Selailin tätä aihetta ja sattui kyseinen anatsun viesti osumaan silmään. Pari kuukautta myöhemmin ja entisellä foorumin suurimmalla Thrasher-fanilla onkin kokonaan toinen suosikkijoukkue. Ottiko lähtö kuitenkin yllättävän koville, kun se lopulta tapahtui, että piti hylätä suosikkiseura, vai miksi täydellinen selänkääntö?
Mitenkäs muut entiset Thrasher-fanit? Saako Jetsit ensi kaudella teidän kannatuksen? Ja onko sillä väliä, missä kaupungissa suosikkijoukkue pelaa kotipelinsä?
No näinhän se kävin. Juteltiin parin amerikkalaisen fanin kanssa Atlantasta ja Thrashersista. Muisteltiin kaikkea, mitä seuralle on tapahtunut ja minkälainen se oli. Sitten tuli kyyneleet silmiin ja tyhjä olo. Olin rikki siinä vaiheessa. En tajua miksi. Otti todella koville miettiä, etten enää ikinä näe Atlanta Thrashersia. Siinä mietitiin miltä tuntuisi fist pumpata sun muuta Winnipegille, niin eipä se siinä vaiheessa hyvältä tuntunut.
Ilmeisesti en tuolloin huhtikuussa tajunnut tai osannut hahmottaa koko muuttoa. Ei vain, ei. Tyhjä olo. Arvostan silti kaikkia heitä, jotka yhä Winnipeg-faneina jatkavat. Ja heitä, jotka ovat jatkaneet Carolina tai Colorado tai Phoenix-faneina. Arvostan suuresti.
Itselleni tuli takki tyhjäksi ja en vain käsittänyt enää mitään, mistään. Kyllä Thrashersin kuoppaus lujille otti. Mutta vähän sitä helpotti, että jouduin skippaamaan koko viime kauden kouluhommien takia. Koulu meni viihteen ohi. Ja hyvä niin, nyt kun tuloksia katsoo (mm. hyvät yo-todistukset ja tuore yliopistopaikka takataskussa). Tuon takia ehkä jopa suurin palo Thrashersia kohtaan oli jo hiipumassa.
Nyt taas intohimo kiekkoa kohtaan, ja NHL-kiekkoa kohtaan on tullut takaisin, jos näin voisi sanoa. Wild alkoi kiinnostaa silloin, kun seura hankki Havlatin ja oli kiinnostunut S.Koivusta jollain Frenzyllä. Siitä lähtien vähän vilkuillu seuran toimintaa. Siksi tuntui luonnolliselta siirrolta.
Sitä myös voin spekuloida, että olisinko jatkanut Winnipegin asioiden seuraamista, jos oma idoli, mies jonka takia Atlantaa aloin kannattaa, Ilya Kovalchuk olisi seurassa ollut? Voi olla, että olisin, mutta tämä "uusi runko" ei vielä niin paljon tunnesiteitä herättänyt. NJ Devilsistä en sitten vain ollut muutoin kiinnostunut. Ei vain seura kolahda.
Näillä sanoilla toivotan Winnipegin seuralle ja sen faneille onnekasta uutta tulemista ja hyviä kausia. Pitäkäähän lippu korkealla!
Ps. Nyt kun on ollut kaiken maailman testamenteista puhe, niin olkoot tämä minun testamenttini jatkoajan Atlanta Thrashers-hetkille. Kiitos ja anteeksi.
Pps. Suosittelen kappalevalinnaksi Katri Helenan Almaz, Onnen lapsi.:
http://www.youtube.com/watch?v=6kpKeuH3-Yw
