Voimasuhteet kaudella 2015–2016 – hyökkäys-/puolustuspelin rakenne ja tehokkuus

[Sekera]

Tässä ketjussa seurataan liigajoukkueiden hyökkäys/puolustuspelin rakenteellista kehittymistä kauden mittaan. Eräänä mittarina voidaan käyttää sektoreihin jaoteltuja maalintekoyrityksiä eli tuttavallisemmin laukauksia alkukauden otteluista. Laukausten vertailulukemat ovat "per ottelu".

Tilastoinnin taustatiedot:
Hyökkäysalue voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: vaaralliseen maalintekoalueeseen ja vaarattomaan maalintekoalueeseen. Sektorijako on esitetty liitteessä. Vaarallinen maalintekoalue koostuu sektoreista 1 ja 2, loput on vaaratonta maalintekoaluetta. Vaarallisen maalintekoalueen laukauksien voidaan ajatella vertautuvat joukkueen luomiin paikkoihin, varsinkin pidemmällä aikavälillä (=ei vain muutama ottelu). Sektorien sanalliset selitykset:
1: Laukausetäisyys max. 5 metriä
2: Vaarallisen maalintekoalueen täydentävä sektori
3: Viivalaukaukset ym. "vaarattomat"
4: Pienen kulman laukaukset

Tilastoihin on otettu mukaan vain tasakentällisin varsinaisella peliajalla lauotut laukaukset. Ei siis ylivoimalaukauksia, ei alivoimalaukauksia, ei laukauksia jomman kumman joukkueen pelatessa ilman maalivahtia, ei jatkoaikalaukauksia.

Yksinkertaistettuna, vaaralliselta maalintekoalueelta lauottu laukaus menee todennäköisemmin maaliin kuin vaarattomalta maalintekoalueelta lauottu. Tällä kaudella em. kriteerit täyttävien laukauksen keskimääräinen onnistumisprosentti vaaralliselta maalintekoalueelta on (tilanne 5.11.) 9,8 % ja vaarattomalta maalintekoalueelta 1,4 %. Vaaralliselta maalintekoalueelta on lauottu 35,7 % em. kriteerien mukaisista laukauksista ja vaarattomalta maalintekoalueelta 64,3 %.

Tämän tilastoinnin kautta selviää joukkueiden hyökkäys- ja puolustuspelin rakenteellinen "hyvyys". Mitä enemmän joukkue saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa hyökkäyspeli on rakenteellisesti. Mitä vähemmän vastustaja saa aikaiseksi vaarallisen maalintekoalueen laukauksia, sitä tehokkaampaa puolustavan joukkueen puolustuspeli on rakenteellisesti.

Tämä määrällinen tilastointi ei ota kantaa laukomisen laatuun. Laadusta pistän erikseen tilastot, jossa kuvataan joukkueiden maalintekotehokkuutta alueittain. Mitä korkeampi on maalintekotehokkuus,
a) sitä enemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä laadukkaampaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä laadukkaampia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan

Vastaavasti mitä alhaisempi on maalintekotehokkuus,
a) sitä vähemmän joukkue on tehnyt maaleja suhteessa laukauksiin
b) sitä heikkolaatuisempaa laukomisen voidaan ajatella olevan
c) sitä heikkolaatuisempia paikkoja joukkueen voidaan ajatella pystyvän luomaan
Puolustusasemassa vastustajan maalintekotehokkuuden avulla voidaan tulkita puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipelin laatua: Mitä alhaisempi vastustajan maalintekotehokkuus on, sitä parempaa laadullisesti puolustavan joukkueen puolustus/maalivahtipeli on.

Ensin vaaralliselta maalintekoalueelta maalipaikka- ja tehokkuusvertailu.

Vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (hyökkäys):
HIFK 15.2
TPS 14.0
KÄRPÄT 13.5
ILVES 13.3
TAPPARA 13.2
SAIPA 13.0
JYP 12.8
BLUES 12.6
PELICANS 12.1
ÄSSÄT 11.6
LUKKO 11.6
HPK 11.4
SPORT 11.3
KALPA 10.2
KOOKOO 8.4

HIFKin hyökkäyspeli on tuottanut eniten paikkoja alkukauden aikana. KooKoo erottuu toisessa päässä yhtä selkeästi. Lukko pistää myös silmään sijalla 11, joka on ristiriidassa sarjasijoituksen kanssa, erikoistilannepeli on tuonut tukea. Lukon hyökkäyspelin olisi kuitenkin syytä olla selkeästi tuottavampaa kuin HPK:n tai Sportin. Loukkaantumisetkin toki selittänevät osan, eiköhän se tuosta lähde nousemaan kun tulee pelitapaa paremmin toteuttavia yksilöitä.

Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (puolustus):
KÄRPÄT 9.2
TAPPARA 10.7
SAIPA 11.2
KALPA 11.3
HIFK 11.6
TPS 11.7
ILVES 11.8
JYP 12.1
SPORT 12.2
BLUES 12.8
ÄSSÄT 12.9
PELICANS 13.2
LUKKO 13.2
HPK 14.0
KOOKOO 16.0

Kärkijoukkueet molemmissa päissä erottuvat tässäkin. Kärppien puolustuspeli on ollut todella tiivistä, kun taas KooKoon rakenteellinen puolustuspeli erottuu toisessa valossa.

Näiden erotus, eli "maalipaikkojen erotus" hyökkäys-puolustus:
KÄRPÄT 4.4
HIFK 3.6
TAPPARA 2.5
TPS 2.3
SAIPA 1.8
ILVES 1.5
JYP 0.7
BLUES -0.2
SPORT -0.9
PELICANS -1.1
KALPA -1.1
ÄSSÄT -1.3
LUKKO -1.6
HPK -2.6
KOOKOO -7.6

Kärpät on luonut keskimäärin yli neljä maalipaikkaa per peli vastustajaa enemmän ja on selkeästi kärjessä, HIFK myös "omalla luvullaan" toisena. KooKoon lukema on melkoisen musertava, ja sarjasijoitus onkin siihen nähden melkoisen positiivinen. Lukkokin melko lailla miinuksella suhteessa sarjasijoitukseensa, mutta hyökkäys- ja puolustuspelin tehokkuus on laadukkaampaa kuin nämä lukemat antavat odottaa.

***

Vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (hyökkäys):
TAPPARA 12.8 %
SAIPA 12.4 %
KOOKOO 11.9 %
TPS 11.1 %
HPK 11.0 %
KÄRPÄT 10.5 %
SPORT 10.3 %
LUKKO 9.9 %
HIFK 9.9 %
JYP 9.4 %
ÄSSÄT 8.6 %
BLUES 8.3 %
ILVES 8.3 %
PELICANS 6.5 %
KALPA 5.5 %

KooKoo on ollut vähissä paikoissaan tehokas. KalPalla ja Pelicansilla yllättävän heikot lukemat, suurinpiirtein yli puolet kärki-Tapparaa heikommat.

Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (puolustus):
LUKKO 7.5 %
TAPPARA 8.0 %
KOOKOO 8.0 %
ILVES 8.7 %
KALPA 8.8 %
SPORT 9.6 %
BLUES 9.9 %
SAIPA 10.2 %
PELICANS 10.5 %
ÄSSÄT 11.1 %
TPS 11.3 %
HIFK 11.3 %
KÄRPÄT 11.8 %
JYP 12.1 %
HPK 15.4 %

KooKoon puolustustehokkuus on maalintekotehokkuuden lisäksi yllättävän korkea, mutta niinköhän ne noin korkealla pysyvät kun vielä 2/3-kautta jäljellä. HPK:n puolustustehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on erittäin heikko, kuriositeettina 1-sektorilta HPK:n vastustajan maalintekotehokkuus on peräti 25,6 % eli keskimäärin joka neljäs laukaus alle viidestä metristä HPK:n maalinedustalta em. kriteerein on mennyt maaliin (toisella sijalla HIFKin vastustaja 18,7 %, pienin Lukon vastustajalla 9,6 %). HIFKin ja Kärppien puolustustehokkuudet ovat myös yllättävän alhaisia sarjasijoitukseen nähden.

Näiden erotus, eli tehokkuuden erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TAPPARA 4.8 %
KOOKOO 3.8 %
LUKKO 2.5 %
SAIPA 2.2 %
SPORT 0.7 %
TPS -0.2 %
ILVES -0.4 %
KÄRPÄT -1.3 %
HIFK -1.4 %
BLUES -1.6 %
ÄSSÄT -2.5 %
JYP -2.7 %
KALPA -3.3 %
PELICANS -4.0 %
HPK -4.5 %

Tappara on ollut alkukolmanneksen tehokkain ja se näkyy tässäkin tilastossa kun puolustustehokkuuskin on kovaa luokkaa. Kärkijoukkueista pistää silmään Kärppien ja HIFKin erotuslukemat, jotka ovat selkeämmin miinuksella johtuen heikommasta puolustustehokkuudesta.

 

[Sekera]

Sitten vastaava yhteenveto vaarattoman maalintekoalueen osalta. Vaikka alue on "vaaraton", alueelta saattaa silti syntyä vaarallisia paikkoja esim. reboundien muodossa, mutta ne tilastoidaan sitten vaarallisen alueen puolelle. Vaarattoman maalintekoalueen laukauksista siis voidaan saada aikaiseksi vaarallisiakin jatkotilanteita oikeilla tukitoimilla.

Vaarattoman maalintekoalueen laukaukset (hyökkäys):
HPK 25.0
ÄSSÄT 24.8
PELICANS 24.7
JYP 24.2
SAIPA 23.6
TPS 23.0
HIFK 22.5
KÄRPÄT 22.0
SPORT 21.8
BLUES 20.8
KOOKOO 20.5
TAPPARA 20.4
LUKKO 20.3
ILVES 20.2
KALPA 17.4

Tässä on sarjataulukon peräpäätä kärjessä ja sarjataulukon kärkijoukkueita löytyy tilaston peräpäästä.

Vastustajan vaarattoman maalintekoalueen laukaukset (puolustus):
TPS 17.9
SAIPA 19.0
ILVES 19.2
KALPA 20.8
PELICANS 20.8
BLUES 20.9
JYP 21.0
HIFK 21.8
KÄRPÄT 22.0
SPORT 22.7
LUKKO 23.0
HPK 23.4
TAPPARA 23.7
ÄSSÄT 25.7
KOOKOO 29.7

Näiden erotus, eli "vaarattomien paikkojen erotus" hyökkäys-puolustus:

TPS 5.2
SAIPA 4.6
PELICANS 3.8
JYP 3.3
HPK 1.7
ILVES 1.0
HIFK 0.7
KÄRPÄT 0.0
BLUES -0.1
ÄSSÄT -0.8
SPORT -0.9
LUKKO -2.8
TAPPARA -3.3
KALPA -3.4
KOOKOO -9.2

TPS on laukonut eniten suhteessa vastustajaan vaarattomilta paikoilta, samassa joukossa erottuvat myös SaiPa, Pelicans ja JYP. Nämä joukkueet ovat muutenkin laukoneet paljon.

***

Maalintekotehokkuus vaarattomalta maalintekoalueelta (hyökkäys):
TAPPARA 3.1 %
KALPA 1.9 %
KÄRPÄT 1.9 %
ILVES 1.8 %
KOOKOO 1.8 %
HIFK 1.7 %
SPORT 1.7 %
HPK 1.2 %
SAIPA 1.2 %
PELICANS 1.1 %
JYP 1.0 %
ÄSSÄT 0.8 %
BLUES 0.8 %
LUKKO 0.7 %
TPS 0.7 %

Tämä tilasto kertoo, miksi vaaraton maalintekoalue on vaaraton. Eniten suhteessa vastustajaan vaarattomalta maalintekoalueelta laukonut TPS on tehnyt vaarattomalta maalintekoalueelta tilastointikriteerein 460 laukauksella vain 3 maalia. Tappara on selkeästi kärjessä, 387 laukausta ja 12 maalia.

Vastustajan maalintekotehokkuus vaarattomalta maalintekoalueelta (puolustus):
ÄSSÄT 0.6 %
BLUES 0.7 %
KALPA 1.0 %
HIFK 1.0 %
SAIPA 1.1 %
LUKKO 1.3 %
TPS 1.3 %
JYP 1.4 %
HPK 1.6 %
TAPPARA 1.7 %
KOOKOO 1.8 %
KÄRPÄT 1.9 %
ILVES 2.1 %
SPORT 2.3 %
PELICANS 2.3 %

Näiden erotus, eli tehokkuuden erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TAPPARA 1.4 %
KALPA 0.9 %
HIFK 0.7 %
ÄSSÄT 0.2 %
SAIPA 0.1 %
KOOKOO 0.0 %
BLUES 0.0 %
KÄRPÄT 0.0 %
ILVES -0.3 %
JYP -0.3 %
HPK -0.4 %
LUKKO -0.5 %
SPORT -0.6 %
TPS -0.7 %
PELICANS -1.2 %

 

[Warrington]

Koko teksti

Mielenkiintoisia tilastoja. Lyhyesti todettuna, silmiinpistäviä olivat Lukon tehokkuudet vaikkakin Lukon pelin tietänee jokainen perustuvan tiiviiseen ''prosenttikiekkoon''. En olisi myöskään uskonut, että HIFK on tuottanut eniten maalipaikkoja alkukaudella. Tilasto amatöörinä kysyn, löytyykö näitä tilastoja nähtäville jokaisen pelin jälkeen? Edes tarkat maalipaikka tilastot pelejen jälkeen olisi hyödyllistä ainakin itselle.

 

[Sekera]

Tilasto amatöörinä kysyn, löytyykö näitä tilastoja nähtäville jokaisen pelin jälkeen? Edes tarkat maalipaikka tilastot pelejen jälkeen olisi hyödyllistä ainakin itselle.

Ei niitä löydy jos niitä ei kaiva esille. Liitteenä HIFKin peleistä tilastointikriteerien mukaiset maalipaikat tämän kauden otteluista, ottelut x-akselilla ja maalipaikat pystyakselilla. HIFK punaisella ja HIFKin vastustaja mustalla.

HIFKin hyökkäyspeli on ollut tällä kaudella nousujohteista. Suhteessa vastustajaan HIFKin hallinta maalipaikoissa on noussut viimeisen 10 ottelun aikana +0,9:stä +3,6:een.

 

[Warrington]

Ei niitä löydy jos niitä ei kaiva esille. Liitteenä HIFKin peleistä tilastointikriteerien mukaiset maalipaikat tämän kauden otteluista, ottelut x-akselilla ja maalipaikat pystyakselilla. HIFK punaisella ja HIFKin vastustaja mustalla.

HIFKin hyökkäyspeli on ollut tällä kaudella nousujohteista. Suhteessa vastustajaan HIFKin hallinta maalipaikoissa on noussut viimeisen 10 ottelun aikana +0,9:stä +3,6:een.

Kiitokset näistä, jos sopii niin lainaan näitä meidän osiossa myöhemmissä kirjoituksissa.

 

[Rommeli]

Huomioiko tilasto millään tavalla maskimiehiä? Tahtoo siis sanoa, ettei jokainen paperilla huonosta paikasta ammuttu veto ole välttämättä ollenkaan huono tontti noin käytännössä.

Hienoa tilastoa silti. Tällaista lisää.

 

[Sekera]

Kiitokset näistä, jos sopii niin lainaan näitä meidän osiossa myöhemmissä kirjoituksissa.

Nämä on tarkoitettu ihan vapaaseen jakoon silmäanalyysin eli mielipiteiden tueksi.

Huomioiko tilasto millään tavalla maskimiehiä? Tahtoo siis sanoa, ettei jokainen paperilla huonosta paikasta ammuttu veto ole välttämättä ollenkaan huono tontti noin käytännössä.

Hienoa tilastoa silti. Tällaista lisää.

Tilastoinnin laajuudesta johtuen tilanteet eivät ole yksilöitynä, vaan pelkästään kirjattu laukauksina tietystä paikasta koordinaatein x ja y. Maskilaukauksia ei täten ole yksilöity, mutta haisua maalinteon tukitoimien (mm. maskipelaamisen) onnistumisesta saa vaarattoman maalintekoalueen maalintekotehokkuudesta. Vaarattoman maalintekoalueen tilastoja ennen kirjoitin seuraavasti: Vaikka alue on "vaaraton", alueelta saattaa silti syntyä vaarallisia paikkoja esim. reboundien muodossa, mutta ne tilastoidaan sitten vaarallisen alueen puolelle. Vaarattoman maalintekoalueen laukauksista siis voidaan saada aikaiseksi vaarallisiakin jatkotilanteita oikeilla tukitoimilla.

 

[Veri]

Kiitti taas isosta vaivannäöstä tilastojen kimpussa, mahtavaa duunia ja eritäin mielenkiintoista luettavaa.

HPK:n puolustustehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on erittäin heikko, kuriositeettina 1-sektorilta HPK:n vastustajan maalintekotehokkuus on peräti 25,6 % eli keskimäärin joka neljäs laukaus alle viidestä metristä HPK:n maalinedustalta em. kriteerein on mennyt maaliin (toisella sijalla HIFKin vastustaja 18,7 %, pienin Lukon vastustajalla 9,6 %)

Sulla kun on eroteltuna nuo ilmeisesti valmiina, niin voisko saada nähtäville luvut ykkös ja kakkos sektoreilta eroteltuna muiltakin joukkueilta kun vaan noilta mitkä mainitsit tuossa kuriositeettina.

Osaako myös sanoa, että kuinka iso prosentti kaikista liigan maaleista tuli miltäkin sektorilta?

 

[Sekera]

Sulla kun on eroteltuna nuo ilmeisesti valmiina, niin voisko saada nähtäville luvut ykkös ja kakkos sektoreilta eroteltuna muiltakin joukkueilta kun vaan noilta mitkä mainitsit tuossa kuriositeettina.

Liitteenä sektorijako kertauksena.

1-sektorin laukaukset (hyökkäys):
HIFK 7.1
TPS 6.2
ILVES 6.1
SAIPA 5.9
PELICANS 5.7
TAPPARA 5.7
KÄRPÄT 5.3
ÄSSÄT 5.3
JYP 5.1
HPK 4.7
SPORT 4.6
BLUES 4.5
LUKKO 4.5
KOOKOO 4.0
KALPA 3.9

Kärjellä ja tyvellä eroa 82 %, eli HIFK on laukonut 82 % KalPaa enemmän alle viidestä metristä.

Vastustajan 1-sektorin laukaukset (puolustus):
KALPA 3.6
KÄRPÄT 3.8
TAPPARA 4.1
TPS 5.1
SAIPA 5.1
HIFK 5.1
PELICANS 5.4
BLUES 5.4
LUKKO 5.5
SPORT 5.6
JYP 5.7
ILVES 5.7
HPK 5.9
ÄSSÄT 5.9
KOOKOO 6.5

Jos KalPa on laukonut todella vähän alle viidestä metristä, niin itseasiassa sen vastustaja on laukonut vielä vähemmän. Kärpät ja Tappara samassa luokassa puolustuskyvyn suhteen aivan maalin läheisyydessä.

Näiden erotus hyökkäys-puolustus:
HIFK 1.9
TAPPARA 1.6
KÄRPÄT 1.5
TPS 1.1
SAIPA 0.9
ILVES 0.4
PELICANS 0.3
KALPA 0.3
JYP -0.6
ÄSSÄT -0.6
BLUES -0.9
LUKKO -1.0
SPORT -1.0
HPK -1.2
KOOKOO -2.5

Kärki ja tyvi melko lailla odotuksienmukaisia, Lukolla tiedossa oleva ristiriita sarjasijoitukseen.

Maalintekotehokkuus 1-sektorilta (hyökkäys):
KOOKOO 19.7 %
TAPPARA 19.4 %
SAIPA 18.7 %
BLUES 17.6 %
HIFK 17.3 %
LUKKO 15.7 %
TPS 15.4 %
JYP 14.7 %
HPK 14.0 %
KÄRPÄT 13.9 %
ILVES 12.9 %
SPORT 12.6 %
PELICANS 10.2 %
ÄSSÄT 9.9 %
KALPA 8.6 %

KooKoo on ollut suhteellisesti tehokkain alle viidestä metristä. Kuitenkin, tehdyissä maaleissa sijoitus on vasta jaettu viides sija 15 maalilla yhdessä Bluesin, Ilveksen ja JYPin kanssa. Vertailuna: tehokkain KooKoo 15 maalia 76 laukauksella ja tehottomin KalPa 6 maalia 70 laukauksella. Toiseksi tehokkain Tappara 21 maalia 108 laukauksella. Eniten 1-sektorilta laukonut HIFK 22 maalia 127 laukauksella.

Vastustajan maalintekotehokkuus 1-sektorilta (puolustus):
LUKKO 9.6 %
SPORT 9.7 %
TAPPARA 10.7 %
PELICANS 11.7 %
ILVES 13.2 %
JYP 13.6 %
KOOKOO 13.6 %
KÄRPÄT 13.9 %
SAIPA 14.6 %
KALPA 15.1 %
BLUES 15.3 %
ÄSSÄT 15.8 %
TPS 17.9 %
HIFK 18.7 %
HPK 25.6 %

Jo esiin nostettu HPK:n luokaton puolustustehokkuus nousee ensimmäisenä esiin. HPK:lle on tehty 125 laukauksella 32 maalia alle viidestä metristä. Tehokkaimmin lähisektoria puolustavalle Lukolle on tehty 125 laukauksella 12 maalia, eli suurin piirtein kolmasosa HPK:lle tehdyistä maaleista 1-sektorista.

Näiden erotus, eli tehokkuuksien erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TAPPARA 8.7 %
LUKKO 6.1 %
KOOKOO 6.1 %
SAIPA 4.1 %
SPORT 2.9 %
BLUES 2.3 %
JYP 1.1 %
KÄRPÄT -0.1 %
ILVES -0.2 %
HIFK -1.4 %
PELICANS -1.5 %
TPS -2.5 %
ÄSSÄT -5.9 %
KALPA -6.5 %
HPK -11.6 %

Tappara on hyvällä hyökkäys- ja puolustustehokkuudella kärjessä, Lukko hyvän puolustustehokkuutensa ansiosta toisena ja KooKoo hyvän hyökkäystehokkuutensa ansiosta samassa Lukon kanssa. HPK:n erittäin heikko puolustustehokkuus pudottaa sen miehittämään selvästi tilaston häntäpäähän.

***

2-sektorin laukaukset (hyökkäys):
KÄRPÄT 8.2
BLUES 8.2
HIFK 8.1
TPS 7.8
JYP 7.7
TAPPARA 7.5
ILVES 7.2
LUKKO 7.2
SAIPA 7.1
HPK 6.8
SPORT 6.7
PELICANS 6.4
ÄSSÄT 6.3
KALPA 6.3
KOOKOO 4.4

Kaikki joukkueet ovat laukoneet 2-sektorilta enemmän kuin 1-sektorilta. "Eniten enemmän" on laukonut Blues: 3,7 laukausta ja "vähiten enemmän" on laukonut Pelicans: 0,7 laukausta.

Vastustajan 2-sektorin laukaukset (puolustus):
KÄRPÄT 5.3
ILVES 6.1
SAIPA 6.2
HIFK 6.4
JYP 6.5
SPORT 6.6
TAPPARA 6.6
TPS 6.7
ÄSSÄT 7.0
BLUES 7.4
KALPA 7.7
LUKKO 7.8
PELICANS 7.8
HPK 8.2
KOOKOO 9.5

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aika lailla sarjataulukon ison kuvan mukainen jako tässäkin.

Näiden erotus hyökkäys-puolustus:
KÄRPÄT 2.9
HIFK 1.7
JYP 1.3
TPS 1.2
ILVES 1.1
SAIPA 0.9
TAPPARA 0.8
BLUES 0.7
SPORT 0.1
LUKKO -0.6
ÄSSÄT -0.7
PELICANS -1.4
KALPA -1.4
HPK -1.4
KOOKOO -5.1

Kärpät hallinnut selvimmin ja KooKoo ollut selvimmin tappiolla 2-sektorin laukaushallinnan suhteen.

Maalintekotehokkuus 2-sektorilta (hyökkäys):
HPK 8.9 %
SPORT 8.7 %
KÄRPÄT 8.3 %
TAPPARA 7.7 %
TPS 7.7 %
ÄSSÄT 7.5 %
SAIPA 7.1 %
LUKKO 6.3 %
JYP 5.8 %
KOOKOO 4.8 %
ILVES 4.4 %
KALPA 3.5 %
HIFK 3.4 %
PELICANS 3.3 %
BLUES 3.2 %

Häntäpään joukkueet tehokkaimpia 2-sektorilta, mutta odotetummat joukkueet heti perässä. HIFK yllättävän tehoton "laukojien sektorilta": 146 laukauksella 5 maalia.

