Yhdysvaltain ex-presidentti Donald J. Trump

  • 3 407 082
  • 22 735

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Minä taas olen 99% varma, että Trump asettuu ehdolle. Samalla hengenvedolla toivon, ettei DNC:n strategiahuoneessa olla tuudittauduttu varmaan voittoon tässä skenaariossa.

Kerrataan nyt vielä - paljon riippuu DNC:n vastaehdokkaasta. Jos Biden jaksaa vielä yhden kampanjan pysyä pystyssä, voitto lienee aika varma. Mutta jos ehdokkaaksi valikoituu esim. varapresidentti Harris, kääntyy vaaka nähdäkseni niukasti Trumpin puolelle. Kuka sitten olisi Bidenin jälkeen oikea hevonen DNC:n näkökannalta? Tosi vaikea sanoa tässä vaiheessa.

Ensi vuoden välivaaleissa nähtäneen jo jonkunasteinen GOP:n vastapallo, jonka jälkeen Bidenin hallinto onkin aika pahasti rampautettu, kun senaatti (ja kenties jopa kongressi) on kääntynyt takaisin punaiseksi.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Bidenin plaani lienee olla yhden kauden pressa.
Toki mieli voi muuttua.

Juu, olen tietoinen näistä suunnitelmista, ja kyllähän sen näkee että vanhuus alkaa painaa. Mutta katsotaan lähempänä seuraavia vaaleja, mikä on establishmentin paine siinä vaiheessa jos ja kun ensimmäiset pollit ilmestyvät eetteriin.
 

Derrick

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Juu, olen tietoinen näistä suunnitelmista, ja kyllähän sen näkee että vanhuus alkaa painaa. Mutta katsotaan lähempänä seuraavia vaaleja, mikä on establishmentin paine siinä vaiheessa jos ja kun ensimmäiset pollit ilmestyvät eetteriin.
Demokraatit tuskin ovat Bidenin takana jos hän on siinä vaiheessa niin seniili että kaikki vaaliväittelyt menee sanojen hakemiseen tai puolikkaiden lauseiden lausumiseen.

Kamala Harris tuskin on sopiva kanditaatti pressaksi, koska herättää ihmisissä paljon negatiivisiä tunteita oli niille perusteita tai ei. Mutta ketä muita demokraateilla on lähtöportille laittaa ?
 
Minä taas olen 99% varma, että Trump asettuu ehdolle. Samalla hengenvedolla toivon, ettei DNC:n strategiahuoneessa olla tuudittauduttu varmaan voittoon tässä skenaariossa.

Kerrataan nyt vielä - paljon riippuu DNC:n vastaehdokkaasta. Jos Biden jaksaa vielä yhden kampanjan pysyä pystyssä, voitto lienee aika varma. Mutta jos ehdokkaaksi valikoituu esim. varapresidentti Harris, kääntyy vaaka nähdäkseni niukasti Trumpin puolelle. Kuka sitten olisi Bidenin jälkeen oikea hevonen DNC:n näkökannalta? Tosi vaikea sanoa tässä vaiheessa.

Ensi vuoden välivaaleissa nähtäneen jo jonkunasteinen GOP:n vastapallo, jonka jälkeen Bidenin hallinto onkin aika pahasti rampautettu, kun senaatti (ja kenties jopa kongressi) on kääntynyt takaisin punaiseksi.

Trumpin ehdokkuudessa varmasti suuri rooli on sillä, miten oikeusjutut menevät. Jos mikään niistä ei tuota ongelmia, hyvinkin on ehdolla. Jos niistä tulee suurempia ongelmia, kuten kuuluisi, ei häntä kyllä mitenkään nähdä ehdolla.

Aika vahvasti sanottu "kun senaatti kääntyy punaiseksi". En pitäisi tätä mitenkään selvänä. Todennäköisempää taitaa olla alahuoneen kääntyminen punaiseksi, vaikka sekään ei ole ihan selvää, kun siellä monilla vaa'ankielialueilla tungetaan Trump-henkisiä ehdolle. Senaatissa osavaltioita, missä on tiukkaa ovat Pennsylvania (R, joka eläköityy), Georgia (D Warnock, joka just voitti vaalit), Wisconsin (R Johnson, joka on ihan sekopää ja osavaltio meni Bidenille), Arizona (D Kelly, joka ilmeisen pidetty), Pohjois-Carolina (R, joka eläköityy), New Hampshire ja Nevada (D, osavaltiot lievästi sinisiä). Seuraavat sitten varmaan taas rebujen puolustettavia, kuten Ohio ja Florida. Ei sieltä ihan kauhean helposti siis rebut lisää itselleen nappaa.

Ja Trump jatkaessaan samalla linjalla ei voita vaaleja ketään vastaan. Todennäköisesti vielä hullummaksi menee.
 

ijuka

Jäsen
Minä taas olen 99% varma, että Trump asettuu ehdolle. Samalla hengenvedolla toivon, ettei DNC:n strategiahuoneessa olla tuudittauduttu varmaan voittoon tässä skenaariossa.

Kerrataan nyt vielä - paljon riippuu DNC:n vastaehdokkaasta. Jos Biden jaksaa vielä yhden kampanjan pysyä pystyssä, voitto lienee aika varma. Mutta jos ehdokkaaksi valikoituu esim. varapresidentti Harris, kääntyy vaaka nähdäkseni niukasti Trumpin puolelle. Kuka sitten olisi Bidenin jälkeen oikea hevonen DNC:n näkökannalta? Tosi vaikea sanoa tässä vaiheessa.

Ensi vuoden välivaaleissa nähtäneen jo jonkunasteinen GOP:n vastapallo, jonka jälkeen Bidenin hallinto onkin aika pahasti rampautettu, kun senaatti (ja kenties jopa kongressi) on kääntynyt takaisin punaiseksi.
Alexandria Ocasio Cortez tietenkin. Ja jos muut vaihtoehdot on jotain Kamala Harris ja Pete Buttigieg, saattaa Bernie Sandersin manttelinperijänä pärjätä ihan hyvin.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Trumpin ehdokkuudessa varmasti suuri rooli on sillä, miten oikeusjutut menevät. Jos mikään niistä ei tuota ongelmia, hyvinkin on ehdolla. Jos niistä tulee suurempia ongelmia, kuten kuuluisi, ei häntä kyllä mitenkään nähdä ehdolla.

Aika vahvasti sanottu "kun senaatti kääntyy punaiseksi". En pitäisi tätä mitenkään selvänä. Todennäköisempää taitaa olla alahuoneen kääntyminen punaiseksi, vaikka sekään ei ole ihan selvää, kun siellä monilla vaa'ankielialueilla tungetaan Trump-henkisiä ehdolle. Senaatissa osavaltioita, missä on tiukkaa ovat Pennsylvania (R, joka eläköityy), Georgia (D Warnock, joka just voitti vaalit), Wisconsin (R Johnson, joka on ihan sekopää ja osavaltio meni Bidenille), Arizona (D Kelly, joka ilmeisen pidetty), Pohjois-Carolina (R, joka eläköityy), New Hampshire ja Nevada (D, osavaltiot lievästi sinisiä). Seuraavat sitten varmaan taas rebujen puolustettavia, kuten Ohio ja Florida. Ei sieltä ihan kauhean helposti siis rebut lisää itselleen nappaa.

Ja Trump jatkaessaan samalla linjalla ei voita vaaleja ketään vastaan. Todennäköisesti vielä hullummaksi menee.

DNC:n itse järjestämät aikaiset pollit ovat käsittääkseni osoittaneet pahasti punaista Battleground-osavaltioissa koskien midtermejä. Toki paljon ehtii vielä tapahtua ennen välivaaleja, mutta tällä hetkellä näyttää pahalta. Midtermit ovat muutenkin kääntyneet historian perusteella järjestään vallassa olevaa puoluetta vastaan. Kyse on nähdäkseni vain siitä, että kuinka pahasti käy.

Tuohon viimeiseen lauseeseen - toivotaan tosiaan, ettei DNC:ssä ajatella tällä tavoin. Kyseessä on kuitenkin aika hullu maa, kuten on nähty.
 
DNC:n itse järjestämät aikaiset pollit ovat käsittääkseni osoittaneet pahasti punaista Battleground-osavaltioissa koskien midtermejä. Toki paljon ehtii vielä tapahtua ennen välivaaleja, mutta tällä hetkellä näyttää pahalta. Midtermit ovat muutenkin kääntyneet historian perusteella järjestään vallassa olevaa puoluetta vastaan. Kyse on nähdäkseni vain siitä, että kuinka pahasti käy.

Historiallisesti tosiaan keskimäärin 3 senaattoria vaihtunut. Kuitenkin on myös merkittävää, että mitä siellä on menossa uudelleenvalintaan. Yleisesti siellä on vain 14 demokraattia ja 20 republikaania. Ja kuten yllä näkyi, niin montaa tiukan vaalin demokraattia ei ole tarjolla eli kauheasti ei voi tippua. Noissa osavaltioissa, missä ei ole puolustavaa ehdokasta (Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Ohio) paljon aina riippuu myös ehdokkaista. Myös tunnetusti puolustavilla ehdokkailla on etua. Johnson on sitten omanlaisensa tapaus. Ehkä myös Floridan Rubio. Vaikka nyt näyttäisi miten huonolta, niin en mitenkään pysty lähtemään sanaan "kun".
 
Historiallisesti tosiaan keskimäärin 3 senaattoria vaihtunut. Kuitenkin on myös merkittävää, että mitä siellä on menossa uudelleenvalintaan. Yleisesti siellä on vain 14 demokraattia ja 20 republikaania. Ja kuten yllä näkyi, niin montaa tiukan vaalin demokraattia ei ole tarjolla eli kauheasti ei voi tippua. Noissa osavaltioissa, missä ei ole puolustavaa ehdokasta (Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Ohio) paljon aina riippuu myös ehdokkaista. Myös tunnetusti puolustavilla ehdokkailla on etua. Johnson on sitten omanlaisensa tapaus. Ehkä myös Floridan Rubio. Vaikka nyt näyttäisi miten huonolta, niin en mitenkään pysty lähtemään sanaan "kun".

Tähän voisi vielä esimerkiksi laittaa vuoden 2018 senaatin vaalit. Republikaanit hävisivät alahuoneen vaaleissa reilu 40 paikkaa, mutta senaatissa tuli 2 paikkaa lisää, koska siellä oli suosiollisia vaaleja heille. (Ei varsinaisesti liity asiaan, mutta äänistähän senaatin vaaleissa tuolloin demokraatit saivat 58,2%, kun republikaanit 38,7%. )
 

laalki

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Philadelphia Flyers
Biden ei satavarmasti ole lähdössä enää toiselle kaudelle. Sanoi tämän jo lähtiessä. Kävi pelastamassa laivan täydelliseltä Titanicilta ja joku muu saa (yrittää) ohjailla satamaan.
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Lähtisin itse siitä, että vaihtoehdot ovat joko uusintaottelu viimevuotisesta väännöstä, tai sitten molemmilla puolueilla on joku muu ehdokas. Jos Trump saataisiin jollain tuomiolla eliminoitua kisasta, Bideninkin olisi helppo jäädä eläkkeelle.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ensi vuoden välivaaleissa nähtäneen jo jonkunasteinen GOP:n vastapallo, jonka jälkeen Bidenin hallinto onkin aika pahasti rampautettu, kun senaatti (ja kenties jopa kongressi) on kääntynyt takaisin punaiseksi.

Aika lailla taitaa olla jo nyt rampautettu, koska senaatissa on se filibusteri. Esim. tänään äänestetään kongressissa aborttilainsäädännöstä, joka luultavasti hyväksytään kongressissa mutta kaatuu senaatissa republikaanien vastustukseen, vaikka heillä ei ole enemmistöä siellä.

Tietysti jossain määrin hankalammaksi tilanne vielä menee, jos välivaaleissa republikaanit saavat enemmistön molemmissa huoneissa. Pidän mahdollisena, kongressi on jopa todennäköinen, senaatin suhteen voi olla että 50-50 tilanne jatkuu, mutta helpostihan tuo voi kääntyä 51-49 tms. republikaaneille.

Mutta republikaanien valta olisi myöskin rampautettu sillä filibusterilla, jos eivät hankkiudu siitä eroon.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Historiallisesti tosiaan keskimäärin 3 senaattoria vaihtunut. Kuitenkin on myös merkittävää, että mitä siellä on menossa uudelleenvalintaan. Yleisesti siellä on vain 14 demokraattia ja 20 republikaania. Ja kuten yllä näkyi, niin montaa tiukan vaalin demokraattia ei ole tarjolla eli kauheasti ei voi tippua. Noissa osavaltioissa, missä ei ole puolustavaa ehdokasta (Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Ohio) paljon aina riippuu myös ehdokkaista. Myös tunnetusti puolustavilla ehdokkailla on etua. Johnson on sitten omanlaisensa tapaus. Ehkä myös Floridan Rubio. Vaikka nyt näyttäisi miten huonolta, niin en mitenkään pysty lähtemään sanaan "kun".

Noh, "kun"-sana oli tarkoituksellinen karrikointi, niin kuin varmasti ymmärsit. Eihän kukaan voi vielä oikeasti tietää mitä ensi vuonna tapahtuu. Itse pidän lähtökohtia jotakuinkin samanlaisina, kuin Obamalla oli vuonna 2010. Bush nuoremman aikakauden, finanssikriisin ja historiallisen kovan vaalivoiton jälkeen kansa odotti suuria muutoksia Obaman hallinnolta, mutta tavalliselle kansalle jäi lopulta käteen pähkinöitä. Tämä näkyi midtermeissä, kun kongressissa vaihtui peräti 63 paikkaa sinisestä punaiseksi, ja senaatin supermajoriteetti kuihtui seitsemällä paikalla tavalliseksi enemmistöksi.

Tällä kertaa Bidenin hallinnolla on sentään näennäinen yritys päällä Trump-katastrofin jälkimainingeissa, mutta perskarvan vahvuinen enemmistö senaatissa ei näytä antavan riittävän kantavaa mandaattia tarpeellisille uudistuksille. Varsinkin kun omissa joukoissa on Manchinin ja Sineman kaltaisia läpeensä korruptoituneita korporaatteja. Hyvillä tarkoitusperillä suoritettu Afganistanin sodan lopetus toteutettiin juosten kusemalla, ja jälkikäteen käytiin rankaisemassa siviilejä lennokki-pommituksella. Tästäkin kansan keskuudessa etukäteen suositusta päätöksestä saatiin aikaan fiasko, jota vastustaja hyödyntää surutta.

Nähdäkseni paljon on kiinni näiden kahden kiistellyn infrastruktuuri-paketin kohtalosta. Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki Bidenin vaaliagendalla olleet progressiivien tukemat uudistukset ovat kiinni tuossa suuremmassa 3,5T$ budget reconciliation (mikä tuolle olisi hyvä suomennos?) paketissa. Mikäli tuo saadaan puskettua senaatista läpi (ts. Manchin, Sinema ja kumppanit saadaan ruotuun), on sauma saada pidettyä liittovaltion sininen laita tyytyväisenä. Mikäli taas taivutaan jälleen kerran korporaatioiden tahtoon, ja ko. paketista leikataan ne olennaisimmat uudistukset perkuujätteiksi, niin tyytymättömyys presidenttikauteen jatkaa kasvamistaan. Tälloin oltaisiin uhkaavalla tiellä kohti 2010 toisintoa.

Tottakai niinkuin sanottu, paljon ehtii vielä tapahtumaan, joten ihan vielä en lukitse veikkauslappuani.
 
Noh, "kun"-sana oli tarkoituksellinen karrikointi, niin kuin varmasti ymmärsit. Eihän kukaan voi vielä oikeasti tietää mitä ensi vuonna tapahtuu. Itse pidän lähtökohtia jotakuinkin samanlaisina, kuin Obamalla oli vuonna 2010. Bush nuoremman aikakauden, finanssikriisin ja historiallisen kovan vaalivoiton jälkeen kansa odotti suuria muutoksia Obaman hallinnolta, mutta tavalliselle kansalle jäi lopulta käteen pähkinöitä. Tämä näkyi midtermeissä, kun kongressissa vaihtui peräti 63 paikkaa sinisestä punaiseksi, ja senaatin supermajoriteetti kuihtui seitsemällä paikalla tavalliseksi enemmistöksi.

Tällä kertaa Bidenin hallinnolla on sentään näennäinen yritys päällä Trump-katastrofin jälkimainingeissa, mutta perskarvan vahvuinen enemmistö senaatissa ei näytä antavan riittävän kantavaa mandaattia tarpeellisille uudistuksille. Varsinkin kun omissa joukoissa on Manchinin ja Sineman kaltaisia läpeensä korruptoituneita korporaatteja. Hyvillä tarkoitusperillä suoritettu Afganistanin sodan lopetus toteutettiin juosten kusemalla, ja jälkikäteen käytiin rankaisemassa siviilejä lennokki-pommituksella. Tästäkin kansan keskuudessa etukäteen suositusta päätöksestä saatiin aikaan fiasko, jota vastustaja hyödyntää surutta.

Nähdäkseni paljon on kiinni näiden kahden kiistellyn infrastruktuuri-paketin kohtalosta. Kärjistäen voisi sanoa, että kaikki Bidenin vaaliagendalla olleet progressiivien tukemat uudistukset ovat kiinni tuossa suuremmassa 3,5T$ budget reconciliation (mikä tuolle olisi hyvä suomennos?) paketissa. Mikäli tuo saadaan puskettua senaatista läpi (ts. Manchin, Sinema ja kumppanit saadaan ruotuun), on sauma saada pidettyä liittovaltion sininen laita tyytyväisenä. Mikäli taas taivutaan jälleen kerran korporaatioiden tahtoon, ja ko. paketista leikataan ne olennaisimmat uudistukset perkuujätteiksi, niin tyytymättömyys presidenttikauteen jatkaa kasvamistaan. Tälloin oltaisiin uhkaavalla tiellä kohti 2010 toisintoa.

Tottakai niinkuin sanottu, paljon ehtii vielä tapahtumaan, joten ihan vielä en lukitse veikkauslappuani.

Jos nyt yritetään pysyä faktoissa, niin ennen 2010 välivaaleja oli 59 paikkaa, jos itsenäiset lasketaan mukaan. Ei ihan 63. Lisäksi siitä lähti 6, ei 7. Ja lähtökohdissa on erona se, mitä siellä on pohjalla. Sillä on aika paljon merkitystä senaatin vaaleissa, että mitä sieltä voi menettää ja mitä saada. Nyt demokraateilla ei tosiaan ole kovin montaa, mistä menettää ja toisaalta useampi, mistä saada. Siten lukujen vertailussa ei ole kauheasti järkeä, vaikka muuten tilanne olisi muuten sama. Tuolloin sinisestä punaiseksi vaihtui Arkansas, Indiana, Illinois, Pohjois-Dakota, Pennsylvania ja Wisconsin. Noista kaksi vikaa oli melko tiukkoja ja nyt taas tarjolla käännettäviksi toiseen suuntaan (molemmissa toinen senaattori on demokraatti). Illinois on vaihtunut takaisin demokraateille ja pysyy. Kolme muuta taitaa olla kovinkin punaisia. Ei siellä ole nyt tuollaisia käännettäväksi.

Alahuoneessa sitten on tilanne, mitä ei ole samaan tapaan ollut ennen ja mitä on vaikea ennakoida. Olisi luonnollista, että se kääntyisi rebuille. Ja saavat vielä lisäapua uusien rajojen piirtelystä. Kuitenkin Trump haluaa Trump-mielisiä ehdolle. Miten tämä sitten näkyy tiukoilla alueilla. Se voi olla monelle vaikea paikka äänestää sitä henkilöä, kun vastassa on todennäköisesti demokraatiksi kovin konservatiivinen ehdokas.

Nyt on tosiaan isoja juttuja noiden vaalien kannalta päätettävänä. Noilla on varmasti vaikutusta tyytyväisyyteen. Mielenkiintoista myös nähdä, että jääkö korkeimman oikeuden tuomari Breyer nyt eläkkeelle, jotta ehditään rauhassa korvata ennen noita vaaleja.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Saisko jotain tarkennusta, mitä tämä tarkoittaa?
Arizonassa suoritettiin uudelleenlaskenta Cyber Ninjas nimisen organisaation toimesta ja siinäkin päädyttiin Bidenin voittoon. Biden sai 99 ääntä enemmän ja Trump 261 ääntä vähemmän.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Arizonassa suoritettiin uudelleenlaskenta Cyber Ninjas nimisen organisaation toimesta ja siinäkin päädyttiin Bidenin voittoon. Biden sai 99 ääntä enemmän ja Trump 261 ääntä vähemmän.
Saas nähdä milloin tästäkin aiheesta tehdään elokuva jenkeissä. Tyylisuuntia voi jokainen miettien itse.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tuoretta kommentaaria läskimooseksesta:



Lyhyesti, vaalinarratiivi on nyt siirtymässä vuoteen 22. Trump on siis jo itse skipannut harhansa pikaisesta virkaan paluustaan. Toki on niin, ettei hän edelleenkään tunnusta häviötään. Jos siis tunnette jonkun trumpistin, joka vielä unelmoi pikaisesta paluusta, kertokaa, että nyt tähdätään jo välivaaleihin. Sen mitä liike-elämä hävisi, sen politiikka voitti. Tulee mieleen yksikin piirustelija, joka olisi pitänyt hyväksyä taideakatemiaan...
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös