Päätetään kausi jonkinlaiseen lyhyeköön yhteenvetoon. Yksittäisiä onnistujia ja epäonnistujia listailin jo ennen pudotuspelien alkua, joten niihin en isommin enää palaa. Pudotuspeliottelut kuitenkin muuttivat mielipidettäni muutaman yksilön kaudesta.
Kokonaisuudessaan kouluarvosana kaudesta osuu varmasti sinne 7-8 hujakoille. Ei jackpottia, muttei myöskään täyttä mahalaskua. Kausi oli melko rikkonainen joidenkin yksilöiden osalta, ja tämä näkyi luonnollisesti peliotteiden ja tulosten melkoisessa vuoristoradassa. Loistavaa alkukautta edelsi parin kuukauden tasainen slumppi, jolloin pisteitä kuitenkin kaavittiin kasaan sen verran, ettei loppukaudella pudotuspelipaikkaa tarvinnut juuri jännittää. Pudotuspelien alla otteet paranivat, mutta lopuissa neljässä-viidessä pelissä ei päätetty edes yrittää ja täten vastus oli Florida. Noista peleistä pari pistettä lisää ja vastaan olisi todennäköisesti asettunut Rangers, mikä olisi merkinnyt ehkä täysin erilaista ottelusarjaa. Jossittelut ovat kuitenkin jossitteluja, joten mennään sillä, mitä saatiin.
Florida sopi yllättävän hyvin vastuksena Capitalsille, mutta oli lopulta rahtusen anhaampi joukkue, vaikka taktisella puolella Laviolette mielestäni veikin Brunettea suurimman osan sarjasta. Capitalsilla oli sinänsä kaikki mahdollisuudet edetä jatkoon, mutta epäonniset juonenkäänteet sekä muutamat lipsahdukset kurinalaisessa pelitavassa käänsivät sarjan Floridalle. Isompaa harmitusta tämä ei aiheuta, sillä Caps pystyi ison altavastaajan asemassa pelaamaan kauden parasta kiekkoaan ja laittoi koko sielunsa Oshien johdolla peliin.
Niin, T.J.Oshie. Kuka tulee vielä kritisoimaan Oshien megalappua? Kolme vuotta tuota olisi vielä jäljellä, mutta vaikka vammat painavatkin kiihtyvään tahtiin, on tuo kaikessa seksikkyydessään aivan ihana pelaaja ja täydellinen pudotuspelikone. MVP-tason suorittamista tämän sarjan aikana. Taisi tehdä myös yhden sarjan maaliennätyksen Capitals-pelaajien osalta, jos oikein kuulin lähetyksestä.
Toisena pitää nostaa Bäckströmin tasonnosto keväälle. Bäckström kärsi Oshien tapaan vammoista ja näytti runkosarjan ajan todella hitaalta, mutta jostain sekin kaivoi yhden ekstravaihteen lisää näihin peleihin. Vaikka Bäckströmin liike alkaa rapistua, on hän edelleen korvaamaton pelaaja tälle joukkueelle ja lupaan, etten enää koskaan sano pahaa sanaa hänestä. Osoitti epäilykseni vääriksi. Seuralegenda ja muuten vain kuningas.
Seuraavaksi tarjoan tilan Samsonovin kehaisemiselle. *Aseta jokin/jotkin haluamasi kehusana(t) tähän*. Noin, tehty. Itse käytin mielessäni sanaparia kelpo onnistuminen. Ei pystynyt yksin voittamaan sarjaa, mutta teki ja tarjosi enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Vieläkö yksi mahdollisuus ja jätetään kuulento odottamaan ensi kevättä?
Vaikka edessä ovat todennäköisesti kurjemmat vuodet, en vaihtaisi tätä joukkuetta mihinkään. Eikä kukaan vie vuotta 2018 pois meiltä. Hyvää kesää kaikille! Jatketaan kunnolla sitten, kun drafti alkaa lähestymään.