Vastustajan maalintekotehokkuus 2-sektorilta (puolustus):
ILVES 3.2 %
KOOKOO 3.6 %
HIFK 4.2 %
KALPA 4.6 %
TPS 4.7 %
BLUES 5.0 %
LUKKO 5.4 %
SAIPA 5.5 %
TAPPARA 5.8 %
HPK 6.0 %
ÄSSÄT 6.1 %
PELICANS 9.3 %
SPORT 9.4 %
KÄRPÄT 10.0 %
JYP 10.5 %

Kärppien heikko puolustustehokkuus nousee päällimmäisenä esiin: 90 laukauksella 9 päästettyä. KooKoo päästänyt 167 laukauksella vain 6 maalia, 90 mennyt kohti maalia.

Näiden erotus, eli tehokkuuksien erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
TPS 3.0 %
HPK 2.9 %
TAPPARA 2.0 %
SAIPA 1.6 %
ÄSSÄT 1.4 %
ILVES 1.2 %
KOOKOO 1.2 %
LUKKO 0.9 %
SPORT -0.8 %
HIFK -0.8 %
KALPA -1.0 %
KÄRPÄT -1.7 %
BLUES -1.7 %
JYP -4.6 %
PELICANS -6.1 %

JYP ja Pelicans "hävinneet" 2-sektorin tehokkuudessa muita selvemmin.

Osaako myös sanoa, että kuinka iso prosentti kaikista liigan maaleista tuli miltäkin sektorilta?

Tällä kaudella avausviestissä mainituin kriteerein syntyneitä maaleja on 432 ja laukauksia 9830. Kertauksena kriteerit: Vain tasakentällisin varsinaisella peliajalla lauotut laukaukset. Ei siis ylivoimalaukauksia, ei alivoimalaukauksia, ei laukauksia jomman kumman joukkueen pelatessa ilman maalivahtia, ei jatkoaikalaukauksia. Näistä
1-sektorilta 51,2 %
2-sektorilta 28,5 %
3-sektorilta 16,2 %
4-sektorilta 4,2 %

Maalintekotehokkuus sektoreittain
1-sektori 14,8 %
2-sektori 6,1 %
3-sektori 1,3 %
4-sektori 1,7 %

Ja jos ihan kaikkikaikki laukaukset (paitsi tyhjiin koitetut) otetaan huomioon niin 12946 laukauksella on syntynyt 641 maalia, joista
1-sektorilta 48,4 %
2-sektorilta 29,2 %
3-sektorilta 17,8 %
4-sektorilta 4,7 %

ja kaikkien laukausten maalintekotehokkuus sektoreittain
1-sektori 15,4 %
2-sektori 6,9 %
3-sektori 1,8 %
4-sektori 2,3 %

 

[Veri]

Eli 1. sektorilta tulevat laukaukset tuottaa selvästi enemmän maaleja, kuten toki olettaa sopikin. Joten se tilasto noista se vähän tärkeämpi. Ykkössektori 51,2% vs kakkossektori 28,5% menee siis maaliprossat.

Sen kaikkein tärkeimmän tilaston eli ykkössektorin vei siis IFK, perässä Tappara ja Kärpät, sitten TPS ja SaiPa ja muut. KooKoo viiminen. Kuitenkin 28,5% maaleista tulee tuolta 2.sektorista, joten tärkeä sekin toki.

KalPa antaa vastustajalle vähiten liigassa laukauksia vaarallisimmalta alueelta, mutta hieman liigan keskivertoa enemmän tuolta kakkos sektorista. Tuo on maalivahdin kannalta huippu tilanne, kun helpompia kuteja tulee paljon, mutta pahoja vetoja tosi harvakseltaan. Tilastot kiittää ja se toki näkyykin Kilpeläisen prosenteissa.

 

[Sekera]

Pistetään tähän ketjuun näitä tilastollisia tärppejä. @t.m.a.l pyysi Sportin otteluiden laukauslämpökarttaa tasakentällisin niin se löytyy kahdessa osassa liitteenä.

Ensimmäisessä on ottelut 1-15 ja toisessa ottelut 16-29. Sportin peli on kehittynyt ainakin tällä mittarilla, sillä jälkimmäisessä kartassa vaarallisella maalintekoalueella on enemmän punaista kuin ensimmäisessä. Myös vastustaja on saatu pidettyä hieman paremmin pois maalin edustalta jälkimmäisellä jaksolla. Tulos antaa vielä odottaa itseään, sillä Sportin maalintekotehokkuus on laskenut lähes samassa suhteessa kuin maalipaikat ovat lisääntyneet.

 

[Sekera]

@Noutolokku pyynnöstä KalPan tasakentällispelistä vastaavat kuin edellä Sportista.

KalPallakin on kehitystä havaittavissa, joskin ei yhtä selkeää kuin Sportilla. KalPan pelitavalle ominaisesti hyökkäysalueen laitojen vierustat ja pienen laukauskulman sektorit ovat aikalailla vapaana laukauksista, jos vertailukohdaksi ottaa vaikka vastustajan laukaukset toisella puolen.

Vastustajan maalineduslaukaukset ovat olleet melko vähissä jälkimmäisellä jaksolla ja KalPa onkin puolustanut vaarallisen maalintekoalueen 10 ensimmäisen ottelun jälkeen parhaiten kun mittariksi otetaan vastustajan laukaukset ko. alueelta. KalPa on antanut vastustajalle tasakentällisin 8,5 laukausta per peli ko. alueelta, Kärpät 8,7 ja toisessa päässä Blues 12,9 ja KooKoo 14,4.

 

[Sekera]

@Mr.Wonderful pyynnöstä SaiPasta vastaavat kartat.

1. jaksolla SaiPan puolustusalueen maalinedusta pysyi melko puhtaana ja SaiPa sai piirrettyä vastustajan maalinedustalle tuommoisen käyrän kullin, mutta toiselle jaksolle SaiPan puolustuspeli on nähtävästi alkanut herpaantua ja hyökkäysalueen puna on vähentynyt. Ihan viimeisimmissä peleissä SaiPa on tosin päässyt niskan päälle vaarallisen maalintekoalueen laukauksissa ja maalintekotehokkuuskin on parantunut (suurinpiirtein tasolta 3-4 % --> 5-6 %).

 

[Sekera]

Otetaan toinen katsaus joukkueiden laukomiseen ja maalintekotehokkuuteen. Ensimmäinen katsaus oli marraskuun maajoukkuetauolla jolloin otteluita oli takana suurinpiirtein 20. Nyt tässä toisessa katsauksessa otetaan analyysin alle maajoukkuetauon jälkeiset ottelut, joita joukkueille on kertynyt 12-16.

Tilastoinnin perusteet löytyvät avausviestistä. Laukauslukemat kuvaavat siis keskimääräisiä maalipaikkoja tarkastelujaksolla ja prosenttilukemat kuvaavat maalintekotehokkuutta eli laukausprosenttia. ||-merkinnän jälkeen on kuvattuna muutos edelliseen tarkastelujaksoon. Vertailulukemien laskuperuste on hieman muuttunut viime kerrasta, joten jos vertaatte tämän ketjun aiemmin esitettyihin lukemiin, ne kyllä antavat suunnan mutta eivät ole ihan tarkkoja.

Vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (hyökkäys):
SPORT 17.4 || 6.8
KÄRPÄT 16.6 || 3.6
LUKKO 15.2 || 4.6
TAPPARA 13.5 || 0.9
BLUES 13.2 || 1.6
ÄSSÄT 12.9 || 2.0
JYP 12.6 || 0.7
ILVES 12.2 || -0.5
PELICANS 12.1 || 1.0
TPS 11.7 || -1.6
HIFK 11.5 || -2.2
HPK 11.1 || 0.4
SAIPA 10.8 || -1.2
KALPA 10.8 || 1.6
KOOKOO 10.7 || 3.1

Vaaralliselta maalintekoalueelta on yleisesti ottaen lauottu enemmän toisen tarkastelujakson aikana, koska vain neljällä joukkueella vertailulukema on pienentynyt. Sport on tehnyt kovan nousun ja saanut keskimäärin 7 maalipaikkaa per peli enemmän toisella tarkastelujaksolla kuin ensimmäisellä. KooKoolla on edelleen vähiten maalipaikkoja per peli, mutta enemmän kuin ensimmäisellä tarkastelujaksolla. HIFKin paikat ovat vähentyneet eniten.

Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukaukset (puolustus):
PELICANS 10.5 || 0.6
KÄRPÄT 10.6 || -1.7
SPORT 11.4 || 0.1
SAIPA 11.6 || -1.3
KALPA 11.7 || -1.6
JYP 11.8 || -0.6
TPS 12.3 || -1.7
HPK 12.7 || 0.3
HIFK 13.1 || -2.8
LUKKO 13.2 || -0.4
TAPPARA 13.8 || -3.9
ÄSSÄT 14.2 || -1.8
BLUES 15.0 || -2.8
ILVES 15.2 || -4.3
KOOKOO 15.5 || 0.3

Pelicans yllättäen kärjessä. Tappara romahtanut kuten Ilveskin. KooKoo on tässäkin tilastossa heikoimmilla, mutta on kuitenkin yksi vain neljästä joiden lukema on parantunut.

Näiden erotus, eli "maalipaikkojen erotus" hyökkäys-puolustus:
SPORT 6.0 || 6.9
KÄRPÄT 6.0 || 1.9
LUKKO 2.1 || 4.2
PELICANS 1.6 || 1.6
JYP 0.8 || 0.1
TAPPARA -0.3 || -3.0
TPS -0.7 || -3.3
SAIPA -0.9 || -2.5
KALPA -0.9 || 0.0
ÄSSÄT -1.2 || 0.2
HPK -1.6 || 0.7
HIFK -1.6 || -5.0
BLUES -1.8 || -1.1
ILVES -3.1 || -4.8
KOOKOO -4.8 || 3.3

Sport ja Kärpät ylhäisessä yksinäisyydessään toisella tarkastelujaksolla. Lukko ja KooKoo ovat Sportin lisäksi selvemmin parantaneet maalipaikkahallintaansa ja Ilves + Tappara menettäneet selvimmin.

***

Vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (hyökkäys):
HIFK 13.6 % || 3.2 %
BLUES 12.0 % || 2.9 %
SAIPA 11.9 % || -1.5 %
ÄSSÄT 11.9 % || 3.2 %
KALPA 11.3 % || 5.2 %
PELICANS 11.2 % || 4.8 %
JYP 9.8 % || -0.3 %
TAPPARA 9.5 % || -3.4 %
KÄRPÄT 9.5 % || -1.1 %
SPORT 9.3 % || -1.2 %
ILVES 8.9 % || 0.6 %
KOOKOO 7.9 % || -5.2 %
TPS 7.9 % || -3.8 %
HPK 6.8 % || -4.0 %
LUKKO 4.0 % || -6.8 %

HIFK on ollut paikoissaan tehokkain ja muut kärkijoukkueet löytyvät alempaa. Lukon maalintekotehokkuus maalipaikoissa on jopa hämmästyttävän heikko ja se on laskenut lähes 7 %-yksikköä ensimmäiseltä tarkastelujaksolta. Sportin tehokkuus ei ole ihan maalipaikkahallinnan tasolla

Vastustajan vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuus (puolustus):
TPS 6.1 % || 5.2 %
KOOKOO 7.9 % || 0.6 %
LUKKO 8.1 % || -0.7 %
BLUES 8.3 % || 1.6 %
JYP 8.4 % || 3.7 %
SAIPA 9.1 % || 1.0 %
HPK 9.2 % || 6.6 %
ÄSSÄT 9.2 % || 1.8 %
ILVES 9.5 % || -0.9 %
TAPPARA 10.4 % || -2.4 %
PELICANS 10.9 % || -1.1 %
KÄRPÄT 11.5 % || 0.3 %
SPORT 11.5 % || -2.0 %
KALPA 12.2 % || -3.4 %
HIFK 12.3 % || -1.0 %

TPS:n maalinestotehokkuus on parantunut erinomaiselle tasolle ja KooKoollakin se on edelleen yllättävän hyvä. HIFKin maalinestotehokkuus maalipaikoissa on tarkastelujaksolla heikoin, eikä Kärppien tai Tapparankaan tehokkuus kehuja kerää.

Näiden erotus, eli tehokkuuden erotus %-yksikköinä hyökkäys-puolustus:
BLUES 3.7 % || 4.5 %
SAIPA 2.8 % || -0.5 %
ÄSSÄT 2.7 % || 5.0 %
TPS 1.8 % || 1.3 %
JYP 1.3 % || 3.3 %
HIFK 1.3 % || 2.2 %
PELICANS 0.4 % || 3.6 %
KOOKOO 0.0 % || -4.6 %
ILVES -0.7 % || -0.4 %
TAPPARA -0.8 % || -5.9 %
KALPA -0.9 % || 1.8 %
KÄRPÄT -2.0 % || -0.7 %
SPORT -2.2 % || -3.1 %
HPK -2.4 % || 2.6 %
LUKKO -4.1 % || -7.5 %

Blues, SaiPa ja Ässät ovat olleet tarkastelujaksolla tehokkaimpia maalipaikoissa suhteessa vastustajaan. Vaikka Sport on saanut selvästi enemmän maalipaikkoja toisella tarkastelujaksolla, on tehokkuuksien erotus kolmanneksi heikoin ja laskenut noin 3 %-yksikköä ensimmäiseen tarkastelujaksoon verraten.

 

[Entrosantier]

Mielenkiintoisia, erittäin mielenkiintoisia tilastoja. Ei se Tomekki ilmeisesti ihan joutavia lehdistötilaisuuksissa höpise, kun korostaa aina tappioistakin huolimatta, että Sport vie todella usein maalintekopaikat peleissä. Voi kun meillä olisi vielä niitä kylmänviileitä viimeistelijöitä, jotka osaavat laittaa lötöä pussiin paikoista, mutta kun ei.

 

[Sekera]

Jatkoa ketjulle Kai Suikkanen - päävalmentaja ja organisaatio isojen haasteiden edessä:

Sitä onko Kärppien viimeistelytehokkuus IFK:ta heikompi, en osaa sanoa. Tässä tarvittaisiin varmaan jatkoajan tilastovelho @Sekera :n apua, josko häneltä näitä löytyisi. Samalla haluaisin tietää koko kauden maalipaikat per/peli molemmilta joukkueilta, jos tämä on mahdollista.

Tilastot koko kaudelta eriteltynä: kaikista pelitilanteista yhteensä / vain tasakentällisin

Maalipaikat per peli:
HIFK 19,5 / 13,9
Kärpät 20,2 / 15,1

Ero kaikissa tilanteissa Kärpille +0,7 ja tasakentällisin +1,2.

Vastustajan maalipaikat per peli:
HIFK 17,2 / 12,5
Kärpät 15,0 / 10,5

Ero kaikissa tilanteissa Kärpille +2,2 ja tasakentällisin +2,0. Hyökkäyspeliin verraten, puolustuspelissä Kärppien voidaan katsoa olevan rakenteellisella tasolla vielä selvemmin HIFKiä edellä.

Maalintekotehokkuus:
HIFK 6,6 % / 5,8 %
Kärpät 5,8 % / 4,8 %

Ero kaikissa tilanteissa HIFKille +0,8 %-yksikköä ja tasakentällisin +1,0 %-yksikköä.

Maalintekotehokkuus vain maalipaikoista:
HIFK 12,7 % (124 maalia) / 11,5 % (80 maalia)
Kärpät 11,3 % (114 maalia) / 9,7 % (74 maalia)

Ero kaikissa tilanteissa HIFKille +1,4 %-yksikköä (+10 maalia) ja tasakentällisin +1,8 %-yksikköä (+6 maalia). HIFKin laukominen on siis Kärppiä tehokkaampaa, niin kaikissa laukauksissa kuin myös pelkästään maalipaikoissa.

Vastustajan maalintekotehokkuus:
HIFK 5,1 % / 4,4 %
Kärpät 5,0 % / 4,4 %

Ero kaikissa tilanteissa Kärpille +0,1 %-yksikköä ja tasakentällisin ei eroa.

Vastustajan maalintekotehokkuus vain maalipaikoista:
HIFK 10,5 % (90 maalia) / 9,9 % (62 maalia)
Kärpät 10,7 % (80 maalia) / 10,3 % (56 maalia)

Ero kaikissa tilanteissa HIFKille +0,2 %-yksikköä (mutta -10 maalia) ja tasakentällisin +0,4 %-yksikköä (mutta -6 maalia). Suhtelliset puolustustehokkuudet eli maalinestotehokkuudet ovat käytännössä tasan, mutta Kärppien tiiviimmän puolustuksen myötä Kärppien päästämät maalimäärät sektorista ovat HIFKiä pienempiä.

Jos kerkeän niin pistän tänne mm. avausviestin tyyppisen väliaikakatsauksen mitä tuossa pari kertaa tämän kauden aikana olen koko Liigan osalta pistänyt.

 

[ICE]

Jos kerkeän niin pistän tänne mm. avausviestin tyyppisen väliaikakatsauksen mitä tuossa pari kertaa tämän kauden aikana olen koko Liigan osalta pistänyt.

Hienoa luettavaa ketjussa. Jos vaan suinkin ehdit, niin mielellään lukisi koko kautta koskevan yhteenvedon avausviestin tapaan. Jos mahdollista, niin lisäksi vaikka vertailuna ottelut tyyliin tammikuusta lähtien (saisi pientä osviittaa joukkueiden suuntauksista).

 

[Sekera]

Hienoa luettavaa ketjussa. Jos vaan suinkin ehdit, niin mielellään lukisi koko kautta koskevan yhteenvedon avausviestin tapaan. Jos mahdollista, niin lisäksi vaikka vertailuna ottelut tyyliin tammikuusta lähtien (saisi pientä osviittaa joukkueiden suuntauksista).

Joo, ajatuksena oli laittaa vielä ennen runkosarjan loppurykäisyä yksi erillinen katsaus mutta ei ollut aikaa syventyä. Pistän runkosarjan loputtua joulutauon jälkeiseltä ajalta joko yhden kokonaisen tilastoinnin tai kaksi erillistä (suurin piirtein helmikuun mj-turnee jakajana) katsausta.

Jos aiheeseen on jotain muutakin ideaa/mielenkiintoa, esimerkiksi jos haluaisitte joukkuekohtaista/pelaajakohtaista tarkempaa analyysiä laukomiseen liittyen (esim. etäisyydet, kulmat, laukaukset sektoreittain, aiemmin esitetyt laukomislämpökartat), niin ilmoitusta tähän ketjuun/yksityisviestillä ja katsotaan mitä saisi tehtyä.

 

[Sekera]

@vdx mua zorbas Kärpät-Tappara 5. välieräketjussa:

Oletko Sekera koskaan tehnyt näistä eri tekijöistä (esim. erilaiset lähdöt, laukaukset eri sektoreilta, jne.) regressioanalyysiä, että kuinka paljon ne selittävät voittoa? Sulla varmaan on aika monen pelin aineistot olemassa.

Tehdään nyt. Lähdöistä ei pysty löytämään selittäviä tekijöitä koska niitä en ensinkään ole tilastoinut kattavasti ja toiseksi ne kertovat enemmän itse pelistä ja peliteoriasta kiinnostuneille viestiä siitä, miten joukkueet pelaavat/ennakoivat/reagoivat.

Sektorilaukauksista sen sijaan löytyy seuraavaa korrelaatiota, kun aineistoksi otetaan tämän kauden runkosarjan pisteet ja sektorilaukaustilastot. Korrelaatiota siis mitataan korrelaatiokertoimella, jonka arvo liikkuu välillä -1....0....+1. Mitä lähempänä ykköstä korrelaatiokerroin on, sitä riippuvampia joko positiivisessa tai negatiivisessa mielessä muuttujat ovat toisistaan. Tässä siis muuttujat ovat pistekertymä ja joka kohdassa erikseen kuvailtava suure.

Pistekertymän ja vaarallisen maalintekoalueen laukausten (maalipaikkojen) osuuden joukkueen kaikista laukauksista välinen korrelaatio: 0,63 --> huomattava korrelaatio

Eli kääntäen: Pistekertymän ja vaarattoman maalintekoalueen laukausten osuuden joukkueen kaikista laukauksista välinen korrelaatio: -0,63 --> huomattava negatiivinen korrelaatio

Tulkinta: Mitä vähemmän joukkue räiskii, eli mitä enemmän joukkue pyrkii rakentamaan laukauspaikkoja vaaralliselle maalintekoalueelle, sitä todennäköisemmin joukkue pärjää.

***

Pistekertymän ja vaarallisen maalintekoalueen laukausten määrän välinen korrelaatio: 0,61 --> huomattava korrelaatio

Pistekertymän ja vaarattoman maalintekoalueen laukausten määrän välinen korrelaatio: -0,07 --> ei korrelaatiota

Tulkinta: Vaarallisen maalintekoalueen laukausten lukumäärällä on samanlainen korrelaatio kuin vaarallisen maalintekoalueen laukausten suhteellisella osuudella. Eli
a) mitä enemmän joukkue pyrkii keskittämään laukomistaan vaaralliselle maalintekoalueelle, sitä todennäköisemmin joukkue pärjää
b) mitä enemmän joukkue pyrkii laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta, sitä todennäköisemmin joukkue pärjää

Vaarattoman maalintekoalueen laukausten suhteellisella osuudella on huomattava negatiivinen korrelaatio joukkueen pistekertymään, mutta vaarattoman maalintekoalueen laukausten lukumäärällä ei ole korrelaatiota ollenkaan joukkueen pistekertymään. Eli laukausten määrällä kilpailu ei ole kannattavaa.

***

Pistekertymän ja vaarallisen maalintekoalueen maalintekotehokkuuden korrelaatio: 0,60 --> huomattava korrelaatio

Pistekertymän ja vaarattoman maalintekoalueen maalintekotehokkuuden välinen korrelaatio: 0,31 --> kohtalainen korrelaatio

Tulkinta: Mitä tehokkaammin joukkue käyttää vaarallisen maalintekoalueen paikkansa, sitä todennäköisemmin joukkue pärjää. Vaarattoman maalintekoalueen maalintekotehokkuuden rooli on pistekertymän kannalta merkityksettömämpi.

***

Yhteenvetona, näillä sektorilaukomis-tilastoilla on yhteys joukkueen menestykseen ainakin pitkällä aikavälillä.

 

[vdx mua zorbas]

Tehdään nyt. Lähdöistä ei pysty löytämään selittäviä tekijöitä koska niitä en ensinkään ole tilastoinut kattavasti ja toiseksi ne kertovat enemmän itse pelistä ja peliteoriasta kiinnostuneille viestiä siitä, miten joukkueet pelaavat/ennakoivat/reagoivat.

Mahtavia tunnuslukuja - kiitos oikein paljon, jälleen kerran. Kun osaa lukea korrelaatiokertoimia (vaatii ehkä myös jonkinlaista käytännönkokemusta ja näppituntumaa muilla aineistoilla ja muissa yhteyksissä), nämä luvut kertovat erittäin paljon sektorikartan ilmaisukyvystä ja itse laukausvariaatioiden vaikutuksesta lopputulokseen.

 

[Sekera]

Mahtavia tunnuslukuja - kiitos oikein paljon, jälleen kerran. Kun osaa lukea korrelaatiokertoimia (vaatii ehkä myös jonkinlaista käytännönkokemusta ja näppituntumaa muilla aineistoilla ja muissa yhteyksissä), nämä luvut kertovat erittäin paljon sektorikartan ilmaisukyvystä ja itse laukausvariaatioiden vaikutuksesta lopputulokseen.

Mitä mieltä itse olet kyseisten korrelaatiokertoimien merkitsevyydestä, urheilutapahtuman mallinnuksessa?

Toisena näkökulmana vielä sama sektorilaukaus-tilastointi puolustuksen näkökulmasta. Muutamia merkittävimpiä nostoja:

Pistekertymän ja vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukausten määrän välinen korrelaatio: -0,64 --> huomattava negatiivinen korrelaatio

Pistekertymän ja vastustajan vaarallisen maalintekoalueen laukausten suhteellisen osuuden välinen korrelaatio: -0,60 --> huomattava negatiivinen korrelaatio

Pistekertymän ja vastustajan vaarattoman maalintekoalueen laukausten välinen korrelaatio: -0,15 --> ei korrelaatiota

Tulkinnat:

• Mitä vähemmän vastustaja suhteellisesti laukoo vaaralliselta maalintekoaluelta, sitä todennäköisemmin oma joukkue pärjää.
• Pistekertymällä on edellä mainittua suurempi negatiivinen korrelaatio vaarallisen maalintekoalueen laukausten lukumäärän kanssa.
  
• Vaarattoman maalintekoalueen laukausten määrällä ei ole puolustuksenkaan näkökulmasta merkitystä joukkueen menestykseen, ei ollut hyökkäämisenkään näkökulmasta

 

[MPN]

Eli nollahypoteesi on että jos joukkue pääsee laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta ja ei päästä vastustajaa laukomaan vaaralliselta maalintekoalueelta, niin joukkue pärjää pisteiden valossa hyvin.

Tarkemmassa tutkinnassa tulisi varmaan vielä eroa vaarallisen alueiden laukauksiin, niiden laatuun, laukojan häirintään/pitämiseen, maskiin, syöttöön, kikkoihin yms.

Tyhmempikin voi varmaan olettaa että noissa ei ole enää kysymys pelkästään korrelaatiosta, vaan myös kausaliteetistä.