Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että yritän inhimillisesti ymmärtää kovasti saipalaisten huolet ja on hyvin vaikeaa kuvitella, paljonko tuollainen touhu oikeasti ottaa pataan, kun Tampereella ei ole tarvinnut moista katsoa sitten vuoden 2012. En siis ole kokemusasiantuntija, joten voin tarjota laihaa sympatiaa.
SaiPassa näyttää ulkopuolisen silmään yhdistyvän ikävän monta huonoa asiaa samalla kertaa:
1) Resurssit. Joukkueella on suhteellisen pienet resurssit ja organisaation on saatava merkittävää kilpailuetua valmennuksesta, pelaajaskouttauksesta sekä jonkin verran pientä tuuriakin tarvitaan, että voi edes top 10:n saavuttaa.
2) Huono johtaminen liigatasoiselle organisaatiolle. Pekka Virta oli riski, joka ilmeisesti romutti monta muutakin juttua, mutta kuitenkin organisaation viime vuosien tekeminen ei ole ainakaan toimistolla tuottanut minkäänlaista kilpailuetua. Joukkueessa on kuitenkin esimerkiksi hyökkäyksessä ihan kunnollisia liigapelaajia nytkin - ensimmäiseksi tulee mieleen Meskanen ja juuri hankittu Oden, joka olisi kai kelvannut muuallekin.
3) Lumipallo pyörii täysin väärään suuntaan. Valmentajanvaihdossa kävi se, mitä käy yleensä eli hetkeksi joukkue saa energiaa ja rupeaa suorittamaan hieman paremmalla tasolla. Lumi kuitenkin tipahtaa maahan nopeasti, joten energiakin alkaa haihtua ja arki palautua.
Syvällisesti katsoen SaiPassa on mennyt monta asiaa aivan vihkoon, mutten kuitenkaan allekirjoittaisi sitä, että SaiPasta puuttuu kulttuuria. Kulttuuriahan joukkueessa on, mutta tällä hetkellä se ei ikävä kyllä suuntaudu lainkaan siihen tärkeimpään. Valmentajia on nyt taas vaihdettu, joten ehkä pitäisi miettiä organisaatiossa muunlaisia muutoksia nyt ennemmin kuin uusia valmennusmuutoksia. Pelaajia rohkeasti lihoiksi eli liikennettä myös joukkueesta ulospäin sekä toimistolta väkeä vaihtoon?