Vittumaisin kouluaine?

[Pisin Kääpiö 186cm]

Maailma on täynnä vittumaisia asioita. Perus- tai kansakoulu ja koulun opetussuunnitelmaan sisältyvät oppiaineet eivät ole vitutuksen lähteinä ollenkaan harvinaisemmasta päästä. Moni on pitänyt kouluaikoinaan jotakin ainetta erityisen vittumaisena, jotkut useampaakin. Muutamille koko setti on tuottanut pelkkää vitutusta. On heitäkin, joilla vitutusmittarin neula ei pahemmin värähtänyt yhdenkään aineen kohdalla.

Kuinka oli sinun kohdallasi? Mikä oli koulu-urasi vittumaisin aine?

Voit äänestää useampia vaihtoehtoja, mutta enintään viittä ainetta saa äänestää. Jos kaikki vitutti täysillä, niin voi voi, mutta yritä siitä huolimatta nostaa ikävimmät esille. Äänestys on julkinen, eli muut voivat nähdä mitä olet äänestänyt.

Äänestys koskee siis nykyisen peruskoulun ja entisen kansakoulun opetukseen sisältyneitä aineita. Äänestää toki sopii, vaikka koulutaipaleesi olisi vielä kesken. Myös nousevan nuorison eli tulevien vittumaisten keski-ikäisten mielipide on tärkeä!

Listasin äänestettävien vaihtoehtojen joukkoon nykyisen peruskoulun oppiaineet, joista myös kansakoulua käyneet seniorit löytänevät inhokkinsa. Ruokatunti, välitunti, hyppytunti, jälki-istunto ja sen sellaiset on luonnollisesti eliminoitu äänestyksestä, koska nämä eivät ole oppiaineita. Samoin olen jättänyt pois oppilaanohjauksen, koska sekään ei ole varsinainen oppiaine. Myös ympäristöopin olen pudottanut pois, koska ympäristöoppi ei ole varsinaisesti oma itsenäinen oppiaineensa, vaan biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon alueita pikkukoululaisen tiedontarpeista lähestyvä integroitu aine, jota opetetaan 1-2-luokkalaisille.

Nykyisten peruskouluaineiden lisäksi olen laajentanut äänestysvaihtoehtojen listaa kansalaistaidolla, joka sisältyi peruskouluaineisiin vuoteen 2000 asti.

Jos olen unohtanut listalta jonkin aineen pois, niin harmi, mutta käyttäkää tässä tapauksessa jokin muu aine -vaihtoehtoa.

Kielten osalta en ole käyttänyt täsmällisiä nimityksiä A/A1/A2/B/B1/B2 -kieli, vaan olen tyytynyt huomioimaan vain englannin, ruotsin ja suomen (ruotsi sekä suomi siis toisena kotimaisena tai mahdollisena vieraana kielenä). Muita kieliä voi äänestää jokin muu aine -vaihtoehdon kautta (jos joku on ottanut kolmannen vieraan kielen vapaaehtoisena ja päätyy pitämään tätä koulu-uransa vittumaisimpana aineena, niin onneksi olkoon). Äidinkieli tarkoittaa äänestyksessä perusopetuslain mukaisia kieliä, eli suomea, ruotsia tai saamea.

 

[-RVL-]

äidin kieli vitutti eninten,

 

[bebeto]

Terveystieto, se kun oli aina mielessä.

 

[The_Trooper]

Kyllä se oli täällä myös äidinkieli. Vittumaisen pikkutarkkaa näpertelyä pilkkuineen, ja, yhdys sanoineen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Äänestin kotitaloutta ja käsitöitä.

Kotitalouden valitsin vittumaisen opettajan takia. Sillä ämmällä oli omat suosikkinsa, jotka saivat varman kympin, vaikka soossi olisi joskus palanut pohjaan. Jos taas oppilas ei kuulunut suosikkeihin, mistä syystä hyvänsä, niin kahdeksikkoa korkeampaa arvosanaa ei lohjennut sitten millään. Muutenkin sen länkyttäjän tunnit olivat omiaan tappamaan kaiken orastavankin kiinnostuksen ruoanlaittoa kohtaan. Ämmä oli aina korjaamassa kaikkea, milloin käden liike kastikekattilan sisällä oli väärä, tai tiskaaminen oli liian nopeaa tai hidasta tai lässyn lässyn lää. Vittumaisia eläkepäiviä sinullekin.

Käsityöt rastitin, koska olin alakoulussa varsinainen tumpelo käsistäni. Ihan sama oliko kyse tekstiilitöistä vai puutöistä, koko aine vitutti ihan huolella. Homman turhanaikaisuus söi motivaatiota, koska suurin osa ajasta kului hölmöön nysväämiseen. Piti esimerkiksi höylätä huonoteräisellä höylällä isoista puukappaleista isosti puuta pois tuntitolkulla, kun ei saanut aloittaa työstämistä sopivamman muotoisesta kappaleesta (eikä alakoululaisten annettu käyttää sähköisiä työkaluja). Mutta oli minussakin vikaa. Käsityöt eivät kiinnostaneet pätkääkään, ja tämä heijastui työssä ja aikaansaannoksissa. Mieluummin olisin lukenut, laskenut ja kirjoittanut. Yläkoulun puolella tekniset työt olivat aikanaan jo monta astetta kiinnostavampaa puuhaa. Muuistan vieläkin, kuinka vitutti herätä kouluun niinä aamuina, kun luvassa oli käsityötä. Puukäsitöitä oli aina kerran viikossa, kaksi tuntia peräjälkeen.

 

[Barnes]

Uskonto. Uskonnossa käydään paljon tärkeitä asioita liittyen eri maiden uskontoihin ja sitä kautta kulttuureihin, mutta vastapainoksi ulkoa opiskellaan ties mitä Raamatun kohtia. Erityisesti alakoulun uskontotunnit olivat näin jälkikäteen ajateltuna erittäin turhauttavia, puhutaan "rippikoulusisällöistä". Koulun ja uskonnon välisen suhteen ongelma ei ole Suvivirsi vaan se on uskonto oppiaineena.

Olen varma, että muutamilla muutoksilla uskonnosta saataisiin huomattavasti neutraalimpi ja sitä kautta mielekkäämpikin oppiaine.

 

[kalkkifredi]

Musiikki. Piti aina juhlissa säestää pianolla kamalan kuuloisia kiekujia.

 

[Marre]

Musiikki.

Ala-asteella ihmisarvo riippui nokkahuilun soitto/rääkkäystaidon varassa ja meitä vielä kuskattiin ympäri pitäjää rääkkäämässä pahaa aavistamattomien kansalaisten korvia. Kun vielä opettajan kärsivällisyys oli siinä vaiheessa uraa alentunut sille tasolle, että alle neljäsosa katsottiin soittotaitoisiksi ja kelpuutettiin 'bändiin', muiden istuessa musiikintunnit kuuntelemassa, kun me harjoittelimme ja kun niistä soittotaitoisiksi katsotuista yli puolelle oli lykätty käteen jotkut altto- ja tenorinokkahuilut joilla soitettiin toista ääntä ja meistä kolmesta pää-ääntä soittaneesta yksi feikkasi, eikä itseasiassa puhaltanut siihen pilliin, niin kokemus oli melko mielenkiintoinen. Varsinkin kun soitettava materiaali haettiin klassisen musiikin puolelta. Onneksi en joutunut itse kuuntelemaan. Eikä se siitä merkittävästi parantunut yläasteella tai lukiossakaan.

Tosin huvittavia piirteitä musiikinopetuksen suhteen saa aikaan se lukion päättötodistuksessani komeileva musiikin 10, jonka sain istumalla puolet kurssista kitara sylissäni ja heiluttelemalla toista kättä viisi senttiä sen etupuolella ja puoli välissä moiseen silmänpalvontaan kyllästyttyäni tekemällä kaikessa rauhassa muiden aineiden kotiläksyjä muun luokan osallistuessa innokkaan opettajan johdolla bändimusisointiin. Kun opettajalla ei sitten numeroiden jakelun aikaan ollut mitään hajua, kuka minä olin, joutui antamaan minulle, ja sille toiselle läksyjään tehneelle, kympit, kun me ainoina koko luokasta saimme musiikkihistorian ja teorian kokeista täydet pisteet. Kolmanneksi paras saavustus sitten olikin kai 8/30 pistettä.

 

[kyykäärme]

Äänestin käsitöitä oman surkeuteni takia. Sahasin kaikki vinoon, liimaa oli enemmän pöydässä kuin liimattavissa pinnoissa, en ikinä oppinut virkkaamaan jne...

 

[Nick Neim]

En äänestänyt kuin ruotsia, mutta kuvaamataito seuraa todella lähellä perässä. Kun ei saatana osannut, niin ei vain osannut. Kumpaakaan. Säälistä sain kuviksesta seiskan, niin kamalaa paskaa ne mun teokset olivat.

 

[Ralph]

Lukuaineista ruotsi ja terveystieto. Ruotsia oli vaan niin ärsyttävä opiskella, en sitä ikinä oppinut ja vitutti muutenkin koko hurritoiminta. Terveystieto on jotenkin turha aine, kun siellä opetetaan kaikkea sellaista, jonka jokainen maalaisjärjellä tietää valmiiksi. "Kun tulee verta nenästä, tyrehdytä verenvuoto" tai "käytä kondomia".

Muista aineista käsityö. Nuo tuollaiset taitoaineet olivat kivaa vaihtelua, kun ei tarttinut päntätä vaan noilla tunneilla voi yleensä ottaa rennommin, jutella kavereiden kanssa ja vähän pelleillä. Käsityössä vaan oli se ongelma, että piti aina saada jotain valmistettua niistä kaksnelosista. Olen ihan tumpelo käsistäni, enkä varmaan ikinä saanut mitään kunnolla valmiiksi. Viimeksi kun kävin vanhempain luona, niin siellä kaapista löytyi keskeneräinen yläasteajan kassakaappi. Ja lisäksi muistan ala-asteen "rättikässästä", että mulle jäi sinne koulun kaappiin aivan alkutekijöissä ollut virkkuuteos.

Mahtaako se tuotos olla yhä siellä vai missä lie palkintokaapissa on esillä. "Tässä esimerkki siitä, miten paska joku voi olla käsistään".

 

[ElManazer]

Biologia. Miten vitussa mustavalkokuvasta voi erottaa kukkia toisistaan?
Kuvaamataito. Noh, en osaa piirtää.
Käsityöt. Peukalo perinteisesti keskellä kämmentä. Miksi tälläisiä aineita on pakollisena?

Lyhyesti ja ytimekkäästi kaikkein vituttavimmat aineet oli siinä.

 

[Turha Kaukalo]

Tekniset työt. Vitutti se porukka. Myös opettaja oli täysi toope. Halveksunta oli molemminpuolista.

Tämä on hyvä ketju, hyvä aloitus.

 

[JYP#44]

Musiikki. Itsessä ei ole mitään musikaalista lahjakkuutta, joten istuskeluksihan se meni. Etenkin yläaste ja lukio (sama opettaja) aikana vitutti kun musatunneilla pääsivät soittamaan aina ne samat naamat, ja me muut sitten istuimme penkeillä "taustakuorossa". Helvetin mukavaa hommaa kun 80% luokasta on opettajalle ilmaa. Okei pääsin mä vissiin kerran akustista kitaraa räpyttämään, mutta eipä siinä tunnissa mitään oppinu. Sitten toisekseen vitutti musiikin kokeet. Ne olivat tasoa että musiikkia harrastavat vetivät lukematta kymppiä, kun taas itse musiikista ymmärtämättömänä sain lukemalla ehkä 7. Niin ja jos nämä "muusikot" sattuivat epäonnistumaan siinä kirjallisessa kokeessa, niin ainahan sen kasin voi korottaa kymppiin tuntiaktiivisuuden takia. Koin itse tämän systeemin epäreiluksi.

