Erittäin historiallisesti opettava ketjun aihe ja sikäli mielenkiintoinen, että jokainenhan sitä omaa lähtemistä on varmasti joskus miettinyt ja itsekkin kuulun siihen valtajoukkoon, joka lähtee mielummin nopeasti mitään tuntematta kuin pelon, ahdistuksen ja kivun keskellä ja mahdollisimman hitaasti.
Ketjussa onkin jo esitetty aika monta epämiellyttävää tapaa, mutta etenkin tuo spanish donkey, katkia sahaaminen haarovälistä aloittamalla sekä bambun kasvaminen anukseen ovat sellaiset, jotka saivat karvat pystyyn. Yök. Listalle päässeistä ne kolme, joita en haluaisi missään, missään tapauksessa kokea (tosin, enpä haluaisi noista mitään kokeillakkaan) ovat kyllä murskaaminen suuren painon alle, pudottaminen korkealta (kiitos korkeanpaikankammon) sekä ristiinnaulitseminen. Ei voi kovin mukavia tapoja olla nuo..
Varsinkin tuo murskaantuminen, vieläpä erityisen hitaasti, suuren massan alle voisi olla aika paskamainen kokemus. Historiassa tähän tarkoituksen on käytetty mm. elefantteja, jotka ovat murskanneet uhrinsa, mutta toisaalta esimerkiksi Saw-elokuvista tuttu tapa, jolla seinät lähtevät tulemaan pikkuhiljaa kohti, luut alkavat napsua poikki ja kasaan vähitellen ja lopulta jäljelle jää vain täysin paskana oleva löllökasa... Hyi helvetti. Olkoonkin, että shokkitila tuossakin voisi iskeä jossain vaiheessa. En vain jaksa uskoa, että ihminen ei tuossa kohtaa tuntisi kuinka luut katkeilevat ja sisuskalut menevät kasaan.
Myös esimerkiksi
Peine Forte voisi olla helvetillisen epämiellyttävä tapa päättää päivänsä pallolla, eikä
pakkosyöttäminenkään sen paremmalta kuulosta, jäisi paskan maku vain koko hommasta. Myös joku kölin ali vetäminen voisi olla melkoisen ikävää jos se suoritettaisiin vanhan ajan lavioilla, joista löytyi jos jonkinmoista rosoa ja terävää paskaa, jotka riittivät matkan aikana repimään ihoon mukavia haavoja tai pahimmassa (tai parhaimmassa) tapauksessa tappamaankin.