Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tuli baarireissulla kadotettua avaimet ja pari paitaa.
Paitojen kohtalo ei sureta yhtään, mutta avainnipulla olisi ollut vielä käyttöä. Tällaiset vammaiset toilailut vituttaa yllättävän paljon. Jos lompakko, rahat ja jopa katoamisaltis puhelin ovat tallessa vaikka niitä on yön aikana tullut käytettyä, ihmetyttää mitä vitun tekemistä olen avaimille keksinyt keskellä kaupunkia ja keskellä yötä. Varmaan painoivat taskussa liikaa, -> heitetään pois.
Herätti emännässä pienehköä ihmetystä kun saavuin sunnuntai-aamuna kotiin ovikelloa rämpyttäen otsa ja nenänvarsi verillä, eikä takin alla ollut ollenkaan paitaa. Itselläni oli siinä vaiheessa niin henkisesti kuin fyysisestikin todella hieno olo. Samanlainen olo jatkui yllättäen koko eilisen päivän. Rupinen naamataulu sekä avaimettomuus onneksi muistuttavat tästä onnistuneesta reissusta myös tulevina päivinä.
Eli siis, jos keskustasta tai Töölön nurkilta löytyy avainnippu, se on luultavasti minun. Kiitos.