Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Yleisömäärät kaudella 2015–2016

  • 285 501
  • 1 481

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Kuten @Mr.Fox jo puhuikin priorisoinnista, jos haluaa jääkiekkoa seurata ja tulot ovat hieman pienentyneet, tällöin itse luultavasti vähentäisin muutaman erätaukojuoman kulutustottumuksistani (mikäli ne niihin kuuluisivat) kuin lopettaisin hallilla käymisen.

Osa ongelmasta on juuri tässä. Jääkiekkotoimijoille se lätkä on prioriteettilistan ykkösenä. On se sitä muutamalle kannattajallekin, mutta autiota on hallissa, kun paikalla ovat vain ne, joiden kohdalla tämä on totta.

Ottelutapahtuman seuraaminen paikan päällä on kaikkineen kallis satsaus, siitä ei päästä mihinkään. Hintoja ei välttämättä hirveästi pysty alentamaan ilman, että tulopuoli ehkä hiukan nousevista katsojaluvuista huolimatta kärsii. Eli pitäisi ntaa katsojille se syy tulla sinne hallille edes joskus, vaikka pelin näkisi kotoakin.

Yksi ongelma on siinä, että ihmisen vapaa-aika on sangen rajallista. Suurella osalla potentiaalisista asikkaista on harrastuksia, perhettä yms. Esim. perheissä, jossa alakouluikäisiä tai pienempiä lapsia on aika iso uhraus, että toinen aikuinen lähtee arki-illaksi pois. Lapsien mukaanotto taas tulee kalliiksi ja kotona oltaisiin turhan myöhään, kun seuraavana aamuna pitää herätä kouluun. Jos taas aikuinen lähtee yksin, on toinen aikuinen sitten kotona kiinni lapsissa eikä pääse mahdollisiin omiin harrastuksiin. Aika hyvät neuvottelut saa käydä, että onnistuisi edes kerran viikkoon. Ja jääkiekko-ottelu tosiaankin vie ihan koko illan. Matka, parkkipaikan löytäminen, halliin siirtyminen, sitten itse peli ja poistumisruuhkat. Siinä on helposti vähintään neljä tuntia selällään ja aika turha kuvitella muuta ehtivänsä. Lisäksi yhä useampi tekee epäsäännöllistä työtä, itse esim. taidan päästä SaiPan viidestä ensimmäisestä pelistä paikalle yhteen.

Jäähalleissa iso osa paikoista, varsinkin ne edullisemmat, tuppaavat olemaan huomattavan näköesteisiä. Rehellisesti sanoen pelin usein näkee paremmin telkkarista kuin isosta osasta jäähallien paikkoja.

Hallissa on tarjolla toki tunnelmaa, yhteisöllisyyttä niille, jotka ovat kavereiden kanssa liikkeellä (yksin peliin menevälle pelin katsominen kotoa ja kommentointi Jatkoajan liveseurantaketjussa on todennäköisesti huomattavasti yhteisöllisempi kokemus) jne. mutta se ei ihan riitä.

Tällä hetkellä liigaseurojen markkinointi keskittyy monin paikoin vastaamaan kysymykseen: Koska on peli ja ketä vastaan? Se ei yleensä vastaa paljoa, jos ollenkaan, kysymykseen: Miksi minun pitäisi tulla paikan päälle katsomaan tämä peli? Urheiluromantikot voivat haaveilla mitä haluavat, mutta pelkkä urheilullisuus ei ole vastaus jälkimmäiseen kysymykseen. Oli sarjajärsjestelmä mikä hyvänsä, jokainen peli ei voi olla 7 finaali tai putoamisen ratkaiseva ottelu. Jokainen runkosarjanottelu ei myöskään voi olla suurta urheilujuhlaa ja kihelmöivä jännitysnäytelmä, vaan joskus jokainen joutuu pelaamaan niitä marraskuun tiistaisaipojakin.

melkein kaikki markkinointi joka liigajoukkueilta nähdään tuntuu tähtäävän joukkueen imagon nostattamiseen ja kausikorttien myyntiin. Ne ovat tärkeitä, mutta enemmän pitäisi näkyä markkinointia koskien juuri yksittäisiä ottelutapahtumia. Kausikortit luovat yleisöpohjan, mutta sen pohjan päälle myydään loput liput pelitapahtuma pelitapahtumalta ja juuri tämä pelitapahtumien markkinointi loistaa pitkälti poissaolollaan.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Marrelta loistava kirjoitus. Yksi mikä myös puuttuu Suomen kiekkokatsomoista on tarjoilu. Tässä tulee alkoholin puolesta valitettavasti myös byrokratia vastaan. Mutta miettikää mitä tuo tekisi jo pelkästään seuroille, että kesken erän saisit oluet ja makkarat \ kahvit omalle paikallesi. Osassa tulee tietysti katsomorakenteet vastaan, mutta tuokin olisi jo kotiinpäin ja satunnaiskatsojalle hieno lisäys tapahtumaan. Sama tietysti lapsiperheille, joille hallissa liikkuminen on vaivalloisempaa. Toteutuksellisesti ei mikään suuri satsaus mutta kyllä se alkoholin katsomoon tarjoilun rajoitus tuossakin on varmasti seuroille se rajoittava tekijä. Pelolla on pakko miettiä, että yleisö vähenee edelleen urheilutapahtumissa, jos pienipalkkaisilta viedään taas lisää rahaa lompakosta kuten on kaavailtu. Jälleen seurat kärsivät.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Marrelta loistava kirjoitus. Yksi mikä myös puuttuu Suomen kiekkokatsomoista on tarjoilu.

Varmasti olisi hyvä lisäarvo ottelutapahtumalle, mutta jos tällaisilla syillä perustellaan yleisökatoa, niin ollaan kyllä mielestäni sivuraiteilla. Ei näihin viihtyvyysseikkoihin kiinnitetty ollenkaan yhtälailla huomioita vielä 20 vuotta sitten, mutta silti pelattiin täysille katsomoille. Kyllä se syy on ihan muualla. Todennäköisesti itse pelissä, ihmisten arjessa ja arvomaailmassa, kun ei enää ilmeisesti riittävästi kiinnosta.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Marrelta tosiaan ihan hyvä kirjoitus, mutta muutamia omituisia pointteja siinäkin oli, jotka viittaavat ennemmin selittelyyn ja tekosyihin.

Ottelutapahtuman seuraaminen paikan päällä on kaikkineen kallis satsaus, siitä ei päästä mihinkään.
Ottelutapahtuman seuraaminen paikan päältä maksaa vähimmillään vain sen matsilipun verran. Kaikki muut kustannukset ovat täysin vapaavalintaisia. Joku tuolla aiemmin kysyikin todella hyvin, että pitäisikö myös se parinkympin tulosvetolappu liittää matsi-illan kiinteisiin kustannuksiin...

- matsilipulla pääsee tapahtumapaikalle katsomaan itse ottelutapahtuman
- kotoa tapahtumapaikalle voi siirtyä kävellen, pyörällä, liftaamalla, kaverikyydillä, bussilla, autolla, taksilla tai vaikka helikopterilla - jokainen voi valita näistä vaihtoehdoista sen omalle kukkarolleen sopivimman tavan
- auton voi jättää myös johonkin muualle kuin hallin maksullisille paikoille - yleensä tämä tarkoittaa hieman pidempää siirtymistä jalan
- hallilla ei ole mikään pakko vetää nakkeja, lihapiirakoita, limsaa, kahvia, karkkia ja kaljaa - matsin näkee loistavasti ilman näitäkin, jos pörssi ei ole kunnossa

Eli yritetäänkö uudestaan? Millä tavalla ottelutapahtuman seuraaminen paikan päällä on kaikkineen kallis satsaus?

Yksi ongelma on siinä, että ihmisen vapaa-aika on sangen rajallista. Suurella osalla potentiaalisista asikkaista on harrastuksia, perhettä yms.
SM-liigan yleisömäärät ovat tippuneet nyt kaksi vai kolme peräkkäistä kautta - aiemmin ne nousivat. Tarkoittaako tämä selitys nyt sitä, että vielä pari-kolme vuotta sitten potentiaalisilla asiakkailla oli lähes rajatonta vapaa-aikaa, ei harrastuksia, ei perhettä jne.?

Surkea tekosyy!

Lisäksi yhä useampi tekee epäsäännöllistä työtä, itse esim. taidan päästä SaiPan viidestä ensimmäisestä pelistä paikalle yhteen.
Tässä olet (mahdollisesti) oikeassa! Onko tästä olemassa jotain tutkimuksia, että vuonna 2015 ihmiset tekevät enemmän epäsäännöllistä työtä kuin esim. vuonna 2012?

Mä tosin itsekin kuulun tähän joukkoon. Kaudella 2015-16 TPS pelaa Turkuhallissa tasan 30 SM-liigan runkosarjaottelua. Arviolta mä olen Turussa noin 10-15 ottelun aikana. Pyrin käymään katsomaan mahdollisimman usean - tuskin kuitenkaan aivan jokaista, joihin olisi sijainnin puolesta mahdollisuus. Mistä syystä sitten jätän menemättä? Kaksi vaihtoehtoa: 1) laiskuus ja saamattomuus tai 2) ääretön vitutus tyhjennysmyynnistä eli toisin sanoen seuran kusemisesta kannattajan nilkoille!

Pelkkä huono menestys ei ole koskaan ollut mulle tekosyynä ettenkö olisi lähtenyt hallille. Pieni tihkusade ja tuuli, parisuhde, rahapula, hyvä elokuva tai mikään muu vastaava ei ole koskaan estänyt mua lähtemästä hallille enkä myöskään ole käyttänyt näitä tekosyinä.

Tällä hetkellä liigaseurojen markkinointi keskittyy monin paikoin vastaamaan kysymykseen: Koska on peli ja ketä vastaan? Se ei yleensä vastaa paljoa, jos ollenkaan, kysymykseen: Miksi minun pitäisi tulla paikan päälle katsomaan tämä peli?
Tässä olet aivan asian ytimessä - joskin hieman yksipuolisesti!

Jokaisen seuran markkinoinnin pitäisi pystyä vastaamaan kannattajan kysymykseen: "Miksi juuri minun pitäisi tulla paikan päälle katsomaan tämä peli?"

Toisaalta jokaisen kotiinjääneen - mutta ottelua jollain tavalla kiinteästi seuranneen - kannattajan pitäisi pystyä vastaamaan hieman toisenlaiseen kysymykseen: "Miksi juuri minä jätin menemättä hallille, kun ottelu selkeästi kuitenkin kiinnosti minua?"

Kolmas kiinnostava kysymys pitäisi kysyä kannattajilta, jotka ovat aiemmin seuranneet jääkiekkoa ja jonkun tietyn seuran otteita, mutta eivät sitä enää tee: "Miksi juuri minä olen luopunut jääkiekon seuraamisesta?"

Näihin kysymyksiin kun löydettäisiin vastaukset, niin olisi huomattavasti helpompaa lähteä ratkomaan ongelman varsinaisia syitä ja tekemään parannuksia - eli saamaan ihmiset jälleen halleille kotisohvan sijasta.
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Edelleen mua kiinnostaa tässä lisääntyneessä kilpailevassa viihdetarjonnassa vain yksi asia!

On matsipäivä ja henkilö asuu muutaman kilometrin päässä hallilta. Jos/kun henkilö on (ollut) kiinnostunut jääkiekosta ja käynyt aiemmin hallilla kotimatsien aikana, niin mitä hän tänä päivänä tekee matsin aikana? Räjähdysmäisesti lisääntynyt kilpaileva viihdetarjontako on syynä sille, että kyseinen henkilö jää ennemmin kotisohvalle hakkaamaan tattiin kuin lähtee hallille?

Mä en nimittäin usko siihen, että jääkiekosta kiinnostunut henkilö pelaa Candy Crushia tai katsoo Netflix-leffan juuri niiden kolmen tunnin aikana, kun hänen suosikkijoukkueensa pelaa jääkiekkoa vain muutaman kilometrin päässä. Vain tällainen scenario selittäisi mun mielestäni "räjähdysmäisesti kasvaneen kilpailevan viihdetarjonnan" selkeäksi syyksi hallilla käymättömyyteen - juuri täsmälleen sen matsin aikana käytetään jotain muuta viihdetarjontaa.

Mun nähdäkseni ainoa selitys tälle on ihmisten laiskuus ja mitäänsaamattomuus. Jäädään ennemmin siihen kotisohvalle katsomaan matsia kuin uskaltaudutaan toisten ihmisten pariin ulos ja hallille. Näin ollen mikään muu uutuustuote EI kilpaile samasta vapaa-ajasta. Suosikkijoukkueen pelaama jääkiekko-ottelu täyttää edelleen matsipäivän illasta sen saman kolme tuntia kuin ennenkin - nyt vain puhtaasti laiskuuden (tai jopa mukavuudenhalun?) johdosta toisessa muodossa kuin ennen.

Se oma perse pitää saada ylös siitä sohvalta! Se on jokaisen henkilökohtaisella vastuulla. Ei ketään tuo sitä uutta työpaikkaa sinne kotisohvalle. Ei ketään tuo sitä uutta parisuhdetta sinne kotisohvalle. Ei ketään tuo sitä kesän 2016 rantakehoa sinne kotisohvalle. Kaikkia näitä varten se oma perse pitää nostaa sieltä sohvalta ja tehdä jotain asian hyväksi. Mutta... tänä päivänä jääkiekko-ottelut tuodaan sinne kotisohville. Tietyt laiskat paskiaiset jäävät tuijottamaan sen muna kädessä sinne kotisohvan nurkkaan, VAIKKA matsia olisi mahdollisuus katsoa ihan livenä hallissa vain muutaman kilometrin päässä!

"Räjähdysmäisesti koventunut kilpailu ihmisten vapaa-ajasta?" - HAH...

Laiskuuden lisäksi selitykseksi käy ainakin myös raha. Ei välttämättä ole juuri pelin kanssa samaan aikaan mitään muutakaan tähdellistä tekemistä, mutta ehkä ensi viikolla on keikka, jonne haluaa mennä ja päättää sen takia jättää pelin välistä, jotta voi laittaa ne rahat siihen keikkaan.

Edit. Enkä siis nyt tarkoita sitä, että rahaa olisi vähemmän käytössä, vaan sitä, että en enemmän mahdollisuuksia mihin sitä rahaa käyttää. Ihmiset esimerkiksi matkustavat nykyään enemmän ja moni säästää matkustamiseen rahaa vähentämällä muita vapaa-ajan menoja. Varsinkin isoimmissa kaupungeissa on nykyään vaikka mitä eri tapahtumia, festivaaleja ja harrastusmahdollisuuksia. Pari uutta illanviettotapaa, jotka ovat esimerkisi omassa tuttavapiirissä Helsingissä tullut suosituksi on aikuisten seikkailupuistot ja escape roomit.
 
Viimeksi muokattu:

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Laiskuuden lisäksi selitykseksi käy ainakin myös raha. Ei välttämättä ole juuri pelin kanssa samaan aikaan mitään muutakaan tähdellistä tekemistä, mutta ehkä ensi viikolla on keikka, jonne haluaa mennä ja päättää sen takia jättää pelin välistä, jotta voi laittaa ne rahat siihen keikkaan.
Eli onko keikkatarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti tässä muutaman viimeisen vuoden aikana? Tai toisin päin kysyen ovatko ihmiset alkaneet käydä huomattavasti useammin keikoilla kuin vielä muutama vuosi sitten?

Tässä on jo ihan hyvää hakua - rahatilanteen vuoksi valitaan mennäänkö tänä iltana hallille lätkämatsiin vai ensi viikolla jollekin keikalle. Vastaavanlainen valintatilanne tullee kysymykseen myös kahden kotimatsin viikoilla - mennäkö katsomaan se tiistai-SaiPa vai perjantai-IFK. Tämänhän tosin seurojen markkinoinnit pystyisivät kääntämään jopa edukseen markkinoimalla alennetuin hinnoin yhteislippua molempiin matseihin.

Kaiken kaikkiaan erinomainen haku! Nyt pitäisi vielä tosissaan miettiä ja tutkia, että onko keikkatarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti vai ovatko ihmiset alkaneet käydä huomattavasti suuremmilla joukoilla keikoilla. Jotenkin kuitenkin musta tuntuu, että tämän tyyppinen (hyvä) selitys selittää vain todella pienen murto-osan SM-liigan pudonneista katsojamääristä.
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Eli onko keikkatarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti tässä muutaman viimeisen vuoden aikana? Tai toisin päin kysyen ovatko ihmiset alkaneet käydä huomattavasti useammin keikoilla kuin vielä muutama vuosi sitten?

Tässä on jo ihan hyvää hakua - rahatilanteen vuoksi valitaan mennäänkö tänä iltana hallille lätkämatsiin vai ensi viikolla jollekin keikalle. Vastaavanlainen valintatilanne tullee kysymykseen myös kahden kotimatsin viikoilla - mennäkö katsomaan se tiistai-SaiPa vai perjantai-IFK. Tämänhän tosin seurojen markkinoinnit pystyisivät kääntämään jopa edukseen markkinoimalla alennetuin hinnoin yhteislippua molempiin matseihin.

Kaiken kaikkiaan erinomainen haku! Nyt pitäisi vielä tosissaan miettiä ja tutkia, että onko keikkatarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti vai ovatko ihmiset alkaneet käydä huomattavasti suuremmilla joukoilla keikoilla. Jotenkin kuitenkin musta tuntuu, että tämän tyyppinen (hyvä) selitys selittää vain todella pienen murto-osan SM-liigan pudonneista katsojamääristä.

Ei varmasti selitäkään kuin murto-osan pudonneista katsojamääristä. En usko, että löytyy yhtään syytä, joka selittäisi enemmän kuin murto-osan, vaan kyseessä on useimpien asioiden summa. En tiedä onko keikkamäärä kasvanut räjähdysmäisesti parissa vuodessa, mutta on ainakin, jos verrataan sinne 90-lukuun, josta täällä oli aikaisemmin puhetta. Aivan kuten myös matkustus ja muut vapaa-ajan viettotavat.
 

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Pelkkä huono menestys ei ole koskaan ollut mulle tekosyynä ettenkö olisi lähtenyt hallille. Pieni tihkusade ja tuuli, parisuhde, rahapula, hyvä elokuva tai mikään muu vastaava ei ole koskaan estänyt mua lähtemästä hallille enkä myöskään ole käyttänyt näitä tekosyinä.

Niin sinua. mutta sinä et yksinäsi täytä Turussakaan hallia, tai olet tosi iso jätkä. Noin intohimoisesti jääkiekkoon suhtautuvia on todella vähän. Suurimmalle osalle ihmisistä penkkiurheilu ei ole edes ykkösharrastus saati sitten ykkösasia elämässä. Monille se parisuhde yms. on tärkeämpi kuin paikallisen lätkäjengin pelit. Monelle oma liikuntaharrastus voi olla tärkeämpi,omat lapset ovat varmaankin lähes kaikille. Samoin sen oman lapsen jääkiekkoharjoitukset tai ratsastustunti voi olla perheen arvojärjestyksessä korkeammalla kuin penkkiurheilu.

Sen lätkäjengin pitää ymmärtää, että se on heidän hommansa selittää ihmisille, miksi perheenäidin on tärkeämpää päästä katsomaan lätkäpeli paikanpäällä kuin perheenisän on päästä pelaamaan puulaakifutista, kun äiti voisi vaihtoehtoisesti katsoa pelin kotona ja vahtia samalla lapsia ja mies voi lähteä kolmannen erän puolivälissä harkkoihinsa.

Toisaalta jokaisen kotiinjääneen - mutta ottelua jollain tavalla kiinteästi seuranneen - kannattajan pitäisi pystyä vastaamaan hieman toisenlaiseen kysymykseen: "Miksi juuri minä jätin menemättä hallille, kun ottelu selkeästi kuitenkin kiinnosti minua?"

Siihen on monen helppo vastata. Esimerkiksi rahaa on käytettävissä 20 euroa, joten vaihtoehdot ovat nämä:

Kotitaloudesta (pariskunta +2 lasta) kolme on jossain määrin kiinnostunut jääkiekosta, yksi vielä kyselee, kumman väriset paidat meidän suosikilla on. Tullaan töistä päiväkodin kautta kotiin kello 17.15. Ilta voi jatkua näin:

A) Vanhemmista toinen alkaa tehdä lapsille ruokaa, toinen nappaa voileivän ja sitten kaapista fanipaidan ja suuntaa kohti hallia polkupyörällä, koska perhe asuu aika lähellä hallia. Viiden kilometrin ajelu vesisateessa sujuu jouhevasti, joten katsoja ehtii hallille mukavasti 18.15. hänellä on 18,50 euron lippu seisomakatsomoon. Hän katsoo peliä, mitä nyt kulmasta ja itseään pidemmän ihmisen takaa näkee ja haistelee nakkimukin houkuttelevaa tuoksua (kun ei se kiireessä napattu voileipä oikein pidä nälkää), mutta budjetti ei anna periksi. 1,5 eurolla hallissa ei mitään saisikaan. Pelin jälkeen katsoja pyöräilee kotiin, missä toinen vanhempi on ruokkinut lapset, tarkastanut vanhemman läksyt, pukenut lapsille päälle ja lähtenyt yhdessä kitisevän 4-vuotiaan ja ekaluokkalaisen kanssa käyttämään koiran iltalenkillä ja katsonut lapsia nukkumaan laittaessaan netistä, paljonko peli päättyi, jotta on saanut kerrottua sen innokkaalle pikkufanille. Kustannukset
lippu:18,50 euroa

B) Perhe on ostanut Ruutu-palvelun kausikortin ja sen hinta tätä yhtä kotipeliä kohti on tässä kuussa (vain kotipelit otettu huomioon hintaa jyvitettäessä) 5 euroa. Kotiin tultuaan vanhemmista toinen alkaa valmistaa ruokaa, toinen lähtee koiran kanssa juoksulenkille. Ehditään juuri mukavasti syödä ennen pelin alkua ja siirrytään koko perheen voimin sohvalle katsomaan peliä. Kolne seuraa innokkaasti peliä, pienin kiehnää vanhempien syleissä tyytyväisenä. Ensimmäisellä erätauolla tehdään pussi pop cornia ja lapsista vanhempi saa lasillisen limsaa ja pienempi trip-mehun. Vanhemmista toinen korkkaa kaljan ja toinen juo myös lasin limsaa. Pelin jälkeen syödään iltapala ja toinen laittaa lapset nukkumaan ja toinen käyttää koiran vielä iltapissalla. Kustannukset
osuus Ruudun kuukausihinnasta: 5,00 euroa
pussi mikro pop cornia: 0,5 euroa
8 dl limsaa: 1,2 euroa
Trip mehu: 0,8 euroa
Kokonaiskustannukset: 7,5 euroa

Minä luulen, että montaakaan kannattajaa ei hirveästi hävetä, vaikka valitsisikin vaihtoehdon B.

Ja ennen kaikkea, ei ole asiakkaan velvollisuus ostaa tuotetta, vaan myyjän tehtävä myydä se asiakkaalle.
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Niin sinua. mutta sinä et yksinäsi täytä Turussakaan hallia, tai olet tosi iso jätkä. Noin intohimoisesti jääkiekkoon suhtautuvia on todella vähän. Suurimmalle osalle ihmisistä penkkiurheilu ei ole edes ykkösharrastus saati sitten ykkösasia elämässä. Monille se parisuhde yms. on tärkeämpi kuin paikallisen lätkäjengin pelit. Monelle oma liikuntaharrastus voi olla tärkeämpi,omat lapset ovat varmaankin lähes kaikille. Samoin sen oman lapsen jääkiekkoharjoitukset tai ratsastustunti voi olla perheen arvojärjestyksessä korkeammalla kuin penkkiurheilu.

Sen lätkäjengin pitää ymmärtää, että se on heidän hommansa selittää ihmisille, miksi perheenäidin on tärkeämpää päästä katsomaan lätkäpeli paikanpäällä kuin perheenisän on päästä pelaamaan puulaakifutista, kun äiti voisi vaihtoehtoisesti katsoa pelin kotona ja vahtia samalla lapsia ja mies voi lähteä kolmannen erän puolivälissä harkkoihinsa.

Tämä on hyvä pointti, jota itsekin yritin jo aikaisemmin tuoda esille. Se, että me ollaan täällä Jatkoajassa keskustelemassa yleisömääristä, kertoo jo, että meitä kiinnostaa jääkiekko enemmän kuin keskivertokatsojaa. Keskivertokatsojalle moni Mr. Foxin mainitsemista tekosyistä on ihan oikeasti tarpeeksi hyviä syitä jäädä kotiin, koska heitä ei yksinkertaisesti kiinnosta jääkiekko niin kovasti. Heille jääkiekko on vain yksi vapaa-ajan harrastus muiden joukossa. Ei sen kummempi asia kuin leffateatterissa käyminen.

Minulle jääkiekko on tärkeä asia. Erittäin tärkeä. En ole käynyt elokuvissa vuosiin, koska aina kun harkitsen menoa, mietin, että pääsen samalla hinnalla peliin. Silti minunkin elämässäni on asioita, jotka menevät tärkeysjärjestyksessä jääkiekon edelle. Tälle kaudelle olen budjetoinut vain noin neljä runkosarjapeliä, koska olen säästämässä tulevaisuuden suurta unelmaa varten. Ehkä se tekee minusta huonomman fanin kuin Mr. Fox, mutta minä laitan oman tulevaisuuteni jääkiekon edelle. Seurojen tehtävä olisi keksiä tapoja, millä lista asioista, joita ihmiset laittavat jääkiekon edelle, pienenisi. Valitettavastihan tilanne on se, että usein se jääkiekkopeli ei ihan oikeasti ole sen kummempi tapahtuma kuin ilta elokuvissa.
 

magnum37

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tulevaisuuden Sport
Nyt pitäisi vielä tosissaan miettiä ja tutkia, että onko keikkatarjonta lisääntynyt räjähdysmäisesti vai ovatko ihmiset alkaneet käydä huomattavasti suuremmilla joukoilla keikoilla. Jotenkin kuitenkin musta tuntuu, että tämän tyyppinen (hyvä) selitys selittää vain todella pienen murto-osan SM-liigan pudonneista katsojamääristä.

Voihan tässä olla osansa suomalaisten 'eurooppalaistumisessa' siinä mielessä, että ne jotkut matseissa ennen säännöllisesti käyneet ovat alkaneet arvostaa muita vapaa-ajan viihdemuotoja, kaikenmaailman hipsterimenoineen.

Painotit sitä, miten vielä pari-kolme vuotta takaperin yleisömäärät olivat hyviä, mutta ehkä siemen nykykehitykselle on kuitenkin kylvetty jo aikaisemmin? Ehkä silloin kun puhumiehet alkoivat todella tehdä tästä Suomen suosituimmasta pelistä isoa bisnestä, minkä jatkumona tuli suljettu sarja kabinettipäätöksineen yms. Menikö kiekkopäättäjien ahneus liian pitkälle? Kehitettiin vaan lisää pelejä, lisää EHT-juttuja jne. ajatuksella, että kiekkohullu kansa myös tuhlaa vaan enemmän ja enemmän rahaa tähän viihteeseen, riippumatta siitä onko peleillä todellista urheilullista merkitystä. Nyt on sitten lakipiste ylitetty, vai onko?

Onko pelimäärät ja sirkushuvit astuneet aidon sydämen ja tunteen tilalle? Siltä hiukan toisinaan vaikuttaisi.

Jos nyt omia asenteitani ajattelen, niin vaikka kiekkohulluksi itseni miellänkin, niin vähän on makuaisti lajin suhteen huonontunut. Määrää painotetaan laadun sijaan. Pelejä on ehdottomasti liikaa ja myös liikaa loukkaantumisia pitkälti juuri siitä johtuen. Iso osa liigapeleistä on nykyään huonosti organisoitua kiekollista pelaamista, missä peli on kehittynyt liiaksi puolustuksen kautta sellaiseksi asemasodaksi ja painimiseksi. Haluaisin nähdä enemmän oivaltavia avauksia ja syöttöjä, kauniita maaleja, mutta näitä liigapelit tarjoavat yllättävän vähän. Taitavat pelaajat ja mielenkiintoiset persoonat ovat käyneet harvinaisiksi tässä sarjassa. Aivan liian harvinaisiksi. Myös pelaajien ahneus ja urakeskeisyys sekä seuraikonien puute ei ainakaan ole omaa kiinnostustani parantanut. On melkoisen syvältä, ettei kotiyleisö pääse nauttimaan parhaiden omien kasvattien varttumista suosikkijoukkueen syömähampaiksi ennenkuin nekin jo iso raha vie. Myös liigan nykyiset oman ulkkarit ovat "hieman" heikompitasoisia pelaajia kuin vielä 10-15 vuotta sitten.

Iso osa tämän lajin tunnetta on myös riski/mahdollisuus pudota ja nousta sarjojen välillä. Sillä on jopa suurempi tunneperäinen merkitys kuin mestaruuden voittamisella.
 
Suosikkijoukkue
Vaasan ylpeydet, punavalkoiset & Voittamaton Vaasa
Yksi asia on myös kanta-asiakkaista, eli kausikorttilaisista huolenpitäminen. Ei tarvitsisi olla isoja ja taloudellisia panostuksia, mutta ainakaan Sport ei tarjoa käytännössä mitään muuta, kuin kortin ja sen oman paikan kausikortin hinnalla. Joku sanoo varmasti, että miksi ja mitä sen pitäisi sitten tarjota?

Ylläpitäähän kaikki muutkin huolta asiakkaistaan parhaansa mukaan. Autoliikkeet, kanta-asiakaskortti edut kaupoissa, hotelleissa jne.

En tiedä muista seuroista, mutta Sport ei ainakaan muista millään muulla tavalla, kuin laskulla ja sillä muovisella kortilla.
Saisi edes saatana kahffet ilman hallilta kausarilla, mutta kun ei. Ei niin mitään huolenpitoa kanta-asiakasyhteistyön jatkumon eteen.

Mitä ajan tällä takaa. Yksi paska kausi ja osa saattaa jo jättää kortin uusimisen. Lisäksi kausikorttilaiselle myyty paikka tuo tuloja takuuvarmasti, oli hän paikallaan tai ei. Hieman vaikka siis edullisemmin kausikortteja ja pidettäisiin huolta niistä jo sen ostaneista, niin tulovirtojakin olisi helpompi budjetoida nyt ja tulevaisuudessakin.
 

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Yksi asia on myös kanta-asiakkaista, eli kausikorttilaisista huolenpitäminen. Ei tarvitsisi olla isoja ja taloudellisia panostuksia, mutta ainakaan Sport ei tarjoa käytännössä mitään muuta, kuin kortin ja sen oman paikan kausikortin hinnalla. Joku sanoo varmasti, että miksi ja mitä sen pitäisi sitten tarjota?


Tämä on myös yksi asia. Oliko niin, että joku seura pisti pelaajia soittelemaan kiitokset kausikortin uusineille tms? Halpa keino, joka varmasti lämmittäisi monen mieltä. Tai edes joulukortti jonkun pelaajan nimmarilla.

Tai kutsuvierastilaisuus kausikorttilaisille ennen kauden alkua. Mahdollisuus tavata pelaajia, ottaa kuvia, ehkä jopa voitaisiin ottaa innokkaimpia kausikorttilaisia mukaan jäälle 'luistelukouluun', valmentaja jutustelemassa tulevasta kaudesta, ehkä vähän jotain esittelyä joukkueen arjesta yms. jolla saataisiin kausikorttilaiset tuntemaan olevansa osa 'perhettä.' Samalla saisi kuitenkin myytyä fanikamaa ja kahvia ja pullaa, joten ei edes taloudellisesti välttämättä menisi tappiolle.
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Yksi asia on myös kanta-asiakkaista, eli kausikorttilaisista huolenpitäminen. Ei tarvitsisi olla isoja ja taloudellisia panostuksia, mutta ainakaan Sport ei tarjoa käytännössä mitään muuta, kuin kortin ja sen oman paikan kausikortin hinnalla. Joku sanoo varmasti, että miksi ja mitä sen pitäisi sitten tarjota?

Ylläpitäähän kaikki muutkin huolta asiakkaistaan parhaansa mukaan. Autoliikkeet, kanta-asiakaskortti edut kaupoissa, hotelleissa jne.

En tiedä muista seuroista, mutta Sport ei ainakaan muista millään muulla tavalla, kuin laskulla ja sillä muovisella kortilla.
Saisi edes saatana kahffet ilman hallilta kausarilla, mutta kun ei. Ei niin mitään huolenpitoa kanta-asiakasyhteistyön jatkumon eteen.

Mitä ajan tällä takaa. Yksi paska kausi ja osa saattaa jo jättää kortin uusimisen. Lisäksi kausikorttilaiselle myyty paikka tuo tuloja takuuvarmasti, oli hän paikallaan tai ei. Hieman vaikka siis edullisemmin kausikortteja ja pidettäisiin huolta niistä jo sen ostaneista, niin tulovirtojakin olisi helpompi budjetoida nyt ja tulevaisuudessakin.

Minusta kuulostaa omituiselta, jos kausikortin kanssa ei oikeasti tule mitään muuta kuin paikka katsomossa. En tiedä miten liigajoukkueilla on, mutta esimerkiksi Frölundalla kausikorttiin kuuluu mm. alennuksia fanituotteista ja yhteistyökumppaneiden palveluista, seuran toimijoiden haastatteluja baarissa ennen peliä, sähköpostia ennen jokaista peliä, ilmainen sisänpääsy fanien päivään, tilaisuus hallilla, jossa katsotaan yhdessä vieraspeli. Jos kausikortin ostaa jo kesäkuussa kuuluu siihen vielä kaupan päälle lounas joukkueen kanssa.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Noin intohimoisesti jääkiekkoon suhtautuvia on todella vähän. Suurimmalle osalle ihmisistä penkkiurheilu ei ole edes ykkösharrastus saati sitten ykkösasia elämässä. Monille se parisuhde yms. on tärkeämpi kuin paikallisen lätkäjengin pelit.
Ei-ei-ei! En todellakaan tarkoittanut sitä, että jääkiekko (paikan päällä seuraten) olisi mun elämässäni joku ykkösasia, joka ajaa kaiken muun edelle!

Tarkoitin lähinnä sitä, että kun elämässä asiat ovat yleisesti kunnossa, niin lätkämatsiin lähtö ei ole mikään iso juttu. Minkälainen parisuhde rakentuu terveelle pohjalle, jossa toinen osapuoli kieltää toista osallistumasta harrastuksiinsa? Ihan yhtälailla voidaan kuvitella toisen kieltävän toista menemästä puntille tai lenkille kuin lätkämatsiin tai vaikka poikien kanssa kaljalle.

Mun mielestäni jos parisuhteessa ja elämässä muutenkin asiat ovat kunnossa, niin tällaisista asioista ei ole tarpeen edes keskustella. Kyse on kuitenkin vain muutamasta kympistä ja tunnista eikä mistään viikon kalareissusta. Aivan samoin toisella osapuolella pitää olla oma vapautensa harrastuksiin ja omiin kavereihin. Menee todella sairaaksi, jos näitä ruvetaan rajoittamaan.

Omalta kohdaltani lisään vielä sen, että parisuhteissani jääkiekon seuraaminen paikan päällä on ollut aina molempien yhteinen harrastus.

Siihen on monen helppo vastata. Esimerkiksi rahaa on käytettävissä 20 euroa, joten vaihtoehdot ovat nämä:

Kotitaloudesta (pariskunta +2 lasta) kolme on jossain määrin kiinnostunut jääkiekosta, yksi vielä kyselee, kumman väriset paidat meidän suosikilla on. Tullaan töistä päiväkodin kautta kotiin kello 17.15. Ilta voi jatkua näin:
Muuten hyvä tarina, mutta tummensin ontuvimmat kohdat.

Kaksi työssäkäyvää ihmistä + kaksi alaikäistä lasta + ei autoa + rahaa käytettävissä vain 20EUR. Mikä homma ei täsmää yleisellä tasolla? Poikkeustapauksia ja ääriesimerkkejä voi tietysti jokainen keksiä tykönään.
 

Juhaht

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Kirjoitin tämän Bluesin puolelle, mutta sama asia koskee koko liigaa ja yleisömääriä.

---
Ylätasollahan ongelma on merkityksettömyys. Ihmiset kuluttavat tarinoita ja tarinat koskettavat ihmisiä vain jos ne merkitsevät jotain kokijalleen. Bluesin kausi kokonaisuudessaan voi olla tarina, jonka kuluttaja haluaa kokea ja "ostaa", mutta yksittäinen peli ei ole sellainen. Tämä johtuu siitä, että yksittäisen pelin merkitys on lähes mitätön. Jokainen joukkue kohdataan monta kertaa ja kun liian pitkä runkosarja on maalissa, nollataan sen tulokset lähes kokonaan ja aloitetaan pudotuspelit.

Tämä on se todellinen ongelma, jota liigassa ei ole tunnistettu tai suostuttu hyväksymään.

---

Tämä pitäisi liigassa hiffata. Kun ottelut tuntuvat merkityksellisiltä, ei jengiä kiinnosta mitä muuta voisi tehdä samaan aikaan. Hallilla halutaan olla. Nyt kun pelit ovat täysin yhdentekeviä, on helppo valita jotain muuta viihdykkeeksi. Mikäli ottelut olisivat merkityksellisempiä, ei kovalla hinnallakaan olisi niin väliä, sillä rahalle koettaisiin saatavan vastinetta. Nyt näin ei ole.
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Kirjoitin tämän Bluesin puolelle, mutta sama asia koskee koko liigaa ja yleisömääriä.

---
Ylätasollahan ongelma on merkityksettömyys. Ihmiset kuluttavat tarinoita ja tarinat koskettavat ihmisiä vain jos ne merkitsevät jotain kokijalleen. Bluesin kausi kokonaisuudessaan voi olla tarina, jonka kuluttaja haluaa kokea ja "ostaa", mutta yksittäinen peli ei ole sellainen. Tämä johtuu siitä, että yksittäisen pelin merkitys on lähes mitätön. Jokainen joukkue kohdataan monta kertaa ja kun liian pitkä runkosarja on maalissa, nollataan sen tulokset lähes kokonaan ja aloitetaan pudotuspelit.

Tämä on se todellinen ongelma, jota liigassa ei ole tunnistettu tai suostuttu hyväksymään.

---

Tämä pitäisi liigassa hiffata. Kun ottelut tuntuvat merkityksellisiltä, ei jengiä kiinnosta mitä muuta voisi tehdä samaan aikaan. Hallilla halutaan olla. Nyt kun pelit ovat täysin yhdentekeviä, on helppo valita jotain muuta viihdykkeeksi. Mikäli ottelut olisivat merkityksellisempiä, ei kovalla hinnallakaan olisi niin väliä, sillä rahalle koettaisiin saatavan vastinetta. Nyt näin ei ole.

Minusta tuntuu, että sama merkityksettömyys saatta vaivata myös koko kautta. Jotenkin tuntuu, että nykyään on vähemmän ihmisiä, joille se oma joukkue olisi oikeasti sydäntä lähellä ja ehkä jopa osa omaa identiteettiä. Jääkiekon merkitys ihmisille on vähentynyt. Pelit on vaan viihdettä muun viihteen joukossa ja mm. merkityksettömien pelien vuoksi usein huonompaa viihdettä kuin moni muu viihde. Pelien määrää vähentämällä ja avoimella liigalla tätä merkityksellisyyttä saataisiin varmasti lisättyä, mutta ei välttämättä tarpeeksi. Seurojen pitäisi panostaa enemmän siihen, että kannattaja todella tuntee olevansa osa seuraa ja jääkiekkoperhettä.
 
Suosikkijoukkue
Vaasan ylpeydet, punavalkoiset & Voittamaton Vaasa
Marre ja Meeps: hyviä ideoita ja näkemyksiä.
Marre: saanko lainata erinomaisia ideoitasi ja laittaa ne Sportin johdolle?
Meeps: saanko lainata nuo huomiosi ja laittaa ne Sportin johdolle?

Kiitos etukäteen ja Marre, sähän suollat solkenaan huikeita ideoita. Suorastaan loistavia!
 

Marre

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, (HIFK)
Kaksi työssäkäyvää ihmistä + kaksi alaikäistä lasta + ei autoa + rahaa käytettävissä vain 20EUR. Mikä homma ei täsmää yleisellä tasolla? Poikkeustapauksia ja ääriesimerkkejä voi tietysti jokainen keksiä tykönään.

Mikä tahansa keskituloinen perhe, jolla yksi lapsi täydellä maksulla päiväkodissa, ehkä toinen iltapäiväkerhossa, perheasunnon asuntolaina ja yhden tai kahden auton kulut (esimerkissäni tyyppi meni pyörällä, koska 5 km matkalla ruuhkat huomioonottaen se on nopein tapa ja samalla säästyi sitä bensarahaa ja mahdollinen paikoitusmaksu.) Vielä jos se innokas pieni lätkäfani itse pelaa, niin taas lisääntyvät kulut.

Kyllä monessakin tuntemassani keskituloisessa lapsiperheessä yhden aikuisen omiin yksityisiin viihdemenoihin on budjetoitu alle satanen kuussa per lärvi, eli parisen kymppiä viikkoa kohden. Perheen yhteisiin viihdemenoihin sitten ehkä vähän enemmän.

EDIT: Pat, kaikki ideat erittäin vapaassa käytössä ;)
 

Eikka86

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Millä tavalla perhe tai työtilanne liittyvät koventuneeseen kilpailuun ihmisten vapaa-ajasta?

Käytännössähän tämän tekosyyn käyttäminen tarkoittaa sitä, että aina aiemmin hallilla kävi vain työttömiä sinkkuja, jotka ovat nyt löytäneet sekä töitä että parisuhteen ja muuttuneen elämäntilanteensa johdosta jättävät menemättä hallille. Vain tämä liittäisi perheen ja työtilanteen "kilpailu ihmisten vapaa-ajasta" -kategorian alle.

Ennen pelejä tuli televisiosta kerran viikossa ja pelejä nähdäkseen piti mennä halliin. Nykyisellään esimerkiksi ruutu tarjoaa kaikki pelit 20,00€ / kk, joka mahdollistaa pelien seuraamisen missä tahansa sekä mahdollistaa ajan viettämisen samalla perheen kanssa. Esimerkiksi eilisen kierroksen aikana kylvetimme tyttären ja tehtiin kotihommia samalla.

@Marre ja @Meeps avasikin asiaa hyvin.

@Pat_LaFontaine Tapparan fan clubiin kuulumalla saa kausarin halvemmalla sekä kausarilla useita etuja Tapparan yhteistyökumppaneilta. Näistä ehkä tärkeimpänä halvempi olut eräässä kuppilassa.
 
Viimeksi muokattu:

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Marre ja Meeps: hyviä ideoita ja näkemyksiä.
Marre: saanko lainata erinomaisia ideoitasi ja laittaa ne Sportin johdolle?
Meeps: saanko lainata nuo huomiosi ja laittaa ne Sportin johdolle?

Kiitos etukäteen ja Marre, sähän suollat solkenaan huikeita ideoita. Suorastaan loistavia!

Toki. Tuossa on vielä linkki Frölundan sivuille, jossa kerrotaan mitä kaikkea kausikortti sisältää. Serieplats Plus - Frölunda Indians

Henkilökohtaisesti pidän tuota fanien päivää erittäin hienona tapahtuma. Se on vuosittain elokuussa paikallisessa huvipuistossa, jossa on koko joukkue paikalla antamassa nimmareita ja jutustelemassa. Siellä on myös haastatteluja, fanituotemyyntiä ja kilpailu, jonka voittajat pääsevät valitsemansa pelaajan kanssa johonkin huvipuiston laitteista. Tällaiset tapahtumat ovat mielestäni suuressa roolissa siinä, että kannattajat saadaan tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi seuraa. Varsinkin lapset tietysti rakastavat kyseistä tapahtumaa, mutta kyllä se minullekin on yleensä elokuun kohokohta. Onko liigajoukkueilla mitään samankaltaisia tapahtumia?
 

Meeps

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Frölunda
Tämä on myös yksi asia. Oliko niin, että joku seura pisti pelaajia soittelemaan kiitokset kausikortin uusineille tms? Halpa keino, joka varmasti lämmittäisi monen mieltä. Tai edes joulukortti jonkun pelaajan nimmarilla.

Tai kutsuvierastilaisuus kausikorttilaisille ennen kauden alkua. Mahdollisuus tavata pelaajia, ottaa kuvia, ehkä jopa voitaisiin ottaa innokkaimpia kausikorttilaisia mukaan jäälle 'luistelukouluun', valmentaja jutustelemassa tulevasta kaudesta, ehkä vähän jotain esittelyä joukkueen arjesta yms. jolla saataisiin kausikorttilaiset tuntemaan olevansa osa 'perhettä.' Samalla saisi kuitenkin myytyä fanikamaa ja kahvia ja pullaa, joten ei edes taloudellisesti välttämättä menisi tappiolle.

Frölundan kauden ensimmäinen kausikortin ostaja sai oikein henkilökohtaisen vierailun ja kukkapuskan varakapteenilta.

Skellefteå taas järjestää vuosittain playoffsien avauksen, jossa perinteisten nimikirjoitusten lisäksi voi muunmuassa luistella pelaajien kanssa.

Ehkä meillä olisi jotain opittavaa Ruotsista?
 
Hesarissa kerrottiin tänään, että espoolaisilla on liian isot palkat ja liian korkea koulutus jotta he kävisivät matseissa.

@Meeps Samaa mieltä. Seurajääkiekko ei vaan enää ole niin iso juttu kuin vaikkapa viime vuosituhannen lopulla.
 
Suosikkijoukkue
Vaasan ylpeydet, punavalkoiset & Voittamaton Vaasa
Onko liigajoukkueilla mitään samankaltaisia tapahtumia?

Kiitinkin jo YV:llä kumpaakin, mutta laitetaan uusiksi tännekin iso Kiitos!

En kyllä usko, että junttisuomessa olisi yhdelläkään seuralla mitään noin hienoa kattausta, mitä Frölunda tarjoaa kanta-asiakkailleen. Tuo on juuri se, mitä itsekin mietin. Ei nyt ehkä ihan noin isoja juttuja, mutta jotain kuitenkin.

Muistelisin, että Jokereilla olisi ollut ainakin aikanaan jotain risteilykuvioita, joissa kaverini olisivat olleet mukana, mutta niillä taisi olla joku hintalappu kylläkin.

Hienoja juttuja niin Marren ideat, kuin Meepsin linkittämät Frölundan asiakashuomioiminen. Toivottavasti mahdollisimman moni kanntaja tahoiltaan pystyy näistä ottaa koppia ja viemään myös omien seurojensa johdolle tiedoksi.
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Kyllä monessakin tuntemassani keskituloisessa lapsiperheessä yhden aikuisen omiin yksityisiin viihdemenoihin on budjetoitu alle satanen kuussa per lärvi, eli parisen kymppiä viikkoa kohden. Perheen yhteisiin viihdemenoihin sitten ehkä vähän enemmän.
Huh-heijaa... tuon kokoisesta (1.200EUR/vuosi) on helpostikin lohkaistavissa kausikortin hinta (400EUR), jonka jälkeen jää vielä koko vuodelle 800EUR muihin harrastuksiin. Tämä siis olettamalla, että matseissa on tarkoitus käydä kerran viikossa - eli neljä kertaa kuukaudessa - eli ~28 kertaa seitsemän kuukauden mittaisen kauden aikana.

Vastaavasti jos taas tarkoitus on käydä vain kerran-pari kuussa matsissa, niin "henkilökohtaisesta viihdebudjetista" on todennäköisesti mahdollisuus lohkaista yhteen matsiin enemmänkin kuin pelkkä matsilipun hinta.

Kaikkihan on täysin kiinni pelkästä etukäteissuunnittelusta. Periaatteessa myös matsissa nautitut virvokkeet (kuten mainitsit nakkimukista) voidaan laskea myös ruokabudjettiin. Joka tapauksessa sinä päivänä ja matsin aikana olisi tullut jotain syötyä. Ei ehkä niin kalliilla, mutta kuitenkin. Ja koko ajan pitää muistaa, että kyse on vain parista illasta kuukaudessa. Tai jos kyse on enemmästä, niin kausikortin hankkimalla "viihdebudjettia" on käytössä myös enemmän kauden aikana.

Käsittämättömiä selityksiä!
 

Mr.Fox

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS respektit: HIFK ja Ässät
Nykyisellään esimerkiksi ruutu tarjoaa kaikki pelit 20,00€ / kk, joka mahdollistaa pelien seuraamisen missä tahansa sekä mahdollistaa ajan viettämisen samalla perheen kanssa.
Onko kotimatsin seuraaminen televisiosta sama (tai jopa parempi?) asia kuin paikan päällä? Jos mä nyt tulkitsin tämän asian ja asenteen oikein, niin ei paljoa tarvitse enää ihmetellä yleisökatoa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös