Tässä muutama kuvaaja Tre talousproffan prjuista. Alimmat desiilit on ton ThatcherilaisReaganialisen liikkeen jälkeen 93 jääneet osattomiksi talouskehityksestä. Eivät ole siis päässeet jakamaan kakkua. Vaikka ”mutu” tuntuma kertoo toista, on verotus laskenut kaikilla ja ylimmässä tuloluokassa siis tipahtanut roimasti. Jenkeissä ja Briteissä tää kehitys lähti liikkeelle siis 80 luvun alussa ja on nyt mitä mieltä tahansa siitä, mikä on oikeudenmukaista tulonjakoa, niin yhteiskunnan kahtia jakaantumiseen tämä näjemmä selvästi vaikuttaa.
Samaan aikaan Suomessa kerätyt verotulot ovat kokonaisuudessaan ajan nousseet. Alla Veronmaksajien grafiikka asiasta:
Verotuotot Suomessa - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Suomessa ylimpään desiiliin pääsee naurettavan alhaisella noin 5 000 euron bruttotulolla. Siitä maksetaan keskimäärin veroa noin 1 800 euroa, joten käteen jää noin 3 200 euroa. Veroprosentti on siten rapiat 37 prosenttia. Jos saa 1 000 palkankorotuksen, menee noin 50 prosenttia veroihin Alla tarkemmin:
Kovatuloisimpaan kymmenykseen pääsee 4 968 euron tuloilla – onko se paljon vai vähän? - Oma raha - Ilta-Sanomat
Mitä sitten pitäisi tehdä? Alentaa tietenklin työn verotusta ja saada lisää palkkojen joustoa poistamalla työsopimusten yleissitovuus. Eihän tästä kauan ole, kun somessa ja mediassa oli hirvittävä huuto yritysten verojen alentamisesta. Muista monta keskustelua asiasta Jatkoajassa. Nyt on aika hiljaista, kun valtion yritysveroja kertyy vuodesta toiseen enemmän, kuin edes kehtaavat budjetoida. Yritysverojen absoluuttinen määrä ei siis romahtanut, vaan kasvoi ja kasvaa koko ajan.
Miksi samaa ei kokeilla merkittävässä mitassa myös palkkaverotuksessa? Ruotsissa kokeilivat noin 4 000 - 6 000 euronkin tuloilla, ja verot jäivät pysyvästi Suomea matalammalle. Oli sen verran hyvä kokeilu.