Kuviksessa vähän samat setit, muttei kuitenkaan yhtä pahat. Kai siinä vaikutti että itsellä oli varmaan kolme eri kuvis-opettajaa yläasteella ja lukiossa. Kuviksessa taas vitutti enemmän ne ryhmätyöt, ja se että eihän sitä ryhmää saanut tietenkään itse valita, vaan tehtiin sellaisia tyttö-poika-ryhmiä. Muistan kun seiskalla piti neljän hengen ryhmissä tehdä lyhytelokuva, itselle osui arvassa sitten kaksi hiku-tyttöä ja hiljainen nörtti-poika. Me ei valehtelematta saatu yhtään mitään aikaan kuukauteen, koska tytöt vastustivat kaikkia ideoitani ja nörtti oli vaan että ihan sama mut en halua näytellä. Tytöilläkään ei tietenkään ollut mitään korvaavia ideoita tarjolla, mutta mikään minun ideani ei kelvannut. Yläasteella olin vieläpä kiinnostunut videokuvaamisesta ja -editoimisesta, ja olin tehnyt youtubeen varmaan parikymmentä omaa musiikkivideota Movie Makeriilla. Harmittaa kun en päässyt koskaan kokeilemaan koulun videokameraa tai editointiohjelmaa, se olisi oikeasti ollut hauskaa oikealla porukalla tehtynä. Poikaporukalla oltaisiin varmasti saatu jotain eeppistä aikaan.

 

[Snagari]

Matematiikka. Kaikki muut kiinnostivat edes vähän joskus, matikantunneilla vitutti jatkuvasti. Olin niin huono, että kutosen numeroonkin olin ihan tyytyväinen. Seiska oli maksimi jos en luntannut.

Muistan vielä sen päivän kun tipuin kärryiltä matematiikassa, oiskohan ollut 3.luokka kun opeteltiin jakokulman käyttöä ja oli sellainen päivä että vanhemmat sai tulla katsomaan miten se koulunkäynti sujuu. Itsehän ankarasti kielsin omia vanhempiani tulemasta eivätkä he tulleetkaan, mutta joidenkin (yleensä niiden hikarien) äidit ja isät tulivat paikalle. Siinä opettaja ensin näytti miten pitäisi onnistua ja kun ruvettiin tekemään kirjasta tehtäviä niin ei ollut meikäläisellä harmainta aavistustakaan miten toimia. Nostin käden ylös, jotta opettaja tulisi auttamaan, niin tämä vittupää nakitti jonkun vanhemmista auttamaan minua. Siinä vaiheessa loppui yrittäminen.

Olen muutenkin vähän huono ottamaan neuvoja vastaan niin se ei todellakaan onnistunut jonkin nörtin äidin paapomana. En tietenkään sanonut mitään, mutta sisällä kiehui.

 

[Beergenheim20]

Olihan noita.. en ehkä mitään järjestystä tähän laita, mutta aineita perusteluineen:

äidinkieli: mm. ainekirjoitukset ilman valmista aihetta, ei mulla riitä hei mielikuvitus mihinkään sormusten ritari stooriin, esiintymiset oli vähän mitä oli kans mutta toisaalta esiintymistaidosta on ollu iha hyötyäkin näin myöhemmällä iällä

biologia: lähinnä nää kasvisolutiede hommat, en mä niitä ikinä hiffannu eikä sinällää ees kiinnostanu

musiikki: nojoo, mitä tästä nyt sanois.. laulaminen ei oo mun heiniä eikä paljon kiinnostanu soittimien historiakaan

kuvaamataide: vähän sama ku äidinkielessä, ei mulla oo mielikuvitusta rupee mitää davintsejä tekemää, osaan mä rakennuksia kyllä piirtää mut siihen se sit jää


Tossa nyt ne vittumaiset aineet mitä lukioajoilta tuli mieleen

Edit: äänestin musiikkia koska sen opetuksista ei oo ollu hevon paskaa hyötyä myöhemmässä elämässä, kaikesta muusta on jotakin jeesiä ollu

 

[BigRedBob]

Matematiikka. Ei mