Viestin lähetti Johannes
Minun World cup-joukkueeni tällä hetkellä (10.5.04)
1: Timonen-Karalahti
2: Salo-Väänänen
...
1-ketju: Lehtinen-Koivu-Selänne
2-ketju: TRuutu-Jokinen-Peltonen
Olen kasannut kaikki hyvät hyökkäävät pelaajat kahteen ensimmäiseen ketjuun. Kolmonen ja nelonen saavat vähemmän peliaikaa ja enemmän puolustustehtäviä.
Aivan, käsittääkseni pelit pelataan 'NHL-tyyliin' myös siinä suhteessa, että ylimääräisiä mainoksista johtuvia taukoja/katkoja on huomattavasti enemmän = lepotaukoja & mahdollisuutta kuormittaa avainpelaajia paremmin? Tämä on suurin syy sille, miksi myös itse olisin pienen harkinnan jälkeen nostamassa T. Ruutua ja Sami Kapasta (varauksin) kakkosen laitureiksi. Tuomohan on todistanut pystyvänsä pelaamaan kummallakin tontilla.
Ville Peltonen jäisi tällöin kolmoseen 'reserviin', mutta mielestäni kahteen ensimmäiseen kenttään pitääkin olla tunkua. Aina kaikki eivät pelaa odotetulla tasolla ja silloin olisi hyvä olla 'reservissä' potentiaaliltaan 'saman tasoinen' kaveri. Ymmärrän/hyväksyn kyllä, että joidenkin papereissa Peltonen menee roolinsa vuoksi S. Kapasen edelle kakkoskentässä. Peltonen lienee Kapasta kertaluokkaa perempi pelintekijä, ja voi hyvinkin olla, että O.J sellaisen tarvitsee rinnalleen? Tosin olisihan laidassa jo T. Ruutu...
Kakkonen koostumukseltaan T. Ruutu - O. Jokinen - S. Kapanen on jokaisen (pitäisi olla, ..kele) HIFK-fanin märkä uni. Em. herrat takaisivat, että tuosta ketjusta löytyisi vääntöä, vauhtia, karvausta, taklauksia, maalinedustapelaamista ja jopa taitoa pistää kiekko sisään tekopaikasta. Itse asiassa se taisi muuttua mun papereissa 'ykkösketjuksi' ;-)
Kolmos-ketjusta tulisi joka tapauksessa vähiten peliaikaa keräävä kentällinen. Ykkönen ja kakkonen pelaisivat selkeästi eniten, noin 20 minuuttia peliä kohden, toki päivän pelikunto huomioonottaen. 'Nelonen' puolestaan saisi peliaikaa omassa roolissaan erikoistilanteissa (mm. alivoimat) ja jarrukenttänä.
Pakkiparien rakentamisen suhteen olen Johanneksen kanssa eri linjoilla. Itse näkisin mielummin niiden rakentuvan tyyliin varmistava/hyökkäävä puolustaja. Sen vuoksi esimerkiksi Karalahti-Timonen pakkiparin rakentaminen ykkösen taakse ei tunnu kaikin puolin (potentiaalistaan huolimatta) tasapainoiselta? Kummallakin kyseisistä pelaajista on taipumus pelata itsensä ajoittain ulos pelitilanteesta; Jerellä taklausten osalta, Timosella voimakkaan hyökkäyssuuntautuneisuuden vuoksi. Sama koskee myös Niinimaata, jolle pitäisi myös olla pakkiparina puolustava puolustaja. Teppo Numminen on mun tilauslistan kärkipäässä, jos vain uraansa jatkaa, toivottavasti edes WC:n ajan?
Samalla logiikalla (mutta päinvastaisesta syystä) kaavailemasi pakkipari Salo-Väänänen, kuulostaa epätasapainoiselta parilta, ainakin kakkosen taakse? Kumpikin pelaajista ovat liian puolustusvoittoisia tyyliltään. Salolla on paljon hehkutettu (mutta vain yhdessä turnauksessa tulosta tuonut) kova laukaus. Kummatkaan eivät ole varsinaisia kiekon ylöstuojia tai hyvien avausten erikoismiehiä?
Eli minun kentälliset World Cupiin:
Ykkönen: Lehtinen - Koivu - Selänne(/Peltonen)
Timonen - Lydman/Salo
Kakkonen: T. Ruutu - O. Jokinen - S. Kapanen (Peltonen varalla tässäkin)
Numminen - Niinimaa
Jarrukenttä: Nelikosta: A. Laaksonen - Riku Hahl - V. Nieminen - J. Ruutu.
Pakkipareina Salo - Väänänen
Kolmosesta ei niin väliä :-) No, ainakin Peltonen, tai jokin kahdesta ensimmäisestä ketjusta, kenet hän mahdollisesti 'tiputtaa' paremmalla pelillään. Muutoin aivan sama... Annetaan Summaselle sen verran 'vapauksia', heh
Huom! Kätisyyksiä ja perinteisiä pelipaikkoja (oikea vai vasen puolustaja, laitahyökkääjä jne...) en juuri ottanut huomioon näissä kaavailuissani.