Ja etninen puhdistaja Aung San Suu Kyi. Tosin puolustukseksi on sanottava että sai palkinnon 1991 jolloin kansanmurhauksellisista tendensseistä ei vielä tiedetty.
Miksei Trump kuuluisi harkittaviin siinä kuin kuka tahansa eksentrinen pasifisti, mutta ei tuo ansio taida häntä kuitenkaan miljardin palkinnon eniten ansaitsevan listalle nostaa. Vähän samanlainen riskikin on kuin tuolla burmalaisnaisella, että myöhemmin syyllistyy kuitenkin hirmutekoihin ja koko palkinto joutuu huonoon valoon.
Näkisin että tämä on Hectorin vuosi. Vihdoinkin.
Hector? Tarkoittanet Heikki Harmaa, jonka kuuluisa suomennus hitistä "Universal soldier" sai monet letit väräjämään isänmaan aamunkoitteessa.
Trumpin meriiteistä vielä: aika herkkää ja kaunista on tuo kirjeenvaihto Kimin kanssa, koskettaa. Kuin kaksi toisensa yössä kohtaavaa patologista narsistia, jotka näkevät toisissaan itsensä. Edes Pretty Woman ei yllä tähän.
Onhan Trumpilla monenlaista rauhanaloitetta. Kuten hänen innokkuutensa tukea kidutusta tiedonhankinnan menetelmänä ihan julkisesti. Siitä vaan teilipyörä laulamaan: pian veli mustakaapu puhuu.
Trumpin haaveena olisi saada lähi-itään rauhaa, hieno ajatus. Hänen lähestymistapansa on perinteinen, hiljennetään vastapuoli, niin rauha syntyy itsestään. Jopa pysyvä rauha, jos käytettäisiin ydinaseita. Muistetaan vielä Trumpin poikamainen kysymys, "jos meillä on ydinaseita, miksei niitä käytetä"? Tosiaan turhaa ostella kamaa, jota ei käytetä. Tai kuten hippi sanoisi: "jota ei polteta".
Varmaan korona-aika tuo uusia rauhannobelisteja, siinäkin Trump on vahvoilla. Uudet lähestymistavat koululääketieteeseen kertovan kansakunnan isän välittämisestä. Trumpin oivallus vaikuttaa mittaukseen on uutta fysiikkaa ja osoitus luovasta ajattelutavasta: zeniläisittäin, jos kukaan ei mittaa, onko ilmiötä olemassa?
Joskus Nobelkomitea tuo mieleen FIFA:n. Kiss singer on esimerkki tästä: Kambozdan pommitukset. Trump ei näissä asioissa pääsee lähellekään: mutta ihan tosipuheella, lahjonta on hyväksi havaittu keino saavuttaa tavoitteensa paremmissa piireissä. Eiköhän Trumpilla ole riittävästi tuohta muokkaamaan Nobelkomitean mieliä. Ja jos eivät omat riitä, lainataan valtion kassasta. Sieltähän ne oikeusavustajatkin palkataan.
Joten tästä vaan Jatkoajan ukaasi: Me vaadimme Don the Conille rauhanpalkintoa. Olisi miehelle taas uutta kerskuttavaakin. Sitä ei ole koskaan liikaa.
