Lopuilla peleistä on merkitystä niille jotka jatkavat. Esimerkiksi jatkuva kuutamouinti vaikuttaa itseluottamukseen, samoin häviämään tottuminen ei ole etenkään nuorelle hyvästä eikä se, että liiga-pelejä saa liukua laiskotellen läpi. On vaara, että (etenkin nuorilla) ... Seuraavana vuonna jatketaan samaan malliin.
Hyvin tärkeitä huomiota. Ei ole mitään resettinappulaa millä kaikki tämän kauden huono fyysinen ja henkinen valmistautuminen, huippuvalmennuksen puute, ja luovuttamiseen tottuminen nollataan niin, että elokuussa voidaan automaattisesti aloittaa samalta tasolta kuin muut liigajoukkueet. Nyt ollaan kuopan pohjalla ja kysymys on siitä, jatketaanko kaivamista alaspäin vai ruvetaanko kiipeämään ylöspäin treeni treeniltä, vaihto vaihdolta. Siksi koen tärkeäksi, että käänne tehdään NYT ja
jokainen tekee töitä ensi kauden avauspeli mielessä. Ja jos jollakulla ei ole sydän mukana siinä hommassa, niin organisaatiolla ei ole aikaa odottaa että joku/jotkut pelaajat tai valmentajat hakevat jotain henkistä herätystä juhannusviikolta, mikä voi tulla tai olla tulematta: ne jotka eivät osaa sopeutua ammattiurheilun perusvaatimuksiin saavat samantein lähteä loma(utukse)lle etsimään itseään. Nostetaan A-junnuista ja Keupasta tilalle niitä, joita homma kiinnostaa. Enkä odota ihmeitä tässä vaiheessa vaan selkeää sitoutumista työntekoon joukkueprojektiin. Tuppurainen, Rooba ja Jonne Virtanen ovat esimerkkejä siitä, että työllä menestyy - heidän aikalaistensa laiskojen washout "talenttien" nimiä ei kukaan edes muista.
Sitten on vielä se, miten koko Jypin organisaatio kehittyy ja mikä on tämän kauden lopullinen merkitys sen perusarvoille ja vaatimustasolle: opitaanko, että todennäköisestä lopputuloksesta ja tuloksellisesta taantumasta huolimatta korkeaa vaatimustasoa pidetään yllä ja osoitetaan sisua tulen alla. Vai todistaanko, että Jypissäkin saa järjestää itsesääli-allasbileet, rikkoa seuran perinteet, ja tölväillä kauden loppuun kuin aikanaan osto-Jokereissa? Näin kun tehdään kerran niin se tapahtuu helpommin toisenkin. Kysykää Jukurien faneilta. Yhden aiemman college organisaationi joukkue on jämähtynyt 40-vuotiseen apatiaan, mistä ei pääse irti kuin laittamalla
kaiken uusiksi. Olisi itseasiassa helpompaa aloittaa tyhjältä pöydältä kuin korjata vanha, häviämisen homesienen kyllästämä organisaatio.