Pullamössö
Jäsen
Henk.koht en pysty ymmärtämään tätä suomalaista luonnetta sitten ollenkaan. Kun puhutaan urheilusta, tavoitteen ei koskaan pitäisi olla mikään muu kuin voitto, ei niin mikään. Ymmärrän nuo "parhaani tein"-lässytykset silloin kun on saatu hopea- tai pronssimitali, mutta jos sijoitus on luokkaa 12. on kisa mennyt mielestäni täysin perseelleen, valmistautumisessa ollut vikaa, pääkoppa ei kestä tjsp.
Paskanjäykkänä mennään tekemään mitä pystytään, ja sitten kymmenen vuoden päästä muistellaan jossain karjalalippis-tilaisuudessa, kuinka joku juntti oli sijalla 537. mutta pääsi sentään kisoihin mukaan. Lätkässä ainakin joskus jauhettiin että Suomi on maailman paras maa pelaamaan joukkueena, mitä sitten? Kiekkoa pelataan tosissaan muutamassa maassa ja meillä on tasan 1 (YKSI) maailmanmestaruus! Toki World Cup ja Torino olivat suht hyvää settiä, ei siinä mitään. Mutta vituttaa jo valmiiksi se, että näidenkin kisojen jälkeen saa kuulla kuinka leijonat pelasivat hyvän ja ehjän turnauksen, ollen joku vitun kuudes tai viides. Vittu saatana! Mikä tätä maata vaivaa??
Täysin samaa mieltä. Vituttaa lukea näiden suomalaisurheilijoiden kommentteja että kuinka tässä nyt lähdetään katsomaan että jospa se mitali nyt sieltä tulisi. Kaiken maailman virpikuituset ja roposet joilla on realistinen(?) mahdollisuus kaikkensa antamalla ottaa se kulta antavat munattomia kommentteja ilman minkäänlaista kunnianhimoa. VITTU JÄÄKÄÄ KOTIINNE SAATANA. Katsokaa vaikka Peter Forbergia, siinä on kaveri joka inhoaa häviämistä yli kaiken. Samanlaista mentaliteettiä tarvitaan tähänkin maahan paljon enemmän.
Vituttaa myös pessimistinen asenne leijonien suhteen. Ei maalintekijöitä , Jalonen tehnyt vääriä pelaajavalintoja, Kanada jyrää Suomen ja Ovechkin pyyhkii Niskalalla persettä, Ei asiaa mitalipeleihin. Vittu mitä sitten, en ole mikään isänmaallisuuden perikuva mutta uskon siihen että kultaa tulee. Vaikka olisi Jarkko Immonen pelaamassa ykkös-yv:tä Albertan harmaakarhuja vastaan.
"Pessimisti ei pety." paska ajatus ja elämässä muutenkin ihan perseestä ajatella tuolla tavalla.
Kunnianhimoa. Taistelua. Suuria tunteita. Sitä se urheilu parhaimmillaan on.