Rigor Mortis
Jäsen
Sen verran vituttaa tuo räpellys kentällä ja yläkerrassa, etten taida jaksaa hallille raahautua hetkeen. Miten voi olla, että aina kun halllilta lähtee kotiin niin vituttaa..
Good news, everyone: kausi on lähes puolivälissä ja marraskuukin melkein ohi!
Se on TPS:n PPO sen näköinen, että tällä tahdilla sarjan päätyttyä Tepsillä olisi kasassa hurjat 55 pistettä. Mikäli sama tahti jatkuu, se olisi sitten koko Liigan heikoin suoritus about noin viiteen vuoteen. Vähän ehkä, no, voihan juupeli.
Vittu tuota
- joukkueen pelitapaa, perustuu vain yksilösuorituksiin
- tulosyksikön oman pään pelaamista
- Suikkasen peluutusta, samat äijät seisoskelee väsyneinä pelin lopussa joka toista vaihtoa
- Norrenan joka saatanan tilanteessa virittelemää mailapeliä, ei tuo mitään lisäarvoa peliin, päinvastoin
- pakkien avauspelaamista
- Tuomaisen pehmoilua
- hallitusta
- touhua
Luulin jo, että 3p.
Taitaa olla aika väsynyt tähän konttaamiseen, mutta toisaalta saa tämän suhteen kyllä itse katsella peiliin aika pitkään. Ei tuolla joukkueella ole oikein minkäänlaista toimivaa pelitapaa. Puolustamisessa ei tunnu olevan mitään järkeä, ja hyökkääminen on lähinnä yksilösuoritusten varassa.
Mikä/mitä on 3p? Muistan joskus kuulleeni sellaisesta, mutta vitutuksen lisäämän alkoholin käytön vuoksi pitkäaikainen muistini on alkanut heiketä.
Tepsin viisikkopelistä tulee pikkupoikien pihapelit mieleen. Peli on suunnilleen yhtä organisoitua.
Se saatanan Äijänsuon DJ alkoi soittamaan kappaletta joka kuulosti täysin samalta kuin legendaarinen "Tepsi tekee kohta maalin". Siis täysin sama alku kappaleella. Tuijotin tyhjillä silmilläni kohti screeniä ja aloin kuuntelemaan; "hallissa todella soitettiin täydellistä kopiota tästä meidän yksinoikeusbiisistä. Paitsi että "Tepsin" kohdalla kuulin "Ville". "Villllle tekee kohta maaaaalin".
Ei enää edes vituta, hävettää lähinnä.
Tuo TPS:n verkkotoimituksen ennakko Blegi-matsista oli niin hemmetinmoinen huumoripläjäys myös.
enpä tiedä onko tämä täysin oikea ketju tälle, mutta mieltäni tämä ainakin vaivaa...
"Pikkulinnut" lauleli taas ja tällä kertaa ei mitään niin mukavaa sävelmää. Tepsin ulkomaalaispelaajat, pois lukien Famulare&Kumeliauskas, olivat maajoukkuetauolla pitäneet oman saunaillan sen sijaan, että olisivat liittyneet joukkueen yhteiseen saunailtaan. Myös sellaista huhua kuulin ettei joukkueen päävalmentaja saisi enää kontrollia duoon Pare-Sexton ja että nämä vain "kikkailevat" siellä treeneistä lähtien. Treeneissä oli kuulemma ollut joku välikohtauskin...
Jos näin on, niin ymmärrän minkä takia pelikin näyttää niin haluttomalta. Todella munatonta hommaa hallitukselta jos eivät pian pistä näitä "taiteilijoita" rahoiksi tai kuriin! Rahat ulos näistä kavereista ja sellaisia pelimiehiä kehiin jotka oikeasti haluavat pelata juuri Tepsissä ja joukkueelle, esim case-Famulare, joka ontämän kauden ainoa onnistuja!
Tepsillä on ilmeisesti kahdenlaista pelitapaongelmaa: ulkomaalaiset pelaajat eivät ymmärrä aiottua pelitapaa, suomalaiset pelaajat eivät ole kyllin taitavia toteuttamaan sitä.
Kolmas ongelma voi olla itse pelitapa. Mutta kysymykseen pelitavasta voi antaa vastauksen vasta sitten, kun joku on nähnyt sen.
Lamaantunut. Alistunut. Masentunut. Melankolinen. ONNETON. SURKEA. Tuskainen. Alakuloinen. Surullinen. Lohduton. Häpeällinen.
Tätäkö mun Tepsi on? Tolta ainakin musta on tuntunut.
JA sitten tulee se vitutus. Tätä elinkautista kun ei noin vaan vaihdetakkaan. Ihan sama se on Hifkin puolelta tutun käsitteen: 'alkkisfaijan' kanssa.
Me rakastetaan faijaa. Mut faijalla on on alkoholiongelma.
Taas se ens syksyksi lupaa lopettaa viinan ja mennä töihin. Tottakai me tuetaan sitä, ja uskotaan siihen, vaikka takaraivossamme kummittelee rikottu lupaus jo tältä vuodelta. Se vitun pullo aukes taas. Pettyneinä, loukattuina, seurataan hetken aikaa sivummalta kun faija sanoo lähtevänsä "muutamalle" jopa kolme kertaa viikossa. Samalla miettien, että onneks ei tarvitse olla himas ku faija tulee takas. Tiedä mitä se kännissä tekee. Ei enää jakseta katsoa sen perään. Aletaan pitämään etäisyyttä.
Keväällä lumien jo hieman alkaessa sulaa, kun muiden faijat lähtee duuniin tekemään suuria tekoja, niin meidän faija makaa omassa oksennuksessaan Artukaisten siilon edessä lumihangessa housut puolitangossa. Häpeä, kateus muiden faijoihin ja vitutus valtaa mielen. Jäljistä päätellen, se on hakattu ja raiskattu moneen kertaan syksyn ja talven aikana. Kannetaan se kuitenkin vastuuntunnosta sisälle.
Kesällä se lupaa, että oli viimeinen kerta kun brenkkuun koskee. Hieman epäileväisinä, me kuitenkin uskotaan sitä ehdollisesti. Kesän aikana se treenaa kovempaa kuin koskaan ennen. Heinäkuussa se ostaa muutamat huippuhyvät lahjatkin meille. -Luottamus faijaan alkaa taas palaamaan. Elokuun lopulla odotetaan jo innolla, että nyt se oikeasti alkaa tekemään taas duunia neljän vuoden dokaamisen jälkeen. Toivotetaan sille onnea, ollaan sen tukena ja kannustetaan sitä. Eihän me mitään muutakaan voida. Onhan se kuitenkin meidän ainut faija. Samalla kun se lähtee Bossin puku päällä huippukunnossa syksyn ekalle duunikomennukselle syyskuun alussa, voidaan ainoastaan toivoa, ettei sillä ole piilopullo povarissa mukana...