Mainos

Yleisurheilukausi 2021

  • 275 387
  • 2 156

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
:D Kyllähän tämäkin osoittaa, että tässä iso on ero versus Harala/Huntington. Ei ollu nettejä eikä nättejä.
Siis how old? Olitko Taipaleessa -39-40? Siis nämä yksilöurheilijat harjoittelevat armottomasti (myös siis kansallisen tason kärjessä). Ja saavat kerätä elantonsa huomattavan pienistä sirpaleista maailmalla. Ja kun tosiaan selvittiin siitä Talvisodasta ja sen jälkeen peräti Jatkosodastakin niin ollaankin nyt päädytty vuoteen 2021, jossa urheilijan yhtenä elannon buustaajana on somenäkyvyys. Ei hyvää päivää näitä settejä täällä.
 
Viimeksi muokattu:

Majoneesi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki voijjaan tuhota
Esim. Saga Vanninen ja Ella Junnila vaikuttaa sellaisilta, joilla voisi olla kiinnostusta panostaa huippu-urheiluun somehuorauksen sijaan.

Osta jostain huumorintaju.

Hankala suhtautua somehuorausmääritteen käytön jälkeen huumorintajutoiveeseen. Toki se on ns. kännissä ja läpällä -kulttuurin perusolemusta.

Somettavat urheilijat ovat ajan hermolla, ja he toimivat samoin kuin lähes missä tahansa liiketoiminnassa toimitaan. Yksilöurheilijan ero on se, että some usein on ainoita tulonlähteitä ja mahdollistaa ammattimaisen - tai ammattimaista lähestyvän - urheilun. Tosi hankala nähdä tavoitteellisesti toimivan urheilijan näin tehdessään toimivan epärationaalisesti. Selvää tosin on, että postauksissa ei erity tohmajärveläisen autotallin hiki - ja hyvä niin.
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Muistaakseni täällä hehkutettiin Aaron Kangasta joku aika sitten, että siinä urheilija eikä mikään somettaja. Olisikohan Aaronin sittenkin kannattanut tehdä joku päivitys?
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Muistaakseni täällä hehkutettiin Aaron Kangasta joku aika sitten, että siinä urheilija eikä mikään somettaja. Olisikohan Aaronin sittenkin kannattanut tehdä joku päivitys?

Ainakin ketjun somekonsulttien mukaan olisi siinä tapauksessa ollut ilmeisesti lähes ammattimaisesti treenaava urheilija ja mistäs näitä tietää, että vaikka tulostason laskuun liittyy liian vähäinen näkyvyys. Toisaalta kyllähän media on juossut Kankaan perässä 79 metrisen jälkeen aivan toisella tavalla. Sentään mihinkään twitter-kädenvääntöihin ei ole siirtynyt.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
:D Kyllähän tämäkin osoittaa, että tässä iso on ero versus Harala/Huntington. Ei ollu nettejä eikä nättejä.
Ja kirjoitat tämän viestin nykyaikaiselle keskustelupalstalle? Tällle kännykkä kädessä syntyneelle ja kasvaneelle sukupolvelle tuo somessa toimiminen on käsittämättömän helppoa, eikä parin ig-stoorin tekeminen päivässä syö energiaa, tai mielenlujuutta yhtään sen enempää kuin haastattelun antaminen Tohmajärven Sanomille. Nyt oikeasti toivoisi vähän lihaa luiden ympärille tähän väittämään, että jos on aktiivinen somessa, niin ei pärjää kentällä, tai että sen yhden ig-päivityksen tekeminen olisi juuri se, mikä ratkaisee jonkun kisan vastustajalle. Ei ollut Rädyn aikana nettiä ei, mutta oli värikkäät haastattelut, joita kansa oikein odotti. Ja Antti Kasvion puhumattomuudestahan tuli suoranainen ilmiö. Nykäsellä, vaikka hyppy kulkikin, oli omat luottokorppikotkansa jo hyvin varhaisessa vaiheessa uraa. Ehkä pari hääjuttua vähemmän, niin olisi voittanut Lahdessa 1989, mene ja tiedä.

Ehkä Räty ja Kasvio tässä nyt hieman huonoina esimerkkeinä, kun yleensä (aina) sitä haastattelua kärtti kansallinen media.

Toki ainahan voi olla sellainen mahdollisuus, että ansaintalogiikan, tai ihan vaan oman somepersoonan suosion rakentamisen vuoksi niistä tykkääjistä ja seuraajista tulee tärkeämpiä kuin senteistä ja sekunneista ja silloin varmasti myös se perustekeminen kärsii. Jotenkin tässä nyt on vaan vaikea välttyä ajatukselta, että nainen vaietkoon somessa, tehkööt mitä käsketään, eli tuokoon Suomelle menestystä ja muuten paikka on siellä nyrkin ja pukukopin välissä.
 
Viimeksi muokattu:

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Toisaalta kyllähän media on juossut Kankaan perässä 79 metrisen jälkeen aivan toisella tavalla.

Ei Seppoa olis tämmönen haitannut vaan Seppo olisi heittänyt rautakankea 100 metriä verkkarit jalassa ja sanonut PERKELE. Vähän selittelyltä kuulostaa nyt.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Ei Seppoa olis tämmönen haitannut vaan Seppo olisi heittänyt rautakankea 100 metriä verkkarit jalassa ja sanonut PERKELE. Vähän selittelyltä kuulostaa nyt.

Itseasiassa Rätyhän sai valmistautua Atlantaan 1996 ilman median raakkumista ympärillä, koska alkoi olla niin hajalla jo, että lehdistöllä oli muut tähtensä. Asetelma sopi mainiosti Rädylle valmistautumisessa. Toki silloinkin sanoi perkele, kun ei kunniakierrokselle lähtenyt. Kyllähän Rätyä haittasi median painostus joskus rajustikin, mistä Stuttgartin kujanjuoksu on hyvä esimerkki.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Piti oikein tarkistaa kahden tämän hetken ehkä ylivoimaisimman urheilijan ig:t, eli Johannes Vetterin ja Mondo Duplantisin. Vetterillä tuntuu olevan ajallemme tyypillinen aktiivinen somepöhinä ja stoorinsa jaoteltuna jopa eri aihepiireihin ruuasta ysikymppisiin. Mondolla sen sijaan on aika maltillista somettamista ja twitterissäkin mennään postaus / muutama kuukausi-vauhtia. Mielenkiintoista nähdä pian, että minkälaisen mausteen sometekeminen antaa uran tärkeimpiin kisoihin. Toivottavasti kukaan ei pyydä Valion maito-mainokseen, tai Jyväskylän kaupungin monimedialliseen markkinointikampanjaan. Silloin hätyyteltäisiin 580:n hypyllä jo kultaa, kun parhaat on pelanneet itsensä pelistä pois keskittymisen ollessa jossain ihan muualla. Tai suomalaiset keihäsmiehetkin ehkä.. noh, ehkä niin pitkälle ei tohi ajatella.
 
Viimeksi muokattu:

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Piti oikein tarkistaa kahden tämän hetken ehkä ylivoimaisimman urheilijan ig:t, eli Johannes Vetterin ja Mondo Dublantisin. Vetterillä tuntuu olevan ajallemme tyypillinen aktiivinen somepöhinä ja stoorinsa jaoteltuna jopa eri aihepiireihin ruuasta ysikymppisiin.

Tekeekö muuten yksilöurheilijat itse päivityksensä? Tai siis ylipäätään sponsorointiin liittyvät mainokset vai onko erikseen palkattuna joku mediavastaava näihin? Siis samaan tapaan, mitä monella joukkueella on eli harvemmin siellä pelaajat itse somettaa joukkueen puolesta.

Tämähän keventäisi urheilijan keskittymistä itse lajiin huomattavasti, kun ei tarvitse kännykkä kädessä elää jatkuvasti. Tai voihan ne elää se kädessä siltikin, mutta jos markkinamies tulee ja sanoo, että poseeraa nyt tuo muropaketti kädessä, niin eipä siinä tarvitse hyppytreenien keskittymistä vaihtaa mainoskuviin.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Tekeekö muuten yksilöurheilijat itse päivityksensä? Tai siis ylipäätään sponsorointiin liittyvät mainokset vai onko erikseen palkattuna joku mediavastaava näihin? Siis samaan tapaan, mitä monella joukkueella on eli harvemmin siellä pelaajat itse somettaa joukkueen puolesta.
Varmasti voi olla palkattu ihminen, jonka hallussa on urheilijan markkinoinnin kokonaiskuva alkaen siitä, että mitä, missä ja milloin kannattaa somettaa ja milloin hoidetaan NIKE-diilin kuvaukset. Eräänlainen manageri. Veikkaan, että somesisällön tuottaa edelleen urheilija itse. Ei kai ole maailmassa ihan yksi, eikä kaksi somettajaa, jolla se homma alkaa saada pakonomaisia, tai psykoosin reunamailla seilaavia piirteitä ja niitä seuraajamääriä sun muita "seurataan" herkeämättä, niistä tulee "issue" ja tekeminen keskittyy siihen. Ja nämä, jotka somea ammatikseen tekevät kertovat, että vaikka se tällaisen 70-luvulla syntyneen mielestä voikin vaikuttaa turhamaiselta, niin se on täyttä työtä ja henkinen paine kovaa. Okei, urheilijat lie siihen tottuneet, mutta jos oikeasti oman somepersoonan ylläpito alkaa viedä yhtä paljon aikaa kuin ammattisomettajilla/ tubettajilla ja ihan vain vain sen takia, että saa fyrkkaa urheilla, niin pakkohan sen on jossain näkyä, eikä positiivisesti.

Ehkä ennen urheilijoilla oli helpompaa. Ei ollut kuin pari akkalehteä ja Yleisradio ja urheilija sai näkyä, kuulua ja tuntua kaikkine hikipisaroineen ja räkäkuplineen. Jos epäonnistui, niin silloinkin lyötiin, mutta ehkä ne puheet jäivät pariin lehtijuttuun. Tietysti kansan suussa ja kahvipöytäkeskusteluissa ne luuppasivat, mutta ainakaan niihin ei tarvinnut törmätä yhä uusilla viestintäalustoilla. Toki aikakin oli sellainen, että kun kultaa ja muita mitaleja tuli ovista ja ikkunoista, niin ketään ei kiinnostanut epäonnistujat --> ynnä muut.

Onhan Martti Vainio talonmiehineen ja Juha Miedon sadasosastappio osa suomalaista folklorea, että ei niistä eroon pääse, hyvässä, eikä pahassa.
 
Viimeksi muokattu:

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Ehkä ennen urheilijoilla oli helpompaa. Ei ollut kuin pari akkalehteä ja Yleisradio ja urheilija sai näkyä, kuulua ja tuntua kaikkine hikipisaroineen ja räkäkuplineen. Jos epäonnistui, niin silloinkin lyötiin, mutta ehkä ne puheet jäivät pariin lehtijuttuun.

Näin se aika pitkälle on. Some on siinä mielessä ymmärtääkseni aika sairas maailma eli siellä on vaikea näyttää epäonnistumista, tappiota tai vastaavaa vastoinkäymistä, koska aina pitää olla edustava, mystisen kaikkivoipainen, paras, treenatuin, ihannoiduin, kaunein/komein vaikka keskellä yötä herätessä ja aina positiivinen. Selittelylle ei jää sijaa, sillä sen takia fanilauma ei sinua seuraa. Ero niihin rehupunttien sanomiin on se, että siellä sai kaiketi sai haastattelussa sanoa jos vitutti, jos ei lentänyt tuon pidemmälle tai muuten vaan kunto oli mitä oli. Sen jälkeen jälkipuinti käytiin yleisen kansallisen median lisäksi jossain kunnantalolla, kahvipöydissä, jonkun puimatallin/riihen kyljessä tai markkamarketin hyllyjen väleissä. Se jäi siihen. Somessa on aika fanaattista porukkaa ja palaute saattaa tulla liiankin lähelle. Tuskin sellaista Paavia mistään löytyy kehen ei tuo vaikuttaisi.

Isossa kuvassa mä luulen, että kehitys kehittynee siihen, että tuloksiakin tärkeämpääkin saattaa olla somevaikuttaminen. Nuoriso ei enää samalla tavalla häkelly senttimetreistä, tuulituloksista tai jumalaisesta korkeushypyn tekniikasta kuin meitä joitakin "Väätäisen aikakaudella eläviä".

Se mahdollistaa sen, että se kuudes tai seitsemäs kovassa kisassa saattaa lyödä taloudellisesti leiville paremmin kuin voittaja. Se taas saattaa ajaa siihen, että urheilu on toki tärkeää, mutta ei enää väline menestymiseen, koska äärimmäisen kovat tulokset eivät sitä enää ole. Kyllä heitäkin on, joille tulos on kaikki kaikessa, onneksi, mutta välillä tuntuu että on todella viitteitä siitä ennemminkin, että ollaan huolissaan siitä viimeksi otetusta kuvasta sekä sen laadusta kuin vaikkapa tuloksesta. Voin toki olla väärässäkin. En mä ole mikään twiittaaja.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tulojen hankintalähteenä ymmärrän tuon somettamisen. Kuten on täysin tunnettu fakta, niin Suomessa joku yleisurheilu ei lyö leiville oikeastaan ketään, joka ei ole arvokisojen mitalitason urheilija. Ja kenestäkään ei tule yhdessä yössä sen tason urheilijaa, jos tulee muutenkaan. joten silloin on keksittävä muita keinoja elämisen ja urheilemisen rahoittamiseen.

Sponsoreita on hankalaa saada kiinnostumaan sellaisen urheilijan tukemisesta, joka kiroilee ja syljeskelee vain jossain yleisurheilukentän pimeässä kuntosalissa. Jos sinulla on näkyvyyttä ja olet tuonne sosiaaliseen mediaan onnistunut luomaan itsestäsi positiivisen jäljen, niin mahdollisuus jonkun sponsorin rahoista kasvaa silloin suuresti.

Onneksi tilanne on kuitenkin vielä ollut niin, että jonkinlaista urheilullista menestymistä se pääsääntöisesti edellyttää. Tunnistan nimittäin tuon ihan saman riskin, josta @Pavlikovsky yllä kirjoittaa, että se somessa huomion saaminen voi kasvaa jopa niin suureksi, että se rupeaa häiritsemään sitä urheilullista puolta. Täytyy kuitenkin muistaa, että urheilijoiden ympärillä pyörii näitä kaikenmaailman Aleksi Valavuoria, ja muita somepöhisijöitä, sekä turhanpäiväisiä selkääntaputtelijoita.
 
Viimeksi muokattu:

Kental

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins
Tulojen hankintalähteenä ymmärrän tuon somettamisen. Kuten on täysin tunnettu fakta, niin Suomessa joku yleisurheilu ei lyö leiville oikeastaan ketään, joka ei ole arvokisojen mitalitason urheilija. Ja kenestäkään ei tule yhdessä yössä sen tason urheilijaa, jos tulee muutenkaan. joten silloin on keksittävä muita keinoja elämisen ja urheilemisen rahoittamiseen.

Sponsoreita on hankalaa saada kiinnostumaan sellaisen urheilijan tukemisesta, joka kiroilee ja syljeskelee vain jossain yleisurheilukentän pimeässä kuntosalissa. Jos sinulla on näkyvyyttä ja olet tuonne sosiaaliseen mediaan onnistunut luomaan itsestäsi positiivisen jäljen, niin mahdollisuus jonkun sponsorin rahoista kasvaa silloin suuresti.

Tästä tuli mieleen yksi itseäni tässä somepuolessa häiritsevä homma. Hieno juttu, jos edustavat, selfiekeppi kädessä syntyneet urheilijat löytävät kohtuullisen effortin väylän elättää itsensä, mutta kai nykypolvistakin vielä löytyy introverttejä, jotka eivät tuollaiseen halua lähteä tai se olisi kohtuuton taakka, ja toisaalta kunnon junttikarpaaseja, joita ei somessa edes haluaisi seurata kuin hc-urheiluväki? Jos some alkaa olla jo yksi oletusväylistä yksilöurheilijan elantoon, niin hukataanko kentän kulmilla kiroilevat ja syljeskelevät lahjakkuudet, kun mistään ei löydy semihelppoa rahaa?

Toki näitä katsoo varmaan väärin silmin, kun omassa sukupolvessa harva olisi tuollaisessa somepöhinöinnissä millään lailla kotonaan, mutta tuskin siihen nyt "nykynuorisostakaan" kaikista on?

Onneksi tilanne on kuitenkin vielä ollut niin, että jonkinlaista urheilullista menestymistä se pääsääntöisesti edellyttää. Tunnistan nimittäin tuon ihan saman riskin, josta @Pavlikovsky yllä kirjoittaa, että se somessa huomion saaminen voi kasvaa jopa niin suureksi, että se rupeaa häiritsemään sitä urheilullista puolta. Täytyy kuitenkin muistaa, että urheilijoiden ympärillä pyörii näitä kaikenmaailman Aleksi Valavuoria, ja muita somepöhisijöitä, sekä turhanpäiväisiä selkääntaputtelijoita.

Tunnistan ilmiön myös, mutta toistaiseksi en usko, että koskisi kansallista tai kansainvälistä huippua (ellei sitten joitakin yksittäistapauksia, joilla on kulissien takana ongelma - joka voisi olla jonkin muunkin asian kanssa yhtä lailla). Kyllähän somessa pyörii myös "ammattiurheilijoita", joilla tulostaso ei viittaa yhtään mihinkään ja se ammatti on todellisuudessa some. Mutta en usko, että kyseiset tapaukset olisivat oikeina urheilijoina mitään merkittävää saaneet aikaan missään tapauksessa.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Isossa kuvassa mä luulen, että kehitys kehittynee siihen, että tuloksiakin tärkeämpääkin saattaa olla somevaikuttaminen. Nuoriso ei enää samalla tavalla häkelly senttimetreistä, tuulituloksista tai jumalaisesta korkeushypyn tekniikasta kuin meitä joitakin "Väätäisen aikakaudella eläviä".
Niin tai vielä isompaa ja pidemmän tähtäimen kuvaa kun miettii, niin mikä se kilpaurheilun tulevaisuus edes on. Kiinnostaako nykyisiä lapsia ja nuoria niin paljoa seurata urheilua kuin mitä itse on aikanaan kiinnostanut. Ainakaan omia lapsia ei kiinnosta. Mutta kyllähän he somessa pyörivät ja seuraavat siellä vaikka ketä.
Aikaisemmin, ja vielä nykyäänkin, huippu-urheilijat ovat olleet haluttuja yhteistyökumppaneiden ja yritysten näkökulmasta. On voitu ottaa se hiihtäjä tai keihäänheittäjä mainostamaan omaa tuotetta tai palvelua ja "kaikki" ovat tienneet kenestä on kyse. Tulevaisuudessa ehkä kannattaa panostaa se kampanja ylipäänsäkin someen ja ottaa keulakuvaksi joku sometähti.

Nyt ollaan mielestäni siirtymässä tai siirrytty murrosvaiheeseen. Eli jos yritykset lähtevät sponsoroimaan jotain urheilijaa, niin oletan että pääasiassa some on se kanava missä pitää saada näkyvyyttä. Varsinkin jos halutaan tavoittaa nuorempia seuraajia. Eivät he katsoa TV:stä urheilua tai lue lehtiä.

Samoin se, että omassa lapsuudessa oli ihan yleistä että paikkakunnan kaikki lapset kävivät kesällä jossain yleisurheilukoulussa hyppäämässä pituutta tai korkeutta ja heittämässä vähän keihästä. Ja sitten sai ehkä enemmän kosketuspintaa siihen kun katsoi telkkarista miten huiput tekivät samoja juttuja. Nykyään, oman kovin subjektiivisen näkemyksen mukaan, lapsia kiinnostaa enemmän vaikka futis ja fribagolf eikä niinkään yleisurheilu. Ja sitten katsovat vaikka niitä fribagolfvideoita netistä.
Mutta tämä nyt ei sinänsä kuulunut tähän ketjun aiheeseen. Joka tapauksessa itse uskon, että kyllä nykyään urheilijoiden kannattaa panostaa paljon somenäkyvyyteen.
 

heketsu88

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars Kärpät Joensuun Kiekkopojat ManU
Päivän suomalaiset Yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa:


Klo 10.00 Naisten moukarinheiton karsinta, ryhmä A. Silja Kosonen. Karsintaraja 63,00.

Klo 10.29 Miesten 110 m aitojen alkuerät. Erä 5. Matias Komi. (4+4 välieriin)

Klo 10.30 Miesten seiväshypyn karsinta. Ryhmä A. Juho Alasaari. Karsintaraja 525.

Klo 10.30 Miesten seiväshypyn karsinta. Ryhmä A. Albin Lundberg. Karsintaraja 525.

Klo 10.51 Naisten 100 m aitojen alkuerät. Erä 2. Vilma Mäki. (4+4 välieriin)

Klo 10.57 Naisten 100 m aitojen alkuerät. Erä 3. Tanja Kokkonen. (4+4 välieriin)

Klo 11.09 Naisten 100 m aitojen alkuerät. Erä 5. Sonja Stång. (4+4 välieriin)

Klo 11.30 Naisten moukarinheiton karsinta, ryhmä B. Aada Koppeli. Karsintaraja 63,00.

Klo 12.38 Naisten 400 m aj alkuerät, erä 4. Heidi Salminen (3+4 välieriin)

Klo 12.45 Naisten seitsenottelun pituushyppy. Ryhmä A Saga Vanninen, Neea Käyhkö.

Klo 14.45 Naisten seitsenottelun keihäänheitto. Ryhmä B Saga Vanninen.

Klo 16.00 Naisten seitsenottelun keihäänheitto. Ryhmä A Neea Käyhkö.

Klo 16.00 alkaen naisten 100 metrin aitojen välierät.

Klo 16.25 alkaen miesten 110 metrin aitojen välierät

Klo 17.35 alkaen naisten seitsenottelun 800 metrin erät (3 erää)
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Greer oli Osakassa ihan hyvässä kunnossa. Muistelet varmaan vuoden 2004 Ateenan olympialaisia, jossa Greer heitti karsinnassa 87,25, mutta ei saanut finaalissa hajonneella jalalla enää kuin 74 metriä.

Olit oikeassa. Osakassa Greer oli terveempi ja uhosi ties mitä, mutta niin vain Tero voiton vei. Greer lienee viimeisiä jenkkien heittäjämitalisteja? Ihmekös tuo, kun Kari Ihalainen valmenti, todellinen velho noissa hommissa.
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
Olit oikeassa. Osakassa Greer oli terveempi ja uhosi ties mitä, mutta niin vain Tero voiton vei. Greer lienee viimeisiä jenkkien heittäjämitalisteja? Ihmekös tuo, kun Kari Ihalainen valmenti, todellinen velho noissa hommissa.

Olisko joku hassu mitali kuulassa tullut? Mutta joo työntöähän se on. Keihäässä, kiekossa ja moukarissa varsinkin miesten puolella on ollut hiljaista viime vuosina.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös