui ihan sallituissa tuuliloissa vain vähän ennen viime viikonlopun turnajaisia, en vain saa millään tähän hätään päähäni missä kisassa se tapahtui.

Tämä on tosiaan jäänyt yllättävän vähälle huomiolle. Koskaan aiemmin ei sähköisellä ajanotolla ole kolme suomalaista alittanut 21 sekuntia edes samana vuonna, ja tässä se tapahtui samassa kisassa!

Motonet GP 2.6.2021 - Jyväskylä - LIVE-tulospalvelu

Käsiajanotollakin tämä on tapahtunut vain kerran.

Kalevan kisat 1971 – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Lapajäähän]

No sisäradoilla on hieman parempaa tekemistä ollut tänä vuonna, mutta muuten kehitys on junnannut paikoillaan oikeastaan viisi vuotta. Ehkä on löytänyt pientä nostetta nyt uudestaan tekemiseen, mutta ulkoradoilla tekeminen on yleensäkin ollut vaikeampaa kun ei ole niin tasaiset olosuhteet kuin hallissa.

Turussa Wilmalla kävi paska säkä. 470 menee kesällä 100% varmuudella.

 

[Hexa]

Turussa Wilmalla kävi paska säkä. 470 menee kesällä 100% varmuudella.

Jos näin käy ja on noin kovassa kunnossa oikeasti, niin todella hienoa ja silloin kehitys on menossa oikeaan suuntaan jälleen.

 

[Lapajäähän]

Jos näin käy ja on noin kovassa kunnossa oikeasti, niin todella hienoa ja silloin kehitys on menossa oikeaan suuntaan jälleen.

On kovemmassa. Tulos ja kunto eivät vaan aina kohtaa.

 

[Hagi]

Nuorten Euroopan mestari on nykyään täysipäiväinen maanviljelijä: ”Kolme metriä vauhditonta pituutta menee milloin vain”

Pikajuoksijan ura oli huippuvuosien jälkeen sairastelun värittämä.

www.iltalehti.fi

Siinä tarinaa ehkä kaikkien aikojen lahjakkaimmasta suomalaisesta pikajuoksijasta. 200 m kulki Visalla aikanaan Osakan MM-kisojen alkuerissä 20.56 ja ikää oli vasta 20-v.

 

[Hagi]

Seppo sanoo, että se on voimaharjoittelun puutetta. Penkistä ei nouse tarpeeksi. 200 kg penkistä on se uskottavan keihäsmiehen maaginen raja. Enemmän penkkipunnerrusta harjoitteluun, kyllä se siitä.

Sanoisin, että suurin ongelma on nykyään se, että lahjaimmat heittäjät eivät ole lapsena ja nuorena heittäneet tarpeeksi keihästä. Tuon vuoksi kroppa ei tahdo kestää, eikä heittokäsi ole tottunut riittäviin toistomääriin. Esim Helander on pelannut käsipalloa nuorena, valtavat lahjat, mutta kroppa ei tahdo kestää keihäänheittoa. Vastaavasti esim Pitkämäki, Parviainen ja Räty heittivät jo lapsena ja nuoruudessa valtavan määrän toistoja keihäällä. Toki rajussa lajissa silti tulee vammoja, mutta pointti on tuo.

Nythän Helander kilpaili ensimmäisen kerran 1,5 vuoteen, eikä ole pystynyt treeneissä heittämään kertaakaan täysillä. Siihen nähden 80 m on kova tulos ja kertoo lahjoista.

 

[Hexa]

Sanoisin, että suurin ongelma on nykyään se, että lahjaimmat heittäjät eivät ole lapsena ja nuorena heittäneet tarpeeksi keihästä. Tuon vuoksi kroppa ei tahdo kestää, eikä heittokäsi ole tottunut riittäviin toistomääriin. Esim Helander on pelannut käsipalloa nuorena, valtavat lahjat, mutta kroppa ei tahdo kestää keihäänheittoa. Vastaavasti esim Pitkämäki, Parviainen ja Räty heittivät jo lapsena ja nuoruudessa valtavan määrän toistoja keihäällä. Toki rajussa lajissa silti tulee vammoja, mutta pointti on tuo.

Tuossa on varmaan perää. Onhan keihäs äärettömän rankka laji koko kropalle ja varsinkin heittokädelle. Nuorena tehdyt lukuisat toistot varmasti vahvistavat käden ojentajalihaksia ja muita lihaskudodoksia. Silti käden nivelet ja jänteet joutuvat äärettömän lujille heittosuorituksen aikana. Kova ja kuluttava laji on kyseessä ja lähes jokainen heittäjä joutuu jossain vaiheessa vierailemaan leikkauspöydällä jonkin vamman takia.

 

[-FNM-]

Tässä yksi tarina matkasta maailmanhuipulle:

Linkki: https://youtu.be/tuhFUe3Z1fU

 

[NumberFour]

Mäkelä on 28. Mitenhän tän kaltasessa, jalkoja kuluttavassa lajissa enää otetaan harppauksia tuossa iässä? No, ei Salminenkaan toki ole kuin kolme vuotta nuorempi.

Kohtuu tasanen suorittaja arvokisoissa, ainakin karsinnoissa, vaikkei piikkejä finaalissa ole tullutkaan. Lähelle kauden hyvää tasoaan kuitenkin päässyt.

Mutta joo. Aina kun kotimaassa samassa kisassa kohtaavat niin on siinä napsu enemmän kilvoittelua ja sähköä.

Kyllähän tuossa iässä vielä voi kehittyä, parhaana esimerkkinä varmaan miesten ME-mies. Se on taas sitten ihan eri asia voiko Mäkelän ominaisuuksilla isoja kehitys loikkia ottaa.

 

[Norsupallo]

Tässä on nyt aika mukavasti tullut näitä suomalaisia, ihan kansainvälisestikin kovia tuloksia tekeviä yleisurheilijoita tämän ja edellisen kauden aikana esiin, että ei oikein tohdi perässä enää pysyä. Eli ketäs kaikki tuolla nyt on, jotka olympialaisissa ovat tuollaisia välierä/finaali ja EM-kisoissa jopa mitalitason tai vähintään selvästi finaalitason urheilijoita silloin, kun pystyvät pistämään ihan parastaan pöytään?

- Aitajuoksijat. Lähinnä Korte tällä hetkellä.
- Kolmiloikkaajat Mäkelä ja Salminen, joista viimeksi mainittu on tällä hetkellä se kovempi.
- Elmo Lakka
- Kristian Pulli
- Silja Kosonen
- Krista Tervo
- Aaron Kangas
- Maria Huntington
- Ella Junnila
- Wilma Murto

Näiden lisäksi tulee mieleen ainakin Sara Kuivisto, Taika Koilahti ja Topi Raitanen, jotka eivät varmasti ihan mitaleista taistele millään tasolla, mutta pystyvät silti tekemään ihan hyviä kansainvälisiä tuloksia.

Miesten keihäänheittäjät toki edelleen pystyvät jotenkin räpiköimään, mutta kansainvälinen kärki menee tällä hetkellä kyllä auttamattoman kaukana.

Ketä kaikkia unohdin ja listaltani jäi pois?

"Näiden lisäksi tulee mieleen ainakin Sara Kuivisto, Taika Koilahti ja Topi Raitanen, jotka eivät varmasti ihan mitaleista taistele millään tasolla, mutta pystyvät silti tekemään ihan hyviä kansainvälisiä tuloksia."

Raitanen on kunnossa ollessaan liki satavarmasti EM-kisojen finaalissa ja jopa mitaliehdokas kohtalaisen mainiolla kirillään - veikkaan että Tokiossa tuo pistesijan tai ainakin finaalipaikan. Kauden alkuun lähelle enkkaansa, ja homma paranee koko ajan. näkisin Kuivistonkin todennäköisempänä EM-mitalistina 2022 (pistesija tulee 2022 terveenä ainakin) kuin muusta mainitsemistasi juuri kukaan Senniä (menee edelle kaikkia 2022 skenaariossa kunnossa jatkaessaan) ja ehkä Kortetta/Kangasta/Pullia lukuunottamatta - iso osa kipailee tekniikkaherkissä lajeissa, joissa pikku jutuista kiinni. Kaikista huippua kohti etenevistä olenkin liki eniten innoissani Raitasesta ja Kuivistosta. terveenä säästyessään voidaan nähdä aika isokin SE-parannus molempien huipun tullessa vastaan. Saralla iän takia vähemmän aikaa.

 

[Byvajet]

Yksi asia, joka ehkä sittenkin sykähdytti eniten oli Tapio Suominen. Hitto sitä hetkeä kun ämyreistä kuului tuo legendaarinen urheiluääni. Täydellinen selostaja joka myy äänellään täydellisen kokemuksen. Voi miksi Yle ei ota häntä selostamaan Olympialaisiin yleisurheilua?

Koska hän sairastaa sairautta, joka valloilleen päästessään vie todellisuudentajun ja tekee ihmisestä työkyvyttömän.

 

[Individual]

Viime kesä ennusti jopa olympiamitalia, nyt tulostaso laahaa – Mitä Aaron Kankaalle tapahtui?

Tekniikkamurheista kärsineellä moukarinheittäjä Aaron Kankaalla on kiire hioa heitto takaisin huippukuntoon, sillä yleisurheilijoilla on kolme viikkoa aikaa rikkoa kisarajoja Tokion olympialaisiin.

yle.fi

 

[tombraider]

Koska hän sairastaa sairautta, joka valloilleen päästessään vie todellisuudentajun ja tekee ihmisestä työkyvyttömän.

Tiedän ja siitä olen surullinen. Niin täydellistä se oli

 

[Pavlikovsky]

Penkkiurheilijaa jaksaa myös ihmetyttää seiväshypyssä se, että kun aletaan olla ennätyskorkeuksissa, niin käyttöön otetaan legendaarinen jäykempi seiväs, (usein tuttu jo siinä kohtaa kun arvokisakarsinnassa aletaan olla vedenjakajalla) jolla hommasta ei tule sitten yhtään mitään. Mikä järki on ylipäätään hyppiä jollain muulla seipäällä kuin sillä jolla pystyy ennätystään parantamaan, tai siis onko sillä jäykemmällä seipäällä jotenkin kiellettyä ylittää se 4.10 puolella metrillä? Kai sillä nyt sentään harjoitellaan?

Luulen että huomasitte etten oikeastaan ymmärrä näistä lajeista mitään, mutta kivahan se on netissä jankata.

Seiväshyppy on fysiikan luonnonlakien ja biomekaanisesta vinkkelistä niin monimutkainen laji, että tuosta aiheesta saisi helposti useamman väitöskirjankin aikaan. Jäykemmällä seipäällä haetaan sitä, että se (seiväs) pystyisi ojentumaan täysin hyppääjän massaa vastaan, mitä tarvitaan yhä isommissa määrin, mitä korkeampiin korkeuksiin siirrytään. Lyhyt ja jäykkä seiväs ojentuu todella hyvin, jos siihen saadaan varastoitua mekaanista energiaa elastisen energian voimin. Sen sijaan pitkä ja löysä seiväs ojentuu selkeästi hitaammin vasten hyppääjän massaa. Sopiva jäykkyys seipäässä mahdollistaa sen, että hyppääjällä on lakikorkeudessa mahdollisimman vähän vaakasuuntaista nopeutta, kun seiväs ojentuu suoraksi ja tämähän on usein ongelma, kun hyppääjä "törmää" rimaan.

Asia ei ole näinkään yksinkertainen vaan otekorkeus on myös ratkaisevaa eli mitä korkeampi ote, niin se mahdollistaa suuremman mekaanisen energian seipääseen, joka taas on ratkaisevaa, kun energia vapautuu seipäästä. Esim. Mondo Duplantiksen otekorkeus on jotain 510 cm ja 515 cm väliltä eli hän hyppää noin metrin sen yläpuolelta. Puhutaan ylivertaisesta suorituksesta.

On kuitenkin olennaista, että osaako hyppääjä teknisesti, taidollisesti ja voiman sekä nopeuden myötä hyödyntää tätä seipään ominaisuutta. Seiväshypyssä "maastalähtö" - tekniikoita ponnistusvaiheessa on pari erilaista, mutta tärkeää on, että hyppääjä luo mahdollisimman suuren momentin heilahdus - tyyppisesti vartalollaan silloin, kun hän on asettanut seipään kuoppaan ja ottaa ponnistuksen pinnoitteelta. Ponnistuksen tulee lähteä tarpeeksi kaukaa. Painopisteen tulee olla erittäin lähellä seivästä, kun hyppääjä potkaisee itsensä suoraksi ja tennarit kohti taivasta. Tässä tulee miesten ja naisten hyppäämisen radikaaleimpia eroja minun mielestäni eli miehet osaavat hyödyntää lujalla keskivartalon voimalla ja raa`alla nopeudella ojennusvaiheen hienosti, mutta naiset ihan kansainväliselläkin tasolla heikommin ja hyppääminen on enemmän sellaista seipään varassa "kierähtämistä" pois lukien Isinbayeva sekä muutamat tämän hetken naisten sarjojen ykkösnimet.

Summa summarum. Korkealta pääsee ilman rautaista nopeuttakin eli jos vertaa esim. miten Puolan raskastekoinen Piotr Lysek hyppää vrt. Mondo Duplantis, niin eroa on paljonkin, mutta yli 6 metrin on menty molempien herrojen toimesta. Lysek luottaa valtavaan elastisen energian luontiin seipäällä, kun Duplantis kirmaa hurjilla vauhdeilla kuoppaa kohti minimoiden täydellisesti lähes törmäyksestä aiheutuvat "häviöt". Näin siis uskoisin, että korkealta mennään ilman huippunopeuksia, mutta nopeus voi olla ensimmäinen isoin rajoittava tekijä, jos hyppääjä jää tavallaan vuosikausiksi johonkin tiettyyn korkeuteen.

Hurja laji.

Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tästä lukemista: seiväshyppy_2_2004_Seipään pituuden ja jäykkyyden vaikutus energian.pdf (urheilututkimukset.fi)

Ja tästä: Microsoft Word - VTE.A008 Joutsen Tero Seiväshyppy (jyu.fi)

Eli liikuntabiologis-mekaanisia tutkimuksia/katsauksia aiheesta.

 

[Hagi]

Suomen Ennätyksen haltija Jani Lehtonen juoksi 100 m aikaan 10,63, joten nopeutta riitti. Lehtonen hyppäsi ulkona 582 cm ja hallissa 583 cm. Lehtosen ura loppui jo 28-vuotiaana ja elämä myöhemmin hämärissä olosuhteissa 40-v iässä. Karu tarina tuokin. Lehtosella olisi varmasti ollut potentiaalia ja lahjoja vähintään 590 cm tasolle tai ylemmäs.

Tuo seipään SE saattaa mennä rikki jo tänä kesänä, kun olosuhteet osuvat kohdilleen.

 

[aceman81]

Espoo GP illalla.

Lähtölistoilta löyty Lakka, Nowicki/Kangas, Hurske, Lehikoinen, Sipponen, Kujanpää/Holttinen.

400 metrin em-tason tavoitteekseen ilmoittanut ja viime kesän 100 m Suomenmestari Viljami Kaasalainen juoksee 200 metrisen.

 

[Hagi]

Magnus Kirt ei osallistu Tokion olympialaisiin: "Vaihtoehtoja ei ole"

Virolainen keihäänheittäjä Magnus Kirt kertoi vielä toukokuussa tavoittelevansa paluuta kilpailuihin kesäkuussa. Nyt on varmistunut, ettei Kirt pysty kilpailemaan Tokion olympialaisissa.

yle.fi

Kirt on 31-v ja tuo ikä tuo usein keihäänheittäjälle vaivoja tullessaan. Toivottavasti Magnus vielä pystyisi palamaan 90 m tasolle, mutta vaikee se ison olkapääleikkauksen jäljiltä on.

 

[Beltran]

Espoo GP illalla.

Lähtölistoilta löyty Lakka, Nowicki/Kangas, Hurske, Lehikoinen, Sipponen, Kujanpää/Holttinen.

400 metrin em-tason tavoitteekseen ilmoittanut ja viime kesän 100 m Suomenmestari Viljami Kaasalainen juoksee 200 metrisen.

Mukana on myös Derek Drouin joka on voittanut korkeushypyssä olympia- ja MM-kultaa sekä Kansainyhteisön ja Pan-Amerikan kisat. Saapa nähdä kykeneekö kaksikko Kosonen ja Mattila hyviin tuloksiin.

 

[Fiftie]

Uusia piikkareita vain muutamalla suomalaisurheilijalla

Viime aikoina kohua herättäneet uuden teknologian, yleisurheilussa käytettävät ”vieteripiikkarit” ovat yhä harvinaisia. Suomessa niitä on tällä hetkellä alle kymmenellä urheilijalla.-Me olemme saaneet niitä vain muutamalle huippu-urheilijalle. Niitä tehdään tehtaalla vain maailman huipuille...

www.maximusport.com

Paljonkohan tuo Elmo Lakka nyt sitten sai piikkareista hyötyä? Oisko ns normaaleilla piikkareilla tulos ollut huomattavasti huonompi?

 

[Kental]

Uusia piikkareita vain muutamalla suomalaisurheilijalla

Viime aikoina kohua herättäneet uuden teknologian, yleisurheilussa käytettävät ”vieteripiikkarit” ovat yhä harvinaisia. Suomessa niitä on tällä hetkellä alle kymmenellä urheilijalla.-Me olemme saaneet niitä vain muutamalle huippu-urheilijalle. Niitä tehdään tehtaalla vain maailman huipuille...

www.maximusport.com

Paljonkohan tuo Elmo Lakka nyt sitten sai piikkareista hyötyä? Oisko ns normaaleilla piikkareilla tulos ollut huomattavasti huonompi?

Mielenkiintoista tuossa jutussa myös, että Senni Salmisella ei uutuuskenkiä toistaiseksi Nike-sopimuksesta huolimatta ole (ping @Jermu), eli sitä mahdollista etua ei ennätysloikissa vielä ulosmitattu.

 

[Hexa]

Paljonkohan tuo Elmo Lakka nyt sitten sai piikkareista hyötyä? Oisko ns normaaleilla piikkareilla tulos ollut huomattavasti huonompi?

Milloinkohan nuo uudet ”vieteripiikkarit” kielletään. Onkohan niiden laillisuus selvitetty ihan loppuun asti? Onhan ne tietysti saaneet WA:n hyväksynnän, mutta silti. Huippu-urheilu alkaa olla kuitenkin myös melkoista välineurheilua, kun taistellaan sekunnin kymmenyksistä ja sadasosista. Melko eriarvoisessa asemassa ovat urheilijat ihan jo sponsorisopimusten ja välineidenkin puolesta.

 

[vitozzius]

Kannatan paluuta parin tuhannen vuoden takaisiin asusteisiin.