Yhteiskunnan vuorokausirytmi

  • 16 781
  • 63

ukkometso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pari eri "sisääntuloaikaa" auttaisi myös pienentämään luokkakokoja, jos ekaluokkalaisista vaikkapa 1A ja 1B tulisivat aamutunneille kouluun ja 1C sekä 1D aloittaisivat omat tuntinsa vaikkapa klo 12. Suuren osan päivästä pärjättäisiin kuitenkin samoilla opettajilla, ehkä pari tuntiopettajaa vaadittaisiin, jotta opettajille jäisi aikaa myös tuntien valmisteluun.

Miten ihmeessä näin pienennetään luokkakokoja? Jos on neljä luokkaa, niin ihan sama milloin ne kouluun tulevat, yhtä paljon niitä on kuitenkin. Vai etkö huomannut, että 2 + 2 = 4?

Ja ihan syvältä on, ettei (ainakaan aikuiset) kykene heräämään aamulla riittävän ajoissa. Töiden ja koulun alkaminen kahdeksalta on erittäin sopiva aika. Minä herään n. 5.30, ehdin lukea lehdet (tiedättekö, ne paperiset tuotteet, jotka aamuyöllä jaetaan laatikoihin tai postiluukkuihin), juoda kahvit, hoitaa aamutoimet ja hätäilemättä ehdin työpaikalle puoli kahdeksaan. Siellä täysin rauhassa valmistautua päivän töihin, jopa hoitaa yhteydenottoja ja sitten kasilta aktiivityöhön. Klo 14 tai 15 duunit ohi, vähän säätöä, ja kohti arkielämää. Aikaa itselle ja muille, jos siltä tuntuu, sellaiset 7 tuntia, nukkumaan n. 22 ja päivä pulkassa.

Tosin ei minun tarvikaan päivittää jotain facebookia, tai pelata fantsuja taistelupelejä yötä myöten. Sehän on alaikäisten itsenäistymisriitti valvoa öisin, kun ollaan niin isoa ja suurta.
 

ukkometso

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Millaisen arvon annat yötyöläisille?

Tarakoitin, anteeksi vaan ihan muuta. Tunnen paljon vuorotyötä tekeviä, siellä on aika erilaisia tapoja yötöitä varten. Nukkuuko esim 14 - 21, ja sitten töihin, vai nukkuuko aamulla töistä tullessa (6.30 - 13).

Mutta ne, jotka päivällä hoitavat työnsä/opiskelun ja silti valvovat yöt, ovat kyllä melko kujalla.

Toisaalta, jos tekee vain yövuoroa, olisiko 4 töitä, 6 vapaata (?), voisivat jotenkin paremmin sopeutua, kuin vuorotyötä tekevät. Tietäisikö joku, siis olisi kokeillut molempia?
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Toisaalta, jos tekee vain yövuoroa, olisiko 4 töitä, 6 vapaata (?), voisivat jotenkin paremmin sopeutua, kuin vuorotyötä tekevät. Tietäisikö joku, siis olisi kokeillut molempia?

Kun olisikin ollut tällainen järjestelmä olemassa meillä Postilla mutta ei niin ei. Meillä tehtiin viisi yötä putkeen ja sitten oli kokonaista kaksi vapaata ja sen jälkeen uudelleen töihin, joko yöhön tai iltaan. Jos teki pitkää yötä ts. vuoro oli 19:00-04:30, tällöin vuoroja oli neljä ja sitten oli kolme vapaata ja sen jälkeen jälleen töihin - joko iltaan tai yöhön.

Kieltämättä jokunen paperityöläinen ihmetteli sitä kuinka suostutaan tällaiseen järjestykseen mutta niillä pelikorteilla pelattiin jotka oli kouraan jaettu. Sama sitten sairaalassakin, ei sielläkään pitkiä vapaita yövuorojen jälkeen ollut. Yksi nukkumapäivä ja sitten yksi tai kaksi vapaapäivää ja sitten jälleen töihin. Nyt olen sitten "onnellisesti" päivätyössä eli pääsääntöisesti aamusta iltaan saakka kymmenen tuntia yhtäkyytiä ja vapaat ovat satunnaisia pahimmillaan yksi päivä ja sitten takaisin töihin. Mutta tämä on tätä hoitoalaa.

vlad.
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Kuten muutamalla edellä, minullakin luontainen rytmi on nukkua jotakuinkin 01:00-09:00. Opiskeluaikana aamuluennot tuli säännönmukaisesti skipattua, tai jopa valittua opintoja kellonajan mukaan. Nyt työelämässä on herättävä kuuden jälkeen, ja kun nukahtaminen parhaimmillaan onnistuu 23:30 tienoolla, syntyy arkena aina tunti-pari univelkaa. Iän kertyessä tilanne on kuitenkin hieman helpottanut, ei aiemmin olisi ollut puhettakaan nukahtamisesta ennen keskiyötä.

En kyllä silti tiedä muuttaisinko aikataulua dramaattisesti, jos sellaiseen valta annettaisiin. Välillä olen ollut tekemässä täysipäiväisesti tutkimustyötä, jolloin työaikansa saa valita vapaasti. Silloin usein aamupäivä valuu viemäristä alas, ja vaikka olo on virkeämpi koko päivän, ovat ne illan yksinäiset tunnit töissä kyllä todella pitkiä.

Sen sijaan lähtisin muokkaamaan kalenteria, sillä nykyinen systeemi on kummallinen. 12 kuukautta joiden pituudet hyppivät koko ajan. Viikot sentään ovat samanpituisia, mutta ne eivät ole loogisia kuukauden osia. Suurin ongelma on kuitenkin se, että jokaisena perjantaina ja lauantaina iltavirkun ihmisen tekee mieli valvoa pidempään, ja jokainen sunnuntai-ilta ja usein maanantai-iltakin on taistelua rytmin palauttamisen kanssa.

Ehdotankin seuraavaa: Jokaiseen viikkoon laitetaan 10 päivää. Näistä seitsemän tehdään töitä, kolme ollaan vapailla. Näin esim. 70 päivän syklissä olisi 7 viikkoa ja 21 vapaapäivää, verraten nykyjärjestelmän 10 viikkoa ja 20 vapaapäivää. Kyseinen lisävapaa tienattaisiin helposti tuottavuuden kasvulla, kun rytminvaihdoksia olisi vähemmän, ja toisaalta aina työnteon kannalta muutenkin tehottomia maanantai- ja perjantaipäiviä olisi harvemmin.
Vuodessa olisi siis 12 30-päiväistä kolmen viikon kuukautta, ja lisäksi ylimääräinen viiden päivän siirtymäjakso, joka voitaisiin pyhittää vaikka uudenvuoden, joulun, pääsiäisen tms. vapaavalintaisten pakanallisten riittien juhlintaan.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Miten ihmeessä näin pienennetään luokkakokoja? Jos on neljä luokkaa, niin ihan sama milloin ne kouluun tulevat, yhtä paljon niitä on kuitenkin. Vai etkö huomannut, että 2 + 2 = 4?

Olisi pitänyt tarkentaa, että neljä luokkaa (joista kaksi aloittaa oppitunnit klo 08 ja kaksi klo 12) tarkoittaa pienempiä luokkakokoja verrattuna tilanteeseen, jossa niitä luokkia on nykyisellään vain kaksi (eli 1A ja 1B). Eli tarkoitin siis sitä, että nykyiset välillä turhan isoksi paisuneet ryhmät voi vaikka jakaa kahtia, jolloin muodostuisi useampia luokkia joissa olisi vähemmän oppilaita per luokka.

Ja ihan syvältä on, ettei (ainakaan aikuiset) kykene heräämään aamulla riittävän ajoissa. Töiden ja koulun alkaminen kahdeksalta on erittäin sopiva aika. Minä herään n. 5.30, ehdin lukea lehdet (tiedättekö, ne paperiset tuotteet, jotka aamuyöllä jaetaan laatikoihin tai postiluukkuihin), juoda kahvit, hoitaa aamutoimet ja hätäilemättä ehdin työpaikalle puoli kahdeksaan. Siellä täysin rauhassa valmistautua päivän töihin, jopa hoitaa yhteydenottoja ja sitten kasilta aktiivityöhön. Klo 14 tai 15 duunit ohi, vähän säätöä, ja kohti arkielämää. Aikaa itselle ja muille, jos siltä tuntuu, sellaiset 7 tuntia, nukkumaan n. 22 ja päivä pulkassa.

Olet klassinen esimerkkitapaus aamuvirkusta ihmisestä jolla ovat rautaiset rutiinit, onnittelut siitä. Se, että sinä olet aamuvirkku ja hieman korkeamman ikäsi vuoksi unen tarpeesi on jo vähäisempi (sehän vähenee mitä vanhemmaksi tulee, tämäkin on biologiaa) ei tarkoita, että kaikki muut olisivat samanlaisia. Se, mikä toimii mainiosti sinulle olisi jokin standardi, jonka pitäisi toimia kaikille, unirytmitutkimuksista ja erilaisista ominaisuuksista viis.

Perustelusi on kärjistettynä kutakuinkin sama kuin jos sanoisit vasenkätisistä, että kyllähän jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi kyetä toimimaan oikeallakin kädellä luontevasti, koska sinäkin pystyt vallan hyvin. Eihän se vaadi kuin vähän itsekuria. Tämähän oli vallitseva linja pitkän aikaa ja vasureita pakotettiin kirjoittamaan oikealla kädellä ja jopa rankaistiin siitä, että he käyttivät vasenta kättään oikean sijasta. Sellaisessa yhteiskunnassa oli helppo olla oikeakätinen ja paheksua niitä, jotka eivät olleet.

Kuten on tutkimuksissa todettu, ilta/aamuvirkkuominaisuus on pitkälti synnynnäinen ominaisuus siinä missä muutkin ihmisen ominaisuudet, eivätkä ne muuksi muutu vaikka joku ominaisuus olisikin yhteiskunnassa hallitseva. Ihmisiä voidaan toki prässätä heille luonnottomaan unirytmiin tai käyttämään kättä, jonka käyttö on heille luontaisesti hankalampaa kuin toisen käden. Se on sitten eri asia, miksi näin pitäisi tehdä ja miksi aamuvirkku-rytmi olisi jotenkin oikeampi kuin iltavirkku-rytmi muualla kuin maataloudessa, rakennustyömailla ja sen sellaisissa työpaikoissa.

Tosin ei minun tarvikaan päivittää jotain facebookia, tai pelata fantsuja taistelupelejä yötä myöten. Sehän on alaikäisten itsenäistymisriitti valvoa öisin, kun ollaan niin isoa ja suurta.

Niistä en mitään tiedä, ei ole Facebook-tiliä enkä pelaa "fantsuja" taistelupelejä, enkä ole ollut alaikäinen sen vuoden jälkeen kun Suomi ensimmäisen MM-kultamitalinsa voitti. Alaikäisten unentarve tulisi kyllä turvata vanhempien toimesta ja nykypäivän teinien yms. pitäisi painua pehkuihin nykyistä aikaisemmin. Myös energiajuomien myymistä pitäisi rajoittaa alaikäisille: omien kokemuksieni mukaan nykypäivän teinit litkivät myöhään illalla litrankin energiajuomia ja ovat virtaa täynnä, eikä uni varmasti tulekaan ajoissa.

Mitä vuorotöihin ja "väärissä vuoroissa" työskentelemiseen tulee, niin vuorokausirytmien vaihtelun aiheuttamat ongelmat ovat vakavia, joillakin vakavampia kuin toisilla. Tuuli Lahti on tutkinut asiaa tarkemmin teoksessaan Circadian rhythm disruptions and health (Vuorokausirytmin häiriöt ja terveys) (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A21/2008). Aiheesta tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansanterveys-lehden artikkelissa, joka löytyy netistä.
Koska vuorokausirytmiä säätelevät kellogeenit osallistuvat solusyklin säätelyyn ja aineenvaihduntaan, epävakaa vuorokausirytmi voi häiritä myös solunjakautumista ja johtaa syövän syntyyn. Viimeaikaisissa tutkimuksissa onkin saatu viitteitä siitä, että vuorokausirytmin häiriöt altistavat tietyille syöpäsairauksille.
Yövuoroja tekevillä uni- ja vuorokausirytmin häiriöt voivat jopa lisätä syöpäriskiä:
- Tutkimus osoitti, että etenkin yötyötä tekevillä miehillä oli kohonnut riski sairastua non-Hodgikinin lymfoomaan.
Yötyötä tekevien miesten riski sairastua non-Hodgkin lymfoomaan oli 10 % korkeampi kuin muun väestön.
 
Ehdotankin seuraavaa: Jokaiseen viikkoon laitetaan 10 päivää. Näistä seitsemän tehdään töitä, kolme ollaan vapailla. Näin esim. 70 päivän syklissä olisi 7 viikkoa ja 21 vapaapäivää, verraten nykyjärjestelmän 10 viikkoa ja 20 vapaapäivää. Kyseinen lisävapaa tienattaisiin helposti tuottavuuden kasvulla, kun rytminvaihdoksia olisi vähemmän, ja toisaalta aina työnteon kannalta muutenkin tehottomia maanantai- ja perjantaipäiviä olisi harvemmin.
Vuodessa olisi siis 12 30-päiväistä kolmen viikon kuukautta, ja lisäksi ylimääräinen viiden päivän siirtymäjakso, joka voitaisiin pyhittää vaikka uudenvuoden, joulun, pääsiäisen tms. vapaavalintaisten pakanallisten riittien juhlintaan.
Aivan loistava ehdotus! Olen itse joskus miettinyt että nykyinen seitsemän päivän viikko hujahtaa ohi todella nopeasti; maanantai vaihtuu perjantaiksi huomaamatta ja viikonloppu on oikeastaan ohi heti lauantain jälkeen. Sunnuntai on sellaista tönkköä olemista mistä ei osaa sinkkuna oikein nauttia, varsinkin jos ei ole krapulaa niin päivä on todella pitkä. Kaikki ystävät ovat jossain omissa koloissaan ja sukulaisiakaan ei riitä tarpeeksi sunnuntaivierailuja varten. Kun viikonloput olisivat harvemmin niin ihmiset nauttisivat niistä enemmän ja kolmessa päivässä ehtisi olla vaikka mökillä pidemmän tovin.

Mitä tulee ketjun aiheeseen niin pystyn aika hyvin sopeutumaan erilaisiin rytmeihin. Luonnollisin olisi kuitenkin kesälomilta tuttu iltavirkku, yhdeltä yöllä nukkumaan ja aikaisintaan kymmeneltä aamulla ylös. Tällä hetkellä yöunet ajoittuvat kellonaikojen 23 ja 7 välille, joskus lyhyempinä ja joskus pidempinä. Mikään rytmi ei minua onnistu musertamaan, sen sijaan kaamos ja pimeys saavat toisinaan niskalenkin.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Raskas ketju ja paljon painavaa asiaa. Irrallisena huomautuksena tähän, että en ole koskaan ymmärtänyt miten ne talot rakentuvat paremmin, jos duunarit pakotetaan sinne seitsemäksi.

Herätään, kun herätään ja rakennetaan sitten sitä juttua.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Miten ihmeessä näin pienennetään luokkakokoja? Jos on neljä luokkaa, niin ihan sama milloin ne kouluun tulevat, yhtä paljon niitä on kuitenkin. Vai etkö huomannut, että 2 + 2 = 4?

Ja ihan syvältä on, ettei (ainakaan aikuiset) kykene heräämään aamulla riittävän ajoissa. Töiden ja koulun alkaminen kahdeksalta on erittäin sopiva aika. Minä herään n. 5.30, ehdin lukea lehdet (tiedättekö, ne paperiset tuotteet, jotka aamuyöllä jaetaan laatikoihin tai postiluukkuihin), juoda kahvit, hoitaa aamutoimet ja hätäilemättä ehdin työpaikalle puoli kahdeksaan. Siellä täysin rauhassa valmistautua päivän töihin, jopa hoitaa yhteydenottoja ja sitten kasilta aktiivityöhön. Klo 14 tai 15 duunit ohi, vähän säätöä, ja kohti arkielämää. Aikaa itselle ja muille, jos siltä tuntuu, sellaiset 7 tuntia, nukkumaan n. 22 ja päivä pulkassa.

Tosin ei minun tarvikaan päivittää jotain facebookia, tai pelata fantsuja taistelupelejä yötä myöten. Sehän on alaikäisten itsenäistymisriitti valvoa öisin, kun ollaan niin isoa ja suurta.

Onkohan tämä provoa vai lähinnä jonkun hyvin silmälaput päässä elävän ihmisen ajatuksenjuoksua?

Ihmiset ovat erilaisia, joten on kumma että sitten kaikkien pitäisi kuitenkin sopeutua samaan rytmiin kuin ne joitten elämänrytmi on jäänne agraariajoilta. Globaalissa yhteisössä ei ole kauhean järkevää lukkiutua johonkin tiettyyn rytmiin vaan toimia joustavasti ja siksi juuri on hyvä jos joku tahtoo olla töissä aikaisin ja joku myöhemmin.

Tässä asiassa lienee myös paikallisia eroja, eräs kouluttaja kerran mainitsi että eri puolilla Suomea työskennellään eri aikoihin, pk-seudulla lähtökohta paltsujen aloittamiselle on ettei ennen ysiä palaveerata, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään sitä aikaisemmaksi palaverit muuttuvat. En tiedä onko totta, ehkä ihmiset pohjoisempaa voivat vahvistaa tätä tuon yksittäisen henkilön anekdoottia (oletan kyllä että hän suunnilleen tiesi mistä puhui).
 

Saha on Laki

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Nukun mielelläni 9-10 tuntia, hereillä olen mieluiten 16-17 tuntia. Jostain pitää nipistää, ehkä molemmista. Optimaalista olisi jos vuorokausi olisi 25-26 tuntia pitkä. Maapallo pyörii liian nopeasti oman akselinsa ympäri!
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Taidan edustaa vähemmistöä, kun kuulun aamuvirkkuihin, tai ainakin pitäisi kuulua. Vaimon kanssa molemmat ollaan rakennusalalla, joten lapset herätetään päiväkotia varten aamuisin klo 5.45. Sitä ennen pitää ehtiä itse hoitaa aamutoimet, jotta klo 6.15 lapset on puettuina ja kevyt aamupala syöty. Jos menen fillarilla töihin, niin pitää lähteä ennen kuutta polkemaan. Varsinkin tähän aikaan vuodesta herääminen on vaikeaa, kun on pimeää. Ja kun rytmi on mikä on, niin lapset eivät poikkea siitä olennaisesti viikonloppuisinkaan.

Iltaisin lapset menevät nukkumaan klo 19 ja klo 20. Sen jälkeen yleensä tulee katsottua jotain leffaa digiboksista ja yleensä viimeistään kymmeneltä nukkumaan kuten heti tämänkin viestin jälkeen tänään. Mitä enemmän on urheillut, sitä enemmän tarvitsee unta ja välillä kahdeksan tuntia yössä ei meinaa riittää. Keskiarvo pyörii varmaan jossain 7,5 paikkeilla. Ja sitten kun lähtee radalle, niin illalla on vaikea pysyä hereillä. Viime lauantai teki poikkeuksen ja baarissa jaksoi ongelmitta tappiin saakka. Sen jälkeen rytmi onkin sekaisin, kun sunnuntaina menee nukkumaan suuri piirtein siihen aikaan, kun maanantaina pitää jo herätä.
 

koo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pari eri "sisääntuloaikaa" auttaisi myös pienentämään luokkakokoja, jos ekaluokkalaisista vaikkapa 1A ja 1B tulisivat aamutunneille kouluun ja 1C sekä 1D aloittaisivat omat tuntinsa vaikkapa klo 12. Suuren osan päivästä pärjättäisiin kuitenkin samoilla opettajilla, ehkä pari tuntiopettajaa vaadittaisiin, jotta opettajille jäisi aikaa myös tuntien valmisteluun.

Opettajat eivät tosin tähän suostuisi ihan heti, sillä varsinkin perjantaisin alakoulujen päivät päättyvät lähes järjestään klo 12-13 aikoihin, jolloin opettajilla alkaa viikonloppu.
Tarkoitatko, että kahdesta ykkösluokasta muodostettaisiin neljä ykkösluokkaa? Näitä neljää luokkaako opettaisi kaksi luokanopettajaa ikäänkuin kahdessa vuorossa. Ensin klo:8-12 ja heti perään klo:12-16 tunnit?
Jos näin ajattelit niin en todellakaan suostuisi ihan heti, enkä kohta heti sen jälkeenkään. Mutta käsitin ehkä väärin.

Terveisin koo
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Bostonissa tutkijaryhmä on löytänyt ilta- ja aamuvirkkuominaisuutta säätelevän geenin. Löytö syntyi sivutuotteena kun tutkijat pyrkivät selvittämään alzheimerin ja parkinsonin syntymekanismeja. Mielenkiintoisesti sama geeni määrittää pitkälti myös sen, mihin aikaan ihmisestä aikanaan loppuvat patterit eli mihin kellonaikaan koittaa kuolema.

Asiasta lisää YLEn tiedesivujen artikkelissa, mutta tässä pätkä jutusta siltä varalta, että juttua ei myöhemmin enää löydy:

Yhdysvaltalaistutkijat sanovat löytäneensä geenin, joka määrää ihmisen kuolinhetken ajankohdan. Sama geeni määrittää tutkijoiden mukaan myös sen, onko ihminen illan- vai aamunvirkku.
Bostonilaiset tutkijat löysivät geenin, kun he pyrkivät selvittämään parkinsonin- ja alzheimerintaudin syntymekanismeja.
Tutkimuksen aikana tarkasteltiin 1 200:n 65 vuotta täyttäneen naisen ja miehen unirytmiä. Tutkijat havaitsivat pian, että P1:ksi nimetyn geenin variantista riippuen tutkittavat olivat joko aamu- tai iltaihmisiä.

Tutkijat alkoivat tämän jälkeen selvittää, vaikuttaisiko kyseinen geeni mahdollisesti muuhunkin kuin pelkkään unirytmiin.
P1-geenin vaikutus paljastuikin niin suureksi, että sen havaittiin vaikuttavan normaalien elintoimintojen rytmin lisäksi myös sairauskohtauksien ja jopa kuoleman ajankohtaan, tutkijat sanovat.
- Käytännössä kaikilla fysiologisilla toiminnoilla on tietty vuorokausirytmi, myös kuolemalla. Yleisin kuolinhetki on 11 maissa aamupäivällä, sanoo yksi tutkijoista, neurologi Clifford Saper.
Tilastot osoittivatkin, että vahvasti iltapainotteiset ihmiset kuolevatkin todennäköisemmin illalla. Tutkijat toivovat, että geenin löytyminen auttaa esim. aikaerorasituksen hoitamisessa tai vaikkapa sydänkohtauksien ehkäisemisessä.

Ihminen on kone. Huippuunsa viritetty biologinen kone, mutta kone kuitenkin. Koneisto toimii tiettyjen rytmien ja lainalaisuuksien mukaisesti ja tietyt geenit ohjailevat näitä rytmejä ja fysiologisia toimintoja. Ihmisen oma "ohjelmointi" (persoona, tahdonvoima, sielu) voi tietysti vaikuttaa asiaan, koska ihminen ei ole mikään tahdoton robotti ja pystyy muokkaamaan koneistoaan määrätietoisilla harjoituksilla ja rutiineilla.

Se iltavirkkukin pystyy suurin ponnistuksin pysymään aamuvirkkujen rytmissä, mutta tämä vie häneltä enemmän ponnistuksia kuin aamuvirkulta, jolle vastaava käy luonnostaan ja joka ei koskaan elämässään kykene ymmärtämään, mitä vaikeaa siinä aikaisin heräämisessä muka on (ja jonka mielestä on ihmeellistä, että joku jaksaa illalla valvoa). Tämä kyky muokata ja sopeutua toimii kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti, tahdosta riippumattomiin toimintoihin ei niin vain vaikutetakaan. Eli tilastollisesti luultavasti iltavirkku potkaisee tyhjää illalla, vaikka kuinka olisi herännyt puoli kuudelta koko työuransa.

Jokaisella saa toki olla mielipide asiasta, mutta jos vastakkain ovat tutkittu ja koeteltu tieteellinen tulos ja oma mutu-pohjainen näkemys, niin mutu-pohjainen näkemys on siinä tapauksessa väärä ja virheellinen mielipide, jolla ei ole muuta arvoa kuin mielipiteen esittämisen itseisarvo.

Sitä saa olla vaikka sitä mieltä, että kuu on juustoa jos haluaa, mutta faktojen ja tutkimuksien mukaan kuu ei ole juustoa. Samoin sitä voi olla sitä mieltä, että iltavirkut ovat pahaisia laiskureita kun eivät nousekaan automaattisesti kukonlaulun aikaan, mutta faktojen ja tutkimuksien mukaan vuorokausirytmien erilaisuus johtuu P1-geenistä ja toiset ovat aamuvirkkuja ja toiset iltavirkkuja syntymästä alkaen ja kirjaimellisesti kuolemaan asti.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Minulla oli ilo käydä kansakoulun 1. luokalla (Cygnaeuksen koulu Porissa) iltavuoroa eli koulu alkoi klo 11 tai 12. Tuntui muka hyvältä ajatukselta kun aamuherääminen oli vierasta. Useimmat kaverit vaan sitten pääsivät samoihin aikoihin pihaleikkeihin kun itse tankkasin tarinoita Mooseksesta ja kudoin patalappua. Kakkosluokalla sitten kokeilu taisi loppua, ainakin siirryin aamuvuoroon.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ja ihan syvältä on, ettei (ainakaan aikuiset) kykene heräämään aamulla riittävän ajoissa. Töiden ja koulun alkaminen kahdeksalta on erittäin sopiva aika
Lapsillehan aikaisin herääminen on helpompaa kuin aikuisille, koska teini-iässä ihmiset muuttuvat piirun verran iltavirkummiksi. Lukiossa alkoivat itselläkin mennä aamun ensimmäiset tunnit osin nukkuessa, varsinkin keskitalvella.

Itsellä on tällä hetkellä ilo tehdä osa-aikaisesti yhtä aikaa sekä vuorotyötä että virkatyöaikaa ja kyllähän vuorotyö työaikojen sekä työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kannalta lienee se optimaalisin vaihtoehto. Tai oikeastaan tämä vuorotellen vuorotyötä ja virkatyöaikaa on ihan passeli yhdistelmä myös, koska antaa itselle enemmän vapautta valita työaikojaan. Sitä voi tehdä vaikka pari viikkoa joka päivä töitä ja sitten pitää vähän enemmän vapaata välillä. Sellainen joka päivä kahdeksasta neljään tyylinen työaika alkaa aika nopeasti käymään puuduttavuudessaan todella raskaaksi ja raskainta siinä on tuo, että pitäisi joka aamu jaksaa herätä. Vuorotöissä niitä aamuherätyksiä tulee kuitenkin huomattavasti harvemmin ja vaikka aamut ovat aikaisempia niin niistä selviää paljon helpommin, kun niitä ei ole koskaan kovin montaa peräkkäin. On paljon helpompi herätä silloin tällöin törkeän aikaisin kuin jatkuvasti melko aikaisin. Yövuorot ovat myös siitä kivoja, että sekä edellinen että seuraava päivä tuntuvat hieman kuin vapaapäiviltä. Aikoinaan olen puhdasta yötyötäkin tehnyt kolmen kuukauden pätkän ja puolensa on siinäkin, vaikka ei se ehkä olisi mun juttu pidemmän päälle kuitenkaan. Talvella varsinkaan, kun koko valoisa aika päivästä menisi nukkumiseen.

Se on kyllä totta mitä täälläkin joku sanoi, että vuorokaudessa on liian vähän tunteja optimaalista unirytmiä ajatellen. Joku 9-10 tuntia unta ja 16-17 tuntia valveilla varmaan toimisi hyvin. Osin kyse on tosin vain omasta laiskuudesta ja saamattomuudesta siinä, ettei saa iltaisin aikaiseksi mennä nukkumaan. Aikaisin herääminen ei siinä kylläkään auta, koska silloin on vain väsynyt iltaisin mistä seuraa entistä saamattomampi olo, jolloin ei ainakaan jaksa mennä nukkumaan.

Tästähän on lukuisia tutkimuksiakin, eli ihmiset jakautuvat geneettisesti melko tarkkaan kahteen ryhmään eli aamuvirkkuihin ja iltavirkkuihin.
Varmaan tarkoitit juuri niin kuin kirjoitit, kun joku täällä taisi tulkita tuota siten, että ihmiset muka jakaantuisivat melko tarkkaan tasan noihin kahteen ryhmään, mutta ei kai se sentään niin ole? Eli jako voidaan hyvin tehdä kahteen ryhmään, mutta iltavirkkuja lienee enemmän? Ainakin tuntuisi siltä, että jokaista aamuvirkkua kohden ilmoittautuu aina joka paikassa vähintään viisi iltavirkkua.
 

Mdawg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Aikaisin heraaminen on perseesta ja itsekin teen toita klo 7-16, joten herata pitaa klo 5:30 - 6:00 valilla ja aina se vituttaa yhta paljon.

Viela enemman perseesta on kuitenkin se tyyppi, joka joskus keksi, etta tyopaiva kestaa 8-9 tuntia. Toki kaupat ja huoltoasemat sun muut taytyy olla auki, mutta ns. normaali toimistotyo, jossa istutaan paatteella ja ehka joskus vastataan puhelimeen ei ole mielestani mitenkaan tehty 8 tunnin tyopaiville.

Ehdotankin, etta toimistojen tyopaiva kestaa 4 tuntia tehokasta peliaikaa. Kieltakaa vaikka puhuminen, netissa surffailu, kahvin juominen, paaton juoruilu, tupakointi jne. 4 tuntia toita ja sitten kotiin. Vaikka 10-14, jotta paivalla joku on paikalla. Tai tehdaan kaksi vuoroa 9-13 ja 11-15, jotta aina on joku paikalla. Vittuako sita taalla turhaa lorvimaan, koska joku joskus sai paahansa, etta toissa taytyy olla 8 tuntia, pois kotoa sen 10 tuntia heraamisesta toista kotiin palaamiseen. Pahimmillaan voi menna 12 tuntia, jos on oikein vittumainen tyomatka.
 

Christian74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins ja Tappara
Joo kyllä on täysin hanurista tämä sarvikuonojen maan Suomen aamupainotteisuus. Tänäkin syksynä olen kironnut maan rakoon eräänkin huoltomiehen tolvanan jonka on aivan pakko tulla huudattamaan lehtienpuhalluslaitettaan noin 110 DB:n voimalla joka vitun kerta alkaen 7:00.
Hänelläkin on työpäivän pituus normaali, niin miksei voi tuota hommaa tehdä ihan yhtä hyvin vaikka klo 10 alkaen? Nyt kun on jo aamut pilkkopimeitäkin niin siellä ne vehkeet taas huusivat ja äijä pyöri otsalampulla varustettuna kuin puolukka pillussa niitten lehtien perässä. Tuo mäntti katoaa kuin pieru saharaan joka kerta yhdeksään mennessä eikä taatusti tee loppupäivän aikana muuta kuin lorvii jossain pannuhuoneen uumenissa. Kesällä sama homma ruohon leikkaamisen kanssa. Teiden auraamisen kyllä ymmärrän aamuyön hommaksi koska täytyyhän ne tiet saada auki ennenkuin liikennevirta valuu kohti työpaikkoja. Mutta nää muut jutut on just sitä kusipäistä pätemistä jossa muutkin saa olla hereillä kuin sen joutavan melun tuottaja. Onneksi on työaika jokseenkin joustava eikä tarttis herätä illanvirkkuna kukonlaulun aikaan ellei em. tollot sitä aiheuttaisi.
Järjestyssäännötkin on persiillään, aamu 6:n jälkeen saat vaikka piikata kylppärin seiniä mutta klo 22 jälkeen ei saa edes piereskellä niin lujaa kuin tarve vaatisi, prkl tätä sarvikuonolandiaa!
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Peruskoululaisten osalta kävisi sekin, että esim. alakoululaisten opetustunnit alkaisivat myöhemmin ja päättyisivät neljältä-viideltä, jolloin heidän vanhempansa pääsisivät keskimäärin töistä. Tällöin koululaisten ei tarvitsisi viettää pitkää päivää yksinään. Nykyisinhän monen ala-astelaisen koulupäivä kestää 3-4 tuntia, siinä on aika pitkä aika odotella vanhempia jos päivä on alkanut aamuvarhain.

Pari eri "sisääntuloaikaa" auttaisi myös pienentämään luokkakokoja, jos ekaluokkalaisista vaikkapa 1A ja 1B tulisivat aamutunneille kouluun ja 1C sekä 1D aloittaisivat omat tuntinsa vaikkapa klo 12. Suuren osan päivästä pärjättäisiin kuitenkin samoilla opettajilla, ehkä pari tuntiopettajaa vaadittaisiin, jotta opettajille jäisi aikaa myös tuntien valmisteluun.

Opettajat eivät tosin tähän suostuisi ihan heti, sillä varsinkin perjantaisin alakoulujen päivät päättyvät lähes järjestään klo 12-13 aikoihin, jolloin opettajilla alkaa viikonloppu.

Lainaan visionääristä itseäni marraskuulta. Nyt on järki voittamassa Vantaan kouluissa, sillä Hesarin mukaan Vantaa kaavailee koulupäivän jakamista vuoroihin .

Vantaalla on virinnyt idea koulupäivän jaosta vuoroihin.

Koulutiloista vastaava maankäyttöjohtaja Juha-Veikko Nikulainen (kok) nostaa esiin ajatuksen, että pienet oppilaat aloittaisivat koulupäivän aamukahdeksalta ja yläkoululaiset pääsisivät kotiin nykyistä myöhemmin.

Oppilaan päivä ei pitenisi, mutta tilojen käyttö jatkuisi iltapäivisin kello 17:ään. Nyt tilat tyhjenevät usein kello 15.

"Jos oppilaat käyttäisivät samoja tiloja, ei tarvitsisi aina rakentaa uusia
kouluja."

Vantaan maankäyttöjohtaja on varmaan lukenut Jatkoaikaa. Tosin olisi voinut sen verran tarkemmin lukea, että vuorottelu pitäisi olla nimenomaan niin päin, että alakoululaiset pääsisivät kotiin tunti pari myöhemmin, jotta he eivät joutuisi olemaan yksin kotona niin pitkiä aikoja vanhempiaan odottamassa. Yläkoululaisilla nyt on muutenkin hieman pidemmät päivät, niitä on turha venyttää liian pitkiksi.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Peruskoululaisten osalta kävisi sekin, että esim. alakoululaisten opetustunnit alkaisivat myöhemmin ja päättyisivät neljältä-viideltä, jolloin heidän vanhempansa pääsisivät keskimäärin töistä. Tällöin koululaisten ei tarvitsisi viettää pitkää päivää yksinään. Nykyisinhän monen ala-astelaisen koulupäivä kestää 3-4 tuntia, siinä on aika pitkä aika odotella vanhempia jos päivä on alkanut aamuvarhain.
Jos ala-astelaisen koulupäivä on nelisen tuntia ja alkaa puoliltapäivin, niin mitäköhän se lapsi sitten tekee koko aamupäivän vanhempien ollessa töissä?
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Jos ala-astelaisen koulupäivä on nelisen tuntia ja alkaa puoliltapäivin, niin mitäköhän se lapsi sitten tekee koko aamupäivän vanhempien ollessa töissä?

Vaikka läksyjä jossain ip-kerhossa, aamukerhoja on nytkin monissa kouluissa ja niiden vieressä olevissa kerhotiloissa.

Ei koulupäivän tarvitse puolilta päivin alkaa, mutta ei aina aamukahdeksaltakaan. Tunti pari myöhemmin voisi monessa tapauksessa toimia paremmin sekä opetuksen että lasten kouluun saapumisen kannalta. Eivätkä ne kaikki vanhemmatkaan nykypäivänä mene töihin 08.00 kun tehtaan pilli soi.
 

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Eniten ihmetytti aikanaan virastoajat. Ketä perkelettä ne virastoajat palvelivat, jos melkein kaikki virastojen ulkopuolella olevista ihmisistä oli virastoaikaan töissä? Nykyisin asiat on sentään jo paremmalla tolalla, kun lähes kaiken voi tehdä sähköisesti. Raksahommien alkamisen seiskalta ymmärrän kyllä helpostikin, logistiikka rullaa ennen aamuruuhkia varmasti paremmin.

Ehkäpä suurin ihmetyksen aihe nykyään on erikoisliikkeet. Lähes mikä hyvänsä vaate-, kello-, younameit-kauppa on maksimissaan kuuteen auki. Kuka niihin kauppoihin ehtii mitään ostamaan jos käy päivätöissä? Millä ne kaupat pysyy pystyssä? Mun on ainakin kaikki ostaminen joko yhdistettävä lounastuntiin tai sitten uhrattava viikonlopusta sille aikaa, jolloin kaikki muutkin ovat liikenteessä eikä tuota lounastuntiin yhdistämisoptiotakaan kovin monella ole.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, siitä valon määrästä jos puhuu... Oletuksena on kai se, että perinteinen virastoaikojen noudattaminen pohjautuu johonkin keskimääräiseen auringon nousuun ja laskuun.

Sen on pakko olla paskapuhetta! Nimittäin, meillä suomalaisillahan on ilo nauttia erilaisesta päivänpituudesta. Pituusasteesta riippuen mennään sillä sapluunalla, että osan vuodesta on vitun pimeää ja koko ajan, osan vuodesta taas humoristisesti ihan päinvastoin.

Jos ajatellaan, että Helsingin (joka on siis se minkä mukaan koko suomen asiat pitäisi päättää asiassa kuin asiassa) tilanne on kesällä se, että valoisaa on pahimmillaan klo 6-23 ja taas talvella pahimmillaan valoa riittää tunteina 9-14. Niin onhan se nyt mahdoton lähtökohta alkaa sopimaan mitään kellonaikoja joka sopisi kaikille ja läpi vuoden.

Puhumattakaan jostain Oulusta pohjoiseen olevasta alueesta, eli Lapista. Lapissahan on sillä tavalla humoristisesti suunniteltu homma, että jengiä stressataan marraskuusta maaliskuuhun pitämällä porukka pimennossa ja ilman luontaista d-vitamiinia. Kesällä taas jengi valvotetaan hermoromahduksen partaalle pitämällä valot päällä aina toukokuun lopusta elokuun loppuun. Ei ihme että hukuttautuminen on siellä suunnalla ihan ympärivuotinen harrastus.

Päiväntasaajallahan tilanne on kinkkinen, valoa riittää aikalailla ajalle klo 7-19, joka jakaa valoisan ja pimeyden kivasti 50/50 eli puolet ja puolet. Pimeys tulee about tunnissa ja samalla tapaa aamukasteesta helteeseen menee tunti. Pääsääntöisesti illalla ja yöllä on pimeää kuin tontun perseessä. Siltikin sielläpäin maailmaa eletään kohtuullisen samassa rytmissä kuin meilläkin, eli osa jengistä herää turuille ja toreille klo 6 ja osa tekee duunia vielä puolilta öin.

Swahili-time menee muuten sillä tapaa, että kello alkaa aamulla klo 7 ja kulkee klo 19 asti, sitten yöllä ollaan ilta-ajassa. Eli karkeasti niin, että aamulla klo 1 kello on suomessa 8. Klo 13 kello on suomessa 18 ja sitä rataa. Illalla kellon ollessa 1 kello on taas suomessa 20, se tarkoittaa sitä että siellä on tajuttu pelin henki.

Noin erikoisissa valo-olosuhteissa muuten ainakin itselläni, joka laskee itsensä iltavirkuksi oli tapana mennä nukkumaan klo 23 ja herätä klo 6, noin niinkuin suunnilleen. Ja ihan kohtuullisen pirteänä, tosin olleen silloin aikalailla ainoa siinä porukassa joka oli pirteä, mukaanlukien paikalliset.

No jostain vitun syystä on aika vaikea edelleenkin olla samassa rytmissä muun maailman kanssa ja jos herään aamulla klo 7 on se sitten töitä, vahinko tai joku muu meno, niin päivä on melkolailla pilalla. Oikea aika herätä olisi pikemminkin klo 9-10 ja oikea nukkumaanmenoaika olisi klo 1-2.00, virastoaika voisi olla klo 10-18, samoin koulut.

Tässä järjestelyssä häviäisi kuka? EI KUKAAN!
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Vantaan maankäyttöjohtaja on varmaan lukenut Jatkoaikaa. Tosin olisi voinut sen verran tarkemmin lukea, että vuorottelu pitäisi olla nimenomaan niin päin, että alakoululaiset pääsisivät kotiin tunti pari myöhemmin, jotta he eivät joutuisi olemaan yksin kotona niin pitkiä aikoja vanhempiaan odottamassa. Yläkoululaisilla nyt on muutenkin hieman pidemmät päivät, niitä on turha venyttää liian pitkiksi.
Pöh. Ala-astelaiset ovat paljon aamuvirkumpia kuin teini-ikäiset yläastelaiset, joten on luonnollista, että ala-astelaisten päivä alkaa aiemmin. Lisäksi jos ne olisivat jossain kerhossa koko aamupäivän niin eiväthän ne enää jaksaisi keskittyä kouluun iltapäivällä. Aikoinaan kun itse olin ala-asteella niin luokka oli muistaakseni yleensä jaettu aamu- ja iltapäiväryhmään ja yksi tunti viikossa pidettiin näissä ryhmissä, kun muut tunnit olivat yhteisiä. Aamuryhmään oli ensimmäisillä luokilla aina hirveä tunku, kun sinne piti päästä kaikkien niiden, jotka aikaisin töihin lähtevät vanhemmat toivat kouluun. Myöhemmillä luokilla ryhmät oli jaettu siten, että lahjattomat olivat aamuryhmässä ja lahjakkaat iltapäiväryhmässä. Eiväthän lahjattomat olisi enää jaksaneet iltapäivällä keskittyä. Sitä paitsi en muutenkaan ymmärrä mikä ongelma siinä on jos ala-astelainen on muutaman tunnin iltapäivällä yksikseen. Muistaakseni ihan alaluokilla porukka oli nimenomaan innoissaan mitä pidempään sai olla koulupäivän jälkeen yksin kotona.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Ehkäpä suurin ihmetyksen aihe nykyään on erikoisliikkeet. Lähes mikä hyvänsä vaate-, kello-, younameit-kauppa on maksimissaan kuuteen auki. Kuka niihin kauppoihin ehtii mitään ostamaan jos käy päivätöissä? Millä ne kaupat pysyy pystyssä? Mun on ainakin kaikki ostaminen joko yhdistettävä lounastuntiin tai sitten uhrattava viikonlopusta sille aikaa, jolloin kaikki muutkin ovat liikenteessä eikä tuota lounastuntiin yhdistämisoptiotakaan kovin monella ole.
Varmaan nuo lakisääteiset iltalisät palkatuille työntekijöille torpedoivat aika tehokkaasti sitä ilta-aukioloa. Toinen syy lienee se, että varsinkin moni perheellinen erikoisliikettä pitävä yksityisyrittäjä haluaa olla "prime time" -ajan kotona, vaikka se tarkoittaisikin tinkimistä myynnistä. Muut halut ja tarpeet ajavat taloudellisen edun edelle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös