Ted Raikas kirjoitti:
Onneksi ei ole tarvinnut tämän instanssin kanssa asioida pitkään aikaan, mutta sen totesin taannoisten kokemusteni perusteella että tämä se vasta on varsinainen dinosaurus, muinaisjäänne modernissa yhteiskunnassa. Huolimatta siitä, etten välttämättä ole innoissani keskusteltaessa erilaisten yritysten vastuukysymyksistä tuotettaessa palveluita ja hyödykkeitä, mutta tämä reliikki se edustaa oikein sitä vastakkaista ääripäätä jossa mitään vastuuta oikeastaan mistään ei ole.
Muutamia hauskoja "juttuja" KELA Lappeenrannan eri toimistojen toiminnasta, ensimmäisen käden tietoa - siis minulle itselleni tapahtuneita asioita. "Kavereille" sattunutta en edes ala kertoa, ette uskoisi kuitenkaan.
- Yksi KELA toimisto tekee päätöksen, jonka n. kaksi kuukautta myöhemmin toinen toimisto pyörtää. Valittaessani suullisesti akka (niin, täällähän ei tunnu työskentelevän ihmisiä, vaan jotain määrittelemättömiä "ukkoja" ja "akkoja" paremman nimityksen puutteessa. Ihmisiä nämä ajoittain nuoreltakin näyttävät hahmot eivät voi olla) totesi kylmän viileästi että eivät ole pätkääkään kiinnostuneita mitä toisessa toimistossa on päätetty. Mutta kun tehän teette näitä päätöksiä samoilla perusteilla...? (Tässä oli kyse asumistukihakemuksesta ja monen sadan markan "aukosta" verrattuna päätökseen samassa tilanteessa toisesta toimistosta, niin mystinen tapaus etten koskaan vienyt asiaa eteenpäin)
- Työttömyyskorvausta haettaessa KELA vaati saada alkuperäiset kopiot jokaisesta monivuotisen urani aikaisesta palkkakuitista. Siis jokaisesta! Aikoivat nuoren akan mukaan käydä ne läpi, jotta voisivat varmistua siitä että olenhan varmasti nauttinut joka kuukausi minimipalkkaa. No, koska minulla ei sattunut olemaan noita kaikkia tallessa niin ehdotin että pyytävät vuosituloni verottajalta ja jakavat ne 12 kk:lla. Tämä ei sopinut, koska tietojen hankkiminen ei kuulu KELA:n tehtäviin. Jostain olivat kuitenkin urkkineet tietoonsa että olisin suostunut johonkin työhön alle minimipalkan. Ehdotin että tuon naiselle nähtäväksi työsopimukseni (jossa alkupalkka kirjoitettuna, sekä koeajan jälkeen palkan muutokset) sekä työtodistuksen jossa vakuutetaan minun olleen työssä tuon alkuperäisen sopimuksen osoittamalla tavalla. Ei kelvannut, kunnes vaadin tämän pöllön esimiestä paikalle. Esimies ei tullut komerostaan, mutta ehdotukseni hyväksyttiin.
- KELA kirjoitti (en tiedä kirjoittaako enää - ei varmasti ainakaan markkahinnoissa) säädöksissään että alle jonkin tietyn summan tapahtuvia muutoksia tuloissa ei tarvitse ilmoittaa asumistuen uudelleentarkistamista varten. Tuloni muuttuivat jonkin verran mutta sivuutin asumistuen tarkistamisen - vaan pianpa asia heille selvisi ja yllättäen olin likimain rikollisen roolissa "huijattuani" valtion yhteisestä kirstusta. Maksoin liikaa perityt kiltisti takaisin, vaikka kävin toimistossa asti näyttämässä virkailijalle KELA:n säädöstä jossa kansalainen vapautetaan ilmoittamisvelvollisuudesta jos muutos on vähäinen. Ei auttanut, koska byrokraatti oli jo päättänyt asian jotenkin muuten kuin opaskirjan mukaan.
- Ilmoitin KELA:lle aloittavani työt yllättäen saamassa paikassa. Ilmoitin, koska en halunnut joutua taas maksamaan takaisin asumistukiani. Asumistukipäätöstä ei kuulemani mukaan voitu "keskeyttää" vaan minun piti tehdä erillinen välitarkistus jona aikana KELA ystävällisesti lahjoitti käyttööni ilmaista lainapääomaa - jopa muutaman kuukauden ajan. Maksoin takaisin 15 eur / kk enkä senttiäkään enempää.
Kaikkein eniten kuitenkin suututtaa täysi vastuuttomuus päätöksistä ja neuvoista. KELA:n virkailija saattaa nimenomaisesti opastaa sinua tekemään jotain, joka sitten lopulta paljastuukin esim. virheelliseksi muotoseikaksi joka vaikuttaa tukien määrään tai koko oikeuteen ylipäänsä. Se, että olet saanut tämän "neuvon" kuinka toimia tilanteessa kirjallisena varustettuna virkailijan nimellä, ei muuta asiaa miksikään. Jos kysyt samaa asiaa kaksi kertaa eri virkailijoilta, saatat saada kaksi erilaista ja jopa toistensa kanssa ristiriidassa olevaa vastausta.
Tämä instituutio on häpeä. Tiedän KELA:n olevan hyvin tarpeellinen laitos yhteiskunnassamme, mutta pitääkö sen virkailijoiden olla epäinhimillisiä, roistomaisia virkamiehiä sanan pahimmassa merkityksessä?
Ei minua oikeastaan mikään ota päähän, koska nykyisellään elämäni on niin mukavaa ja helppoa että olisi suorastaan pikkumaista vierailla tässä topicissa ilmoittelemassa mitättömistä kiusoistani - tässä nyt vain pientä osanottoa Ted Raikkaalle kohdatessa tämän mainitun vähintään seitsenpäisen lohikäärmeen joka sylkee tulta ja hengittää ammoniakkia.