Viestin lähetti Koala
Vituttaa. Eilen tuli tieto, että lopunelämä menee tämän taudin kanssa tuskastellessa. Krooniseksi sanoivat. Elinajanennuste kertoi karua kieltään; hyvässä tapauksessa elän vanhaksi taudin sotkematta elämääni sen enempää. Huonosti jos käy, lopetan Turun katujen tallaamisen 2008 hujakoilla.
Sairaalareissuja, kokeita, itkua ja päihteettömiä viikonloppuja odotettavissa. Tekemistä riittää muutamaksi vuodeksi eteenpäin ainakin.
Vittu. Kaiken piti olla jo selvää. Kaikki näytti menevän hyvin ja sitten lääkäri soittaa lottoarpojan monotonisella äänellä, että hyvää vitun 18v syntymäpäivää.
Äiti ja isä ottaneet positiivisesti ja koittavat valaa optimismia monihenkiseen perheeseen. Kaveripiiri vaikeni syvään hiljaisuuteen, kun kuulivat. Edellisperjantaina eräs ystävä jäi junan alle. Viime perjantaina yksi ystävä ajoi kaivuria päin onnistuen hankkeessaan. Muutakin synkkää on tapahtunut ja nyt tämä. Turun nuoriso elää varpasillaan koko ajan, eikä kukaan halua enää mitään huonoja uutisia. Tuntui aika pettäjäfiilikseltä kertoa tämä.
Elämä jatkuu, naisilla edelleen pesä, minulla edelleen penis ja äiti tekee vieläkin safkat. Mutta kyllä sitä joskus haluaisi vielä kokea huolettoman elämän.
Vituttaa myös terveet ihmiset, jotka valittavat jostain vitun muleiooaudii, munmutsionhuora, mulonketsuppiloppu jne.
Iloitkaa siitä elämästä, te elätte sen vaan kerran.