Ehkä eniten nuo gallupit kertovat siitä, että jenkeissä on iso joukko erityisesti nuoria äänestäjiä, jotka eivät seuraa politiikkaa tai uutisointia politiikasta tällä hetkellä kuin ehkä otsikoiden perusteella. Useammassa gallupissa on näkynyt kun numeroita katsotaan pintaa syvemmältä, että Biden johtaa niiden joukossa, jotka ovat aivan varmoja äänestäjiä, sitten taas mitä vähemmän henkilö seuraa politiikkaa niin sitä paremmin Trump menestyy. Galluppien tekijät yrittävät ilmeisesti löytää ns. ujoja Trump äänestäjiä sillä, että painottavat tuloksissaan epävarmoja äänestäjiä. Esimerkiksi viimeisimmässä NYT/Siena Gallupissa oli todennäköisten äänestäjien joukossa 11% sellaisia, jotka eivät olleet äänestäneet kolmissa edellisissä vaaleissa (18, 20, 22). Osa näistä voi olla sellaisia, jotka eivät tuolloin voineet äänestää, mutta suurin osa sellaisia, joita se ei kiinnostanut. Voiko näiden kohdalla sitten luottaa siihen että lopulta tulevat uurnille.
Trumpin laajan kannatuksen arvoitukseen on mahdollista antaa yksinkertainen selitys: massiivinen tietämättömyys. Tämä ei ole kovin kaukaa haettua, voimme itse tehdä havaintoja kotimaassa parikymppisten ihmisten politikkaan liittyvistä tiedoista ja päätyä perin onnettomiin johtopäätöksiin. Kun sitä tietoa ja kiinnostusta ei ole, mutta jostakin syystä sitten kuitenkin vaivaudutaan äänestämään, ehdokasvalinnan täytyy perustua muihin tekijöihin.
Trumpin kannatus perustuu kolmeen laajempaan ryhmään: ydinjoukkoon, joka olisi valmis neofasistiseen diktatuuriin suuren johtajan johdolla, velvollisuusäänestäjiin, jotka näkevät pelkästään poliittisista, ei persoonaan liittyvistä syistä Trumpin parempana vaihtoehtona ja epävarmoihin äänestäjiin, joita ovat vaikkapa nuoret tai sitoutumattomat. Ja nämä politiikkaa seuraamattomat jostakin syystä äänestävät.
Mainonnassa yksinkertainen on tehokasta. Ihmisten mieli nykyaikana toimii muutaman sekunnin keskittymisvälillä, joten pitkät mainokset menevät ohi suurelta osalta. Niitä ei jaksa seurata. Esimerkiksi Lincoln-projectin vastamainokset olivat toisaalta iskeviä, mutta auttamattoman pitkiä. Niitä seuraavat vain ne, joilla on kastematoa pitempi keskittymisväli ja varsin laajat tiedot politiikasta. Yksi tehokas iskulause, jolla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa, yksi tehokas kuva ja se on siinä.
Perehtyneemmälle nämä:
The Lincoln Project
Mikä on perustuslaki? Mikä on tasavalta? Ei mitään käryä. Mutta jos Trumpin kampanja näyttää yhden sopivasti valitun kuvan Bidenistä ja sitten leikkaa Trumpiin, joka heittää jotain läppää, niin tämä on tehokas tapa kääntää epävarmojen ääniä. Tai sitten on jokin kysymys, joka ihmisiä askarruttaa ja johon presidenttikään ei voi vaikuttaa, mutta johon voi tarjota jonkun ratkaisun you tubessa tms, niin tämä on merkittävää vaalituloksen kannalta.
Jo pelkkä näkyvyys on erittäin merkittävää. Trumpista ei kerta kaikkiaan pääse eroon. Hänen kohujaan käsitellään joka päivä. Vain kaikkein innokkaimmat politiikkanörtit jaksavat käydä näitä kohuja tarkalla kammalla. Nykyinenkin oikeudenkäynti on kerrassaan täysin out, jos sillä halutaan vaikuttaa Trumpin kannatukseen. Nuoriso ei hätkähdä seksikohuista, jo Clintonin tapaus koettiin ajojahdiksi. Ja rebut ovat tottuneet Trumpin maineeseen pahana poikana.
Vaalimainonnan pitää olla täysin vailla estoja. Ja sen pitää ottaa kantaa ihmisten tärkeinä pitämiin kysymyksiin. Mitä tavallinen nuoriso pitää tärkeänä? Tässä vuoden 2021 tietoja:
United States: values of teenagers 2021 | Statista
Eipä olisi ollenkaan huono idis keskittyä näihin asioihin, nuorten tulevaisuudenkuviin ja luoda niistä jokin mainoskampanja vaaleihin. Näin tietysti tehdäänkin. Missä ovat huolet ilmastonmuutoksesta tai maailman parantamisesta noin yleensä? Mutta jos lupaat nuorille lisää vapaa-aikaa, voit alkaa miettiä virkaanastujaispuhettasi v. 2025. Mainoskampanjat ovat tietysti sikälikin kivoja, että ne voi kohdentaa eri kanaviin ja ryhmiin. Eivät keski-ikäiset seuraa niitä kanavia, joissa nuoret liikkuvat.
Tällöin kampanja voi sisäisesti olla ristiriitainen, mutta väliäkös tuolla. Se, mikä toimii, on hyvää matskua.
www.hs.fi
bbc.com
