bozik kirjoitti:
Stressi, kiire ja tekeminen vituttaa. Koko ajan on kaikkea, joka puolelta tarjotaan duunia jne. silti olo ei ole oikein hyvä.
Joskus aikoinaan vitutti opiskella, musta tulee tuollainen kovat kaulassa säntäävä perusäijä. Ja vittu sellainen tuli. Ei yhtään hyvä, senssipalstalle ilmoitus: vähänkulutettu hiukan yli kolmikymppinen pohtii elämäänsä. Sinä lehmiä paimentava ja aamuisin lypsylle heräävä nainen, palkkaa minut mukaan. Lisäplussaa siitä jos saan luoda lantaa. Saunasta olen jo myyty.
nimim. herran haltuun.
En tiedä vaivaako veli bozikia vain tavallinen pieni perusvitutus stressin keskellä vai oletko vakavamminkin pohtinut muutoksia? Tuosta tuli kuitenkin mieleen oma tilanteeni juurikin klassisen kolmen kympin paikkeilla. Olin silloin todellisessa uraputkessa; erittäin vastuullisessa duunissa, sellaisen konsernin palveluksessa, jonne todella halutaan ja oma ura näytti vahvasti ylöspäin. En kuitenkaan pitänyt työstä tai työn sisällöstä enka siten tulevaisuuden näkymistä koko alalla joten päädyin lopulta irtisanomaan itseni kaikkien järkytykseksi. Toki pienen laskuvarjon varmistin itselleni, mutta hyppy tuntemattomaan se silti oli. Onneksi vaimo kuitenkin hyväksyi täysin ratkaisun, vaikka tulotaso tippuikin aika reilusti aluksi. Muutama vuosi meni uutta suuntaa elämälleen hakiessa, mutta tällä hetkellä olen äärimmäisen tyytyväinen ratkaisuuni. En vaihtaisi takaisin entiseen, vaikka millaisia summia ladottaisiin eteen.
Mutta onhan noita vastaan tullut paljon erikoisempiakin tapauksia. Puuseppiä ekonomin/lakimiehen koulutustaustalla, pienten matkailufirmojen yrittäjiä, jotka entisessä elämässä ovat olleet isojen konsernien johtajia jne.. Minä sentään teen työtä, jossa kuitenkin pääsen jollakin tapaa hyödyntämään koulutusta & aikaisempaa työkokemusta, vaikka sisällöllisesti työ onkin aivan erilaista ja helvetin paljon antoisampaa joka suhteessa.
Kauhea katsoa ihmisiä (ei kohdistu suhun bozik), jotka riutuvat kärvistelevät elämänsä läpi epätyydyttävässä pari- tai työsuhteessa. Hemmetti; meillä on vain yksi elämä käytettävissä ja tämä voi olla itse kunkin loppuelämän viimeinen päivä!