Vituttaa. Nuorempi lapsi (1v2kk) ei edelleenkään voi nukkua öitään ilman itkuja, syömistä ja levollisesti. Joo, joo, tiedän että tällaista se on pienten lasten kanssa. Vituttaa silti herätä aamuisin lastenhuoneen lattialta patjalta pää jumissa ja vitun väsyneenä. Kerroinko jo, että alan olla vähän väsynyt, kun kohta on valvottu 4v? Eipä tarvitse dokailla, kun olen pienessä pöhnässä jatkuvasti.
Vituttaa, että faija on taas sairaalassa. Ehtihän tuo olla lonkkaleikkauksen jälkeen peräti 49h himassa, kun jouduin soittamaan ambulanssin veriseen kämppäänsä. Vitun kiva, nyt on sitten käsi paskana. No, nyt näyttää siltä, että ei pääse palaamaan himaansa. Olipa tuo ottanut parikymmentä unilääkettä ko. yön aikana ja näkyjäkin tuli nähtyä. Hyvää Isänpäivää!
Niin ja sitten vituttaa, että olen niin väsynyt, etten saanut lapselleni hanskoja pieniin käsiin. Ei sitten lähdetty ulos, kun tuli megaväsyitku. Mulle. Kissakin kusi lattialle, tällä kertaa pesua odottavien lakanoiden päälle. Teinpä perunamuussia. Vituiksihan sekin meni, vaikka olen tehnyt ko. ruokalajia tuhansia kertoja. Joku peruna oli sitten jäänyt raa'aksi ja nyt on muusi täynnä klimppejä. Odotan innolla, kuka ehtii ensimmäisenä sanoa, ettei halua syödä sitä. Syököön sitten paskaa, kunnes kirsikat on kypsiä...
Vittu, mä olen väsynyt. Pitääkö mun kuolla, että saan nukkua rauhassa? Saatana, mitäköhän seuraavaksi?