Jesh. Ite olen taas kerran suhteellisen positiivisissa, joskin varovaisen odottavissa tunnelmissa kauden suhteen. Caps-fanit tietää että missään kohtaa ei saisi ainakaan toiveita ja haaveita alkaa liikaa elättelemään (jossain kohtaa kautta tähän kuitenkin aina sorrutaan), koska silloin se leka heilahtaa naamaan, mutta ei tässä kannata vielä kirvestä kaivoonkaan heittää.
- Pakisto on heikentynyt lihaspuolella paljon, mutta uskon että sinne sitä lihasta raahataan kyllä lisää jos alkaa näyttää ettei riitä.
- Molarit on vuoden valmiimpia ja toivotaan nyt kuitenkin että se kehityskäyrä lupailee sillä osastolla asteittaista tasonnousua. Jos ei niin kusessa ollaan, mutta toisaalta sinnekin on naarattavissa hätäapuja sitten kauden mittaan varmaan (esim Holtbyn tilannetta Dallasin suunnalla seuraan mielenkiinnolla).
- Hyökkäyksessä en usko merkittävään äkilliseen tasonlaskuun. Ovechkinin johdolla ikämiehet on olleet "mitä on" jo vuosikaudet ja ne ns. regressoituvat ominaisuudet on ns. regressoituneet jo ajat sitten. Hyökkäys ei kulje nopeuden tai ilmaveivien ehdoilla, vaan siinä että ne omat ominaisuudet ja vahvuudet osataan maksimoida, ja siitä tällä nipulla on jo monen+monen vuoden kokemus.
- Backstromin LTIR kauden alkuun on sarjaa "uhka vai mahdollisuus". Alkukausi on toisaalta tärkeä, "meidän" nipulla ei ole oikeen varaa antaa liikaa etumatkaa pleijari-paikan suhteen muille ja siksi olisi kiva että ykköskorin jätkien koneet saataisiin heti alusta hyrräämään. Toisaalta se mahdollisuus tässä on ihan kiva, eli nyt sitä peliaikaa on tarjolla äänekkään fanbasen vaatimille nuorille ja päästään mittaamaan joko niistä olisi apuja saatavilla. Lisäksi Backy saa huilata itsensä rauhassa kuntoon ja tulee sitten terävänä takaisin.
- Valmennuksen osalta Laviolette pääsee nyt sitten kunnolla irti, jos viime kaudella oli huolenaiheita että "ihmisten ihminen" joutui työskentelemään paljon etäyhteyden kautta ja leiritykset ja sosiaalinen vaikutus jäi normaalia pienemmälle. Ne vähät klipit mitä olen esim tän kauden leireiltä nähnyt on kyllä vahvistanut mielikuvaa että Laviolette on valmentaja jolle pelaajat mielellään pelaa, ja joka ottaa sitä vastuuta ja johtajan roolia ihan erilailla mitä joku tossukka-Reirden.
Ensi yön kauden avaus on heti kärkeen erijännä. Wilson-traumoissa rypenyt Rangers lyö kaikki lihakset yhteen koriin ja mielenkiintoista nähdä miten juurikin lihasosastolla selvästi heikentynyt Caps reagoi joukkueena kun Reaves ja kumppanit tulevat näytönhaluja puhkuen iholle ekasta kiekonpudotuksesta lähtien.
Alkukaudella on tosiaan mun mielestä tällä kertaa korostetun tärkeää että pisteitä saadaan haalittua sen verran tasasesti ettei jäädä kirivaihteelle jo kättelyssä. Rosterissa on reikiä ja niitä olisi kivempi paikkailla toiveikkaana "all-in" ajatuksella pleijareita silmällä pitäen, kuin paniikissa hätähätänä tappioputkessa.
Kausi on sarjaa boom or bust, tai mitä vaan siitä väliltä. Tykkään Capsien kohdalla viljellystä "Punchers chance" lauseesta ja lanseeraan sen tämän kauden teemaksi. Popparit on mikrossa ja viaplay viritelty huomen aamuksi kello 6:30 pyörittämään jälkilähetyksenä viihdyttävä kauden avaus. Lets Go Caps! :)
Toivottavasti saadaan kapteeni askiin Rangersia vastaan.!