Yleisesti NHL:stä

[Master Chief]

Tietääkö joku minkä takia tekstitv ilmoittaa Patrice Bergeronin nimen otteluseurannan aikana "Bergeron-Clea"?

 

[Gilmore]

Tietääkö joku minkä takia tekstitv ilmoittaa Patrice Bergeronin nimen otteluseurannan aikana "Bergeron-Clea"?

Kyseessä on ilmeisimmin hänen virallinen sukunimensä, jota ei monessa paikassa käytetä. Googlekin löysi vain muutaman viittauksen kyseiseen nimeen.

 

[Hyttynen]

Tietääkö joku minkä takia tekstitv ilmoittaa Patrice Bergeronin nimen otteluseurannan aikana "Bergeron-Clea"?

Bergeron-Cleary on tosiaan hänen virallinen sukunimensä. Muistan itse että tuolla hänet tunnettiin joskus draftin aikoihin. Jossain vaiheessa otti taitelijanimen käyttöön ja tiputti tuon Clearyn pois. Jokin tietokanta kaiketi vieläkin tuntee hänet B-C:nä, kun se kerran aina teksti-tv:seen ilmestyy.

 

[Henkka]

Tässä vaiheessa kautta voisi heittää pienen katsauksen tämän kauden Trophyjen voittajien suhteen.

Norris Trophy:

Näyttää menevän Nicklas Lidströmille. Mittaamattoman arvokas pelaaja Red Wingsille. Aina terveenä, aina jaksaa sen 28 minsaa ottelussa, johtaa pakkien pistepörssiä (10+40=50) ja koko liigan plusmiinustilastoa (58 ottelussa +36). Haastajiksi voi nimetä Chris Prongerin ja jonkun muun (Niedermayer), mutta vastusta heistä ei tässä kisassa tule olemaan. Prongerin ja Niedermayerin oleminen samassa joukkueessa syö arvostusta toisiltaan. Lidström on yksinään Red Wingsin selkäranka.

Vezina Trophy:

Menee Martin Bodeurille. Täysin ylivertainen maalivahti tällä hetkellä ja Devils olisi aivan kuraa ilman häntä. Loistavaa että maalivahtien pelaamista vaikeutettiin uusilla säännöillä. Brodeurin ylivertaisuus erottuu nyt entistä selvimmin. GAA-SV%-WINS-SO tilatossa miehellä on sijat 1-3-1-1. Dominik Hasekin ja Miikka Kiprusoffin voi nimetä haastajiksi, mutta vain haastajiksi.

Williams M. Jennings Trophy:

Tilastojen mukaan menossa Brodeurille (2.07). GAA ratkaisee. Hasek (2.08) ja Giguere (2.15) lähimpiä uhkaajia.

Jack Adams Avard:

Vuoden valmentajan titteli on aina vaikea ennustaa. Anaheimin Randy Carlye on vahvimpia ehdokkaita, samoin Nashvillen Barry Trotz. Buffalon Lindy Ruff voisi olla taas yksi ehdokas ja miksei myös Detroitin Mike Babcock. Mustana hevosena Pittsburghin Michel Therrien.

King Clancy Memorial Trophy:

Tätä en lähde veikkailemaan.

Maurice "Rocket" Richard Trophy:

Parhaan maalintekijän titteli. Väänsään Lekaavliäär johtaa tällä hetkellä 37 osumalla. Kovimmat haastajat Aleksander Ovechkin (34), Martin St. Louis (33), Marian Hossa (33) ja Dany Heatley (32).

Art Ross Trophy:

Pistepörssin voitto. Sidney Crosby näyttää kaapanneen vallan ja uuden sukupolven supertähti valloittaa pistepörssin voiton jo toisella NHL-kaudellaan. Lecavalier, Joe Thornton, St. Louis ja Ovechkin jääneet Sidistä jo yli 10 pistettä.

Hart Trophy:

Arvokkain pelaaja. Mielestäni kolmen kauppa. Sidney Crosby, Nicklas Lidström ja Martin Brodeur ovat omille joukkueilleen kaikki kaikessa. Lisäksi Hartin valinnassa vaikuttaa aina joukkueen menestyminen ja kaikkien edustamilla joukkueilla menee hyvin, juurikin näiden kavereiden ylivertaisen erinomaisuuden ansiosta. Brodeur lienee ykkösuosikki ennen Crosbyä.

Lester B. Pearson Trophy:

NHL:n pelaajayhdistyksen valitsema paras pelaaja. Eiköhän se valita tämäkin Crosbyn ja Brodeurin väliltä. Veikkaan että kenttäpelaajat arvostavat enemmän Crosbyä.

Frank J. selke Trophy:

Paras puolustava hyökkääjä. Vaikea valinta tänä vuonna. Ehkäpä valinta osuu Henrik Zetterbergiin, mies on on pelannut loistavan kauden hyökkäysellisesti oman pään vastuita unohtamatta. Pelaa paljon tehopisteitä tehneistä pelaajista ja plusmiinuksissa menestyneistä hyökkääjistä myös paljon alivoimaa. Mike Babcokin mielestä itsestäänselvä valinta tittelin voittajaksi. David Legawand yllätysnimi tähän ja ei nyt unohdeta sitä Rod Brind'amouria.

Bud Light Plus-Minus Award:

Menossa Lidströmille (+36). Lähimmät uhkaajat Tom Preissing (+32), Tomas Vanek (+29) ja David Legwand (+26).

Lady Byng Trophy:

Yleensä jaetaan kaverille, joka pelaa huippukauden, mutta ei niukasti voita mitään, ja vetää kauden loppuun todella vähäisellä jäähymäärällä ja käyttäytyy muutenkin korrektisti. Tällä hetkellä nämä aspektit osuvat pahaiten Martin St. Louisiin. Ainoa uhka on oikeastaan Joe Thornton.

Calder Trophy:

Vuoden tulokas. Jevgeni Malkin, ei kahta sanaa. Anze Kopitarin ja Yan Stastnyn voi nimetä muodon vuoksi ehdokkaiksi Malkinin rinnalle.

Bill Masterton Trophy:

Vaikea palkinto tänä vuonna ennustaa. Mutta jos tästä määritelmästä haluaa jotain ottaa irti, niin tuon viimeisen lauseen: "Awarded to the NHL player who best exemplifies the qualities of perseverance, sportsmanship, and dedication to hockey. Ja palkinto menee silloin Chris Cheliokselle.

Conn Smythe Trophy:

Katsotaan sitten pudotuspelien jälkeen.

 

[pot67]

Calder Trophy:

Vuoden tulokas. Jevgeni Malkin, ei kahta sanaa. Anze Kopitarin ja Yan Stastnyn voi nimetä muodon vuoksi ehdokkaiksi Malkinin rinnalle.

Entä Staal ehokkaaksi, jos jatkaa samaa rataa?

 

[Henkka]

Entä Staal ehokkaaksi, jos jatkaa samaa rataa?

Mielestäni ratsastaa Malkinin hyvyydellä ja kausi kokonaisuudessaan aina merkitsee. Noh, superkevät voi tehdä ihmeitä ehdokkuuden suhteen, mutta voittaja on jo selvä.

 

[steepler]

Mielestäni ratsastaa Malkinin hyvyydellä ja kausi kokonaisuudessaan aina merkitsee.

Ai että Staal ratsastaa Malkinin hyvyydellä, no mielipiteensä kullakin. Oliko se esimerkiksi jotenkin Malkinin ansioita että Staal laitettiin heti ensimmäisestä NHL pelistä lähtien pelaamaan alivoimaa ja on siinä ollut erittäin vahva.

 

[Henkka]

Ai että Staal ratsastaa Malkinin hyvyydellä, no mielipiteensä kullakin. Oliko se esimerkiksi jotenkin Malkinin ansioita että Staal laitettiin heti ensimmäisestä NHL pelistä lähtien pelaamaan alivoimaa ja on siinä ollut erittäin vahva.

Noh, ehkä ilmaisin tuon asian jotenkin huonosti. Maaleista kuitenkin suurin osa on Malkinin järkkäämiä ja pelinrakentamisessa mies ei ole parhaimmillaan. Mutta eihän se toki poista sitä tosiasiaa, että Staal pelaa tuon ikäiseksi aivan käsittämättömän hyvin omaan päähän.

 

[nuck]

Trophyista

Henkalta yllä hyvää analyysiä Trophyista. Heitetään omia ajatuksia/veikkauksia sekaan.

Art Ross Trophy

Voittaja: Sidney Crosby, Pittsburgh

Haastajat: Vincent Lecavalier Tampa Bay, Joe Thornton San Jose, Martin St. Louis Tampa Bay, Alexander Ovechkin Washington, Marian Hossa Atlanta.

Pittsburghin alle parikymppinen supertähti Sidney Crosby on ottamassa pistepörssin voittoa jo toisella NHL-kaudellaan. Crosbyllä on tässä vaiheessa suuri ero seuraaviin, eikä nuorukaisen pistekehitys tunnu laantuvan kauden edetessä: viimeisissä 10 pelissä 18 pistettä. Mihin Crosby vielä urallaan ehtiikään?

Bill Masterton Trophy

Voittaja: ?

Suomalaispelaajat Selännne (2006) ja Koivu (2002) ovat voittaneet Mastertonin viimeisten neljän vuoden aikana. Kummallakin oli takana vaikeuksia, joista he nousivat ja voittivat Mastertonin ansaitusti. Tällä kaudella vastaavaa "nousijaa" on vaikea vaikata ja jätänkin tämän palkinnon veikkaukseni toistaiseksi nimeämättä.

Calder Trophy

Voittaja: Jevgeni Malkin, Pittsburgh

Haastajat: Anze Kopitar Los Angeles, Jordan Staal Pittsburgh

Vuoden tulokkaaksi valitaan Penguinsien Jevgeni Malkin selvällä äänierolla. Los Angelesin teinisensaatio Anze Kopitar tulee toiseksi ja Pittsburghin Jordan Staal (joka on yllättänyt minua tämän vuoden tulokkaista kaikkein eniten) on kolmas. Staal saattaa vielä voittaa tulokkaiden maalipörssin. Vielä suurempi yllätys (kauden alun odotuksiin nähden) olisikin se, jos Staal voittaisi isoveljensä maalipörssissä. Tällä hetkellä veljesten välillä on vain yksi maali, joten tämä saattaa vaikka tapahtua.

Conn Smythe Trophy

Pudotuspelien arvokkain pelaaja -palkinto menee tietysti Marc Chouinardille.

Frank J. selke Trophy:

Voittaja: Jay Pandolfo

Haastajat: Rod Brind'Amour Carolina, Samuel Påhlsson Anaheim

Parhaan puolustavan hyökkääjän palkinto menee Devilsien "kovien poistojen erikoismiehelle" Jay Pandolfolle. Pandolfo on pelannut illasta toiseen lähes kaikki vaihtonsa vastustajien ykkösketjuja vastaan, hänellä on tehopörssissä rooliinsa nähden hyvä -3 lukema ja mikä parasta, vain kuusi minuuttia jäähyjä puolustavassa roolissa. Pandolfo on timattia omassa roolissaan.

Pandolfosta lisää:

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=288792

Hart Trophy

Voittaja: Martin Brodeur, New Jersey

Haastajat: Sidney Crosby Pittsburgh, Roberto Luongo Vancouver, Alexander Ovechkin Washington, Nicklas Lidström Detroit.

NHL:n arvokkaimman pelaajan tittelistä taistelee mielestäni kovinta kisaa kahden kärjessä Brodeur ja Crosby ja uskon voittajan tulevan tästä kaksikosta. Brodeur on kääntänyt otteillaan Devilseille niin paljon pelejä, ettei tähän pysty yksikään pelaaja ja siksi annan ääneni tähän suuntaan. Crosby saattaa viedä kisan kuitenkin vielä tiukoille.

Vancouver Province oli lähettänyt Hart Trophy -kisan alustavia äänestyslipukkeita noin parillekymmenelle kiekkotoimittajalle ympäri NHL:n hiljattain ja tuossa äänestyksessä Brodeur, Crosby ja Luongo olivat selvä kolmen kärki. Luongo ei kuitenkaan pärjää maalivahtien taistelussa Brodeurille, sillä hänen alkukautensa ei ollut uudessa paikassa ihan paras mahdollinen ja tämä näkyy tilastoissa.

NHL.com arvioi tätä tulosta juuri vähän aikaa sitten kahdella kolumnillaan:

http://www.nhl.com/nhl/app?service=page&page=NewsPage&articleid=288769

http://www.nhl.com/nhl/app?service=page&page=NewsPage&articleid=288389

Jack Adams Avard

Voittaja: Lindy Ruff, Buffalo.

Haastajat: Randy Carlyle Anaheim, Barry Trotz Nashville, Mike Babcock Detroit, Claude Julien New Jersey, Alain Vigneault Vancouver.

Vuoden valmentajaa veikatessa ja arvioitaessa päähuomio keskittyy joukkueen menestyksen ja joukkueen yllätyksellisyyden (tason nosto nimilistaan katsottuna) yhteistyölle. Myös joukkueen erikoistilannepelaamiselle on hyvä laittaa merkitystä. Ducksien Carlyle, Predatorsien Trotz, Sabresien Ruff, Wingsien Babcock, Devilsien Julien ja Canucksien Vigneault ovat minun suosikkini. Voittajaa on jälleen erittäin vaikea lähteä arvioimaan, mutta veikataan nyt Ruffia, koska Sabresilla on ainakin tällä hetkellä eniten pisteitä.

Lady Byng Trophy

Voittaja: Martin St. Louis, Tampa Bay

Haastajat: Vincent Lecavalier Tampa Bay, Joe Thornton San Jose.

Kovien pelaajien "pehmopalkinto". Tampan kaksikko St Louis-Lecavalier taistelee tästä pystistä ehkä kovinta kisaansa. St. Louisilla on vähän vähemmän jäähyjä, mutta ei niin merkittävästi, että tällä olisi jotain vaikutusta palkinnon suuntaan. Jotenkin minulla on tällä hetkellä enemmän uskoa Lecavelierin loppukauteen kuin St. Louisin vastaavaan, ja koska uskon Vincentin voittavan parhaan maalintekijän palkinnon, annetaan tämä sitten St. Louisille.

Lester B. Pearson Trophy

Voittaja: Martin Brodeur

Haastaja: Sidney Crosby

NHL:n pelaajayhdistyksen valitsema paras pelaaja -titteli on pelaajien keskuudessa ehkä arvostetuin palkinto kaikista palkinnoista, sillä voittaja saa äänensä kollegoiltaan. Brodeurin ja Crosbyn välille menee, veikataan Brodeurin tyhjentävän palkintopöydän tällä kaudella.

Maurice "Rocket" Richard Trophy

Voittaja: Vincent Lecavalier, Tampa Bay

Haastajat: Alexander Ovechkin Washington, Martin St. Louis Tampa Bay.

Lecavalier johtaa tällä hetkellä maalipörssiä 37 maalilla, mutta päälle 30 maalin miehiä riittää; Ovechkin (34), St. Louis (33), Hossa (33), Heatley (32), Selänne (32), Kovalchuk (32), Frolov (30) ja Drury (30). Uskotaan kuitenkin kovassa kunnossa olevaan Lecavalieriin.

Norris Trophy

Voittaja: Nicklas Lidström, Detroit

Haastaja: Chris Pronger, Anaheim

Lidström johtaa pakkien pistepörssiä ja liigan tehopörssiä. Edelleen Detroitille mittaamattoman arvokas pelaaja. Lidströmillä on Wingsien pakistossa +20 merkinnän ero seuraavaksi parhaaseen pakkiin, Danny Markoviin. Haastaja Chris Pronger on tehnyt jopa Lidströmiä paremmalla ottelukohtaisella pistekeskiarvolla pisteitä, mutta kuten Henkka totesi, Lidström on Detroitin selkäranka ja nousee vielä Prongeriakin selvemmin esiin.

Vezina Trophy

Voittaja: Martin Brodeur, New Jersey

Haastaja: Roberto Luongo, Vancouver

Vezina menee Brodeurille, jolla on koko liigassa eniten voittoja, eniten nollapelejä (jo tässä vaiheessa kautta kasassa 10 nollaa) ja joka on päästänyt koko NHL:stä vähiten maaleja ottelua kohden. Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen pelaaja Devilseille.

Luongo on torjunut Vancouverille älyttömästi voittoja yksinään ja haastaa Brodeuria voittotilastossa. Canucksilla on NHL:n paras alivoima pitkälle Luongon ansiosta ja joukkue on ottanut myös paljon niukkoja voittoja (maalin voittoja, jatkoaikavoittoja tai rankkuvoittoja) tähtimaalivahtinsa ansiosta.

Moni asiantuntija on rankannut Luongon Hart Trophy -kisassa kolmen joukkoon Brodeurin kanssa ja tässä on minunkin mielestä kaksi parasta maalivahtia. Vezina-kisassa Brodeur on kuitenkin selvä ykkönen - ainakin vielä tällä kaudella.

Ja kuten Henkka yllä totesi jo kauden alla tälläkin palstalla keskustelua herättäneen asian, uusien sääntöjen ansiosta huippuluokan maalivahdit tosiaan nousevat vain entistä paremmin esiin.

Williams M. Jennings Trophy

Voittaja: Martin Brodeur, New Jersey

Haastajat: Dominik Hasek, Detroit ja J. Giguere, Anaheim

Maalivahtien päästettyjen maalien keskiarvo ratkaisee voittajan ja tällä hetkellä tämä on menossa Devilsin Brodeurille. Detroitin Hasek ja Anaheimin Giguere seuraavat kuitenkin tiukasti perässä.

 

[CorporalSyd]

Masterton saattaisi eksyä Phil Kesselin kaappiin.

 

[Espoon Siniset]

Masterton saattaisi eksyä Phil Kesselin kaappiin.

Kessel tuli itsellenikin mieleen. Patrik Elias olisi varmaan myös hyvä ehdokas, muistaakseni Devils ei asettanut häntä ehdolle viime vuonna mikä oli yllättävää. Vähän tuntemattomammista pelaajista voisi mainita Jed Ortmeyerin.

 

[Mr. Smith]

Calder Trophy:

Vuoden tulokas. Jevgeni Malkin, ei kahta sanaa. Anze Kopitarin ja Yan Stastnyn voi nimetä muodon vuoksi ehdokkaiksi Malkinin rinnalle.

Tuota Yan Stastnyä et Henkka varmaan tarkoittanut, korkeintaan sitten pari vuotta nuorempaa Paul Stastnyä. Tulokkaista San Josen Clowe ja Pavelski ovat pelanneet turhan vähän, jotta voisivat haastaat noi jo mainitut. Pakistossa Carle (SJS) ollut vakuuttava, siltikään mahdollisuuksia edes kolmen joukkoon ei taida olla.

Muuten hyvää pohdintaa Henkalta ja Nuckilta. Niin hyvää ettei ole paljoa kommentoitavaa niihin.

 

[Jouni]

How about Ted?

Jack Adams palkinnon voittajaksi tai ainakin kunniamaininnan mielestäni ansaitsisi New York Islandersin Ted Nolan, joka on selvästi kääntänyt aika pahasti tuuliajolla olleen joukkueen oikeaan suuntaan tällä kaudella. Pahasti aliarvostetun uuden GM:n Garth Snown työ on varmasti myös auttanut.

Isles on parantanut otteitaan ja on jo lähes kunnioitusta herättävä vastustaja muille joukkueille. Vuoden NHL-valmentajan tittelin mielestäni voisi voittaa sellainenkin valmentaja, joka ei valmenna sarjan huippujoukkueita. Joitakin tähtisikermiä pystyisi valmentamaan sinä, minä tai Turusen Jupen koirakin, mutta huonon porukan ottaminen ja kehittäminen on todellista valmennustyötä.

 

[nuck]

Jack Adams palkinnon voittajaksi tai ainakin kunniamaininnan mielestäni ansaitsisi New York Islandersin Ted Nolan, joka on selvästi kääntänyt aika pahasti tuuliajolla olleen joukkueen oikeaan suuntaan tällä kaudella.

Olen samaa mieltä Nolanista. Mies on tehnyt hyvää työtä Islandersissa ja ansaitsisi arvostusta tässäkin kisassa. Käytännössä Nolanin menestys Jack Adams -kisassa taitaa olla kuitenkin aika vaikeaa, ellei Islanders mene pudotuspeleihin (mihin joukkueella on toki tällä hetkellä kaikki mahdollisuudet).

Viimeisten kuuden vuoden aikana Jack Adams -kisassa kymmenen parhaan valmentajan joukkoon on valittu vain kolme kertaa valmentaja joukkueesta, joka ei ole mennyt kyseisellä kaudella pudotuspeleihin;

1999-2000: Alain Vigneault, Montreal

Habs oli kaudella 1999-2000 NHL:ssä Itäisen konferenssin sijalla 10, mutta tällä hetkellä Vancouveria luotsaava Vigneault arvostettiin Jack Adamsissa hienosti toiselle sijalle (9-18-18).

2001-2002: Craig MacTavish, Edmonton

Oilers oli kaudella 2001-2002 Läntisessä konferenssissa 9. sijalla - kaksi pistettä Vancouveria vähemmän keränneenä ja MacTavish rankattiin Jack Adams -kisassa 10. sijalle (0-0-1).

2003-2004: Andy Murray, Los Angeles

Los Angeles oli kaudella 2003-04 Läntisessä konferenssissa 11. sijalla, mutta tämän hetken Blues-koutsi Murray äänestettiin kauden päätteeksi Jack Adamsissa 8. sijalle (0-2-5).


Viimeisten kuuden vuoden aikana NHL:ssä Jack Adams -kisaan siis ainoastaan Vigneault on saanut ääniä liigan parhaaksi valmentajaksi pudotuspelien ulkopuolelle jääneistä joukkueista. Nolan ansaitsisi mielestäni vähintäänkin paikan 10 parhaan joukosta, vaikka Islanders ei menisi pudotuspeleihin, mutta esimerkiksi kolmen joukkoon sijoittuminen onkin sitten paljon vaikeampaa, mikäli Islanders ei mene pudotuspeleihin.

 

[secord]

Linkistä löytyy Chicagossa ilmestyvän Daily Heraldin toimittaja Tim Sassonen näkemys mm. parhaan valmentajan tittelistä vajaa kuukausi sitten:
http://www.dailyherald.com/sports/story.asp?id=273818

 

[Black Adder]

Tähdet

Vaikka mitä mieltä ollaan näistä "tähtien" jakamisista ottelujen jälkeen, niin kyllähän ao. listan pelaajat ovat olleet niitä valovoimaisia esiintyjiä kaukalossa kuluneella kaudella. Huomasin tsekata listaa NHL.com:ista, kun Teukka oli päässyt jälleen kierroksen kolmen parhaan pelaajan tähdille.

Three Stars standings at this point of the season:

Season-to-Date 3 Stars Standings
Player Total Pts #1 Star Selections
1 DANIEL BRIERE 190 4
2 MARTIN BRODEUR 150 2
3 HENRIK ZETTERBERG 140 3
4 JAROMIR JAGR 140 2
5 EVGENI MALKIN 120 4
6 TEEMU SELANNE 120 1
7 SIDNEY CROSBY 120 3
8 MARTIN ST. LOUIS 110 2
9 DANY HEATLEY 110 2
10 ALEXANDER OVECHKIN 90 2

 

[Daespoo]

Miten ihmeessä Briere on kärjessä??

 

[Henkka]

Miten ihmeessä Briere on kärjessä??

Tuota mietiskelin itsekin. Tokihan Briere on pelannut hienon kauden (pistepörssissä 11. ja Buffalon selkeästi paras pistemies), mutta tuollainen ylivoima tässä tilastossa on aika poikkeuksellista. Miksi esim Crosby on noin alhaalla, vaikka luulisi noilla tehoilla olevan suht usein tähdistössä? Ehkäpä Briere kuitenkin on illasta toiseen tasainen varma suorittaja ja jo pelkällä sähäkkyydellään saattaa erottua joukosta, vaikkei hirmutehoja aina tekisikään. Tiedä häntä.

Zetterberginkin olo noin korkealla tuossa tilastossa hieman yllättää, sillä miehen syksy oli todella vaisu.

 

[Mr. Smith]

Tuota mietiskelin itsekin. Tokihan Briere on pelannut hienon kauden (pistepörssissä 11. ja Buffalon selkeästi paras pistemies), mutta tuollainen ylivoima tässä tilastossa on aika poikkeuksellista. Miksi esim Crosby on noin alhaalla, vaikka luulisi noilla tehoilla olevan suht usein tähdistössä? Ehkäpä Briere kuitenkin on illasta toiseen tasainen varma suorittaja ja jo pelkällä sähäkkyydellään saattaa erottua joukosta, vaikkei hirmutehoja aina tekisikään. Tiedä häntä.

Zetterberginkin olo noin korkealla tuossa tilastossa hieman yllättää, sillä miehen syksy oli todella vaisu.

Siis tuohan NHL.comin tähdistö eikä suinkaan otteluiden parhaat. Tuohon vaikuttaa jos kierroksella on vain yksi tai kaksi ottelua niin on melko helppo päästä kierroksen ykköstähdeksi.

Tuossa pitää nimenomaan tehdä paljon tehoja ryppäissä, jotta valitaan kierroksen tähdistöön. Tai sitten tosiaan joukkueen pelata otteluita silloin kun kierroksella on vähän pelejä.

Ja Zetterbergin pisteisiin riittää, että on nyt 3 kertaa valittu kierroksen parhaaksi ja pari kertaa vaikkapa kakkostähdeksi.

 

[Caniac]

Miten ihmeessä Briere on kärjessä??

Sanotaanko näin, että jotkut pelaajat pääsevät noille listoille helpommin kuin toiset. Vaikka hyvinhän Briere on pelannutkin. Ihmisethän noita valintoja tekevät ja kaikilla on tietysti omat mielipiteensä ja suosikkinsa. Itse en ole jaksanut seurata kyseistä listaa. Ainoa asia joka ratkaisee on sijoitus sarjataulukossa.

 

[Henkka]

Siis tuohan NHL.comin tähdistö eikä suinkaan otteluiden parhaat. Tuohon vaikuttaa jos kierroksella on vain yksi tai kaksi ottelua niin on melko helppo päästä kierroksen ykköstähdeksi.

Tuossa pitää nimenomaan tehdä paljon tehoja ryppäissä, jotta valitaan kierroksen tähdistöön. Tai sitten tosiaan joukkueen pelata otteluita silloin kun kierroksella on vähän pelejä.

Ja Zetterbergin pisteisiin riittää, että on nyt 3 kertaa valittu kierroksen parhaaksi ja pari kertaa vaikkapa kakkostähdeksi.

Jaa katos, ymmärsin homman sitten ihan väärin. Sattuman kauppaa sitten koko lista.

 

[Mängimies]

Montreal-Toronto -pelissä viime yönä kun Toronton Jeremy Williams teki maalin, selostaja hehkutti Williamsin tehneen NHL-uran 2. maalinsa 2. ottelussa 2. laukauksella. Ei tietenkään ole syytä epäillä selostajia tässä kohtaa. Mietin vain, että onkohan näitä pelaajia paljonkin, jotka ovat onnistuneet tekemään kahdella ensimmäisellä laukauksellaan kaksi maalia? Jos joku vaikka tietäisi.

 

[CorporalSyd]

Montreal-Toronto -pelissä viime yönä kun Toronton Jeremy Williams teki maalin, selostaja hehkutti Williamsin tehneen NHL-uran 2. maalinsa 2. ottelussa 2. laukauksella. Ei tietenkään ole syytä epäillä selostajia tässä kohtaa.

Play-by-play kuitenkin kertoo että Williams laukoi tuota maalia ennen kaksi laukausta, ajat 25:12 ja 40:46. Eli selostaja oli väärässä tällä kertaa.

 

[Sudden]

Mietin vain, että onkohan näitä pelaajia paljonkin, jotka ovat onnistuneet tekemään kahdella ensimmäisellä laukauksellaan kaksi maalia? Jos joku vaikka tietäisi.

Eikös Jan Caloun aikanaan tehnyt maalin kaikilla neljällä ensimmäisellä laukauksellaan.

 

[Pate]

Jo Jan Calounia ennen Rob Brown (Pittsburgh) teki maalin neljällä ensimmäisellä laukauksellaan, kaudella 1987-88.