K18 ja Eddie kirjoittelivatkin tuossa AC Oulun asetelmista.
Jatkanpa Wilzun viitoittamalla tiellä ja laitan oman arvioini AC Oulun tilanteesta.
Hyökkäys
AC Oulun tämän hetken haavoittuvin osa-alue. Tarjolla kärkeen on vammakierteessä oleva takavuosien maalikuningas Luiz Antonio, joka kunnossa ollessaan on yksi Ykkösen varteenotettavimmista maalipörssin voittajista. Itse uskon hänen kuitenkin olevan pelikuntoinen korkeintaan puolissa joukkueen peleistä, joten taustalta tulee löytyä tukea.
Toinen hyökkääjä ja keskikentällä viihtyvä pelaaja on B-juniori-ikäinen Olli Vilppola, joka suurella todennäköisyydellä tulee pelaamaan tulevalla kaudella lainassa alemmissa sarjoissa. Hänen fysiikkansa ei kertakaikkiaan ole vielä riittävä Ykkösen vaatimalla tasolla.
Laidoille AC Oululla on tarjolla Ykkösen GBK:sta kotikonnuille palannut Kim Kaijalainen. Parhaimmillaan mies on hyvää Ykkösen tasoa, mutta taso vaihtelee liikaa eikä puolustaminen ole miehen vahvoja puolia. Tulee saamaan kuitenkin peliaikaa joukkueessa säännöllisesti. Roolina laitajuoksija. Odotettavissa kuitenkin, että aloittaa pelejä vaihtopenkiltä käsin.
Toinen laitapelaaja on Rafinha. Brasilian alasarjoista tuleva Rafi on urheilullisen oloinen ja taitava tyyppi, jonka kohdalla suuri kysymys tulee olemaan sopeutuminen kovaan peliin. Odotettavissa on keskityksiä ja taitavaa hyörintää. Todellinen taso tulee esille, kun joutuu todelliseen testiin kovien joukkueiden kanssa. Tähän mennessä onnistunut hyvin.
Keskikenttä
Timantinkova keskikenttä. Lähes yhtä kova kuin puolustus. Väittäisinkin keskikentän olevan kokonaisuudessaan yksi Ykkösen kovimmista. Kysymyksenä on vain, miten tasapaino keskialueen eri osa-alueiden välillä tullaan löytämään.
Keskikentän rikkovaan tai sitten hyökkäyksen piikkiin tai puolustukseen on AC:lla mahdollisuus asettaa Oulun Roy Keane, Jukka Puurunen. Ikitaistelija, joka pelaa kovaa. Joissakin tilanteissa jopa turhan kovaa, josta kertovat viimevuoden lukuisat varoitukset ja muutamat kentältä poistot. Viime kausi jäi kesken pahan loukkaantumisen jälkeen. Joukkueelle arvokas pelaaja.
Rovaniemeltä tullut Petri Lehtonen viihtyy keskikentän pohjalla tai puolustuksessa. Viimeisenä parina kautena mies on ollut maaginen alkukaudesta, mutta hyytynyt sen jälkeen pahan päiväisesti. Sanomattakin on selvää, että Pedro on AC:lle yksi tärkeimmistä pelaajista ensi kaudella ja tuo kokemuksellaan arvokasta pääomaa joukkueelle.
Jeferson Pires. Keskikentän taituri. Heikkoutena pehmeys kovissa peleissä eikä pärjää kaksinkamppailuissa. Joukkueen erikoistilanteissa suuressa roolissa ja tekee suurimman osan maaleistaan erikoistilanteista. Keskikentän keskellä tai sitten hyökkäyksen laidalla viihtyvä pelimies. Ei kuulu suosikkipelaajiini, mutta kuitenkin tärkeä mies joukkueelle.
Vitao. Pires-klooni Brasilian alasarjoista. Viihtyy myös keskikentän keskustassa. En näekään mahdolliseksi Piresin ja Vitaon peluutusta samaan aikaan keskikentän keskustassa, sillä he ovat liian samanlaisia ja rapattavissa pois kovalla pelillä. Vielä arvoitus kovissa peleissä, mutta pärjännyt kohtalaisesti harjoituspeleissä.
Olavi Arvola. Ensi kauden uusi Miika Takkula. Keskikentällä tai puolustuksessa viihtyvä Arvola on armoton työmyyrä, joka on läpimurtokauden kynnyksellä. Hieman on kysymysmerkkinä, miten mahtuu pelaamaan AC:n keskikentällä. Tiedossa kuitenkin minuutteja läpi kauden.
Janne Kauppila. OLS:sta AC Ouluun täksi kaudeksi. Pieni kokoinen ikitaistelija. Voi pelata keskikentällä tai sitten puolustuksessa laidalla. Samanlainen tilanne kuin Arvolalla. Oikea terrieri, joka tulee kuumentamaan useamaan vastapelaajan tunteet kesän aikana.
Puolustus
AC Oulun vahvin osa-alue ja väittäisin tätä Ykkösen kovimmaksi nelikoksi. Laajuutta myös löytyy varastosta. Lähdetään laidoilta.
Vesa Kiljunen. Palannut harjoituspeleissä laitapakiksi hyökkäyksen laidalta. Eli monikäyttöinen tarpeen tullen. Hyvä hyökkäyssuuntaan ja kauden mittaan odotettavissa lukuisia nousuja. Kysymysmerkki, miten pärjää kovemmissa peleissä alaspäin pelattaessa.
Jani Sipilä. Kivikova toppari. Erikoistilanteissa AC Oulun ase. Pelaa päivästä toiseen samalla tasolla, joten valmentajan ihannepelaaja. Tappiotilanteissa nousee useasti piikkiin tuomaan voimaa pääpallotilanteisiin. Sarjan paras toppari mielestäni.
Mike Peltola. Paluumuuttaja, joka ottaa Janne Mahlakaarron paikan Sipilän rinnalla. Voi pelata myös keskikentällä. Rautainen kokemus. Suu käy jatkuvasti ja arvokas tuki joukkueen nuoremmille pelaajille. Joukkueen liideri yhdessä kapteeniston kanssa.
Marko Koivuranta. Viime kausi oli hieno. Nousee myös hanakkaasti ja vaarallinen erikoistilanteiden antaja. Yksi sarjan parhaista laitapakeista. Joukkueen liideri, joka piiskaa muita parempaan suoritukseen. Ei kaihda myöskään kovaa peliä. Elintärkeä mies.
Maalivahtipeli
Ykkösen huipputasoa.
Mikkelistä Ouluun monta vuotta sitten tullut Jani Luukkonen on Ykkösen paras maalivahti. Ruoskii puolustusta kovin sanankääntein ja valmennus saa siinä myös osansa. Ohjaa äänekkästi joukkueen peliä.
Toinen maalivahti on Mikko Siivikko, joka ei vielä riitä näihin peleihin.
Valmennus
Steven Polack. Ristiriitainen persoona kuin myös joukkueen manageri Miika Juntunen. Onkin mielenkiintoista kuinka kauan kestää ennen kuin miehet ottavat yhteen. Avain kysymys onkin saako hän pidettyä Miikan pois pelillisten kysymysten parista.
Suhtautuu intohimoisesti jalkapalloon ja vaatii kaikilta paljon. Joten ristiriitoja pelaajiston kanssa on varmasti odotettavissa. Ei mikään Ari Härkösmainen demokratian kannattaja.
Kysymysmerkki. Viestit aikaisemmilta paikkakunnilta eivät hyvää lupaa..
Ihannemiehitys
---Kaijalainen---------Antonio-------Rafinha---
---------Vitao--------Pires/Arvola-------------
-----------Lehtonen/Puurunen-----------------
Koivuranta----Sipilä----Peltola----Kiljunen
-----------------Luukkonen------------------
Arvio
Peliryhmitys AC:lla 4-3-3, jota joukkue on jo käyttänyt useamman kauden. Joukkue hallitsee ja osaa hyödyntää taktiikkaa oivasti. Laidoilta löytyy voimaa ja taitoa hyödyntää taktiikan mahdollisuudet.
Avainkysymys on hyökkääjien tilanne. Joukkue tarvitisisi vähintään yhden Ykkösen tasolla pelaavaan pystyvän hyökkääjän, sillä Antonion tilanne on epävarma. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, miten keskikentän miehitys rakennetaan. Brassit ovat luultavasti keskellä liian heppoisia ja helppoja kohteita.
Puolustus ja keskikenttä ovat Ykkösen huippuluokkaa ja muutenkin joukkueen terävin kärki riittää pitkälle. Kolmas avainkysymys on materiaalin laajuus ja mahdolliset loukkaantumiset. Sopimuksia on yhteensä 18, joista kolme on junioroiden sopimuksia ja yksi Siivikon. Yhteensä siis 14 käyttökelpoista pelimiestä. Loukkaantumisia ei suuremmin kärsi tulla. Luotan kuitenkin Miikan hankkivan muutaman miehen reserviin.
Alku joukkueella on paha, mutta syyskierroksella joukkue saa etukäteen suurimman osan päävastustajista kotiin.
Tällä hetkellä usko on kova ja arvioisin joukkueen taistelevan sijoista 1.-3.. Loukkaantumissuma muuttaa tilanteen ja uskon silloin edessä olevat sijat 4.-6..