Tässä kyrsii nyt muutama enemmän tai vähemmän tärkeä asia...
1. Vituttaa kun piti taas keikkailla eilen vaikka aivan hyvin tiesin, että tänään on taas kymmeneltä töitä. Nyt väsyttää, oksettaa ja vituttaa kuunnella noita helvetin urpoja, jotka tulevat tänne kokeilemaan perkeleen saksofoneja. Eikö ne nyt tajua, että lauantaisin musiikkiliikkeen myyjistä ainakin puolella on krapula. Menkää pois.
2. Vituttaa kun on niin vähän rahaa, mutta niin paljon ostettavaa (esim. uusi puku, kun edellinen (armani vielä perkele) piti mennä kännipäissä sitseillä rikkomaan.)
3. Vituttaa kun en oikein tiedä pitäisikö tässä opiskella ja kerätä noita pisteitä jotenkin enemmän. Kun mulla ei nyt oikeasti ole vielä mikään ihan hirveä kiire, toisin kuin kaikilla muilla ja se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Ja vituttaa siis myös.
4. Vituttaa kun pääsen skimbaamaan vasta noin kahden kuukauden päästä. Ja sekin on vielä ehkä-vaiheessa. Onneksi sain kuitenkin uudet huippuältsinmageet sukset. Se ei vituta.
5. Sitten viimeisenä ja ehkä kaikista isoin harmituksen aihe. Vituttaa parisuhteeni päättyminen noin viikko sitten. Ei, en ole hajalla enkä romuna, vaikka olin (taas) se jätetty osapuoli. Mutta vituttaa ja harmittaa, koska en olisi halunnut, että tämä vielä loppuu. Vaikka kyllä tiesin, että siinä vedenjakajalla tässä oltiin jo pari kuukautta horjuttu, mutta ikuisena optimistina uskoin ja luotin, että parempi aika on vielä edessä. Ei muuten ollut.
Ei voi mitään, uutta matoa vaan koukkuun. Pus pus.
Kaiken kaikkiaan saamaton ja typerä olo. Oksettaa katsoa ja kuunnella itseään.
Tää on tää lokakuu, joka vuos aivan sama juttu, ei väliä onko sitä välivuodella, lukiossa, töissä, yliopistossa tai päiväkodissa.
Kahden viikon lokavitutus. Se tulee kuin juna.
Positiivista on se, että sen jälkeen voi hyvillä mielin odottaa pakkasia, joulua ja ah, sitä niin ihanaa puuteria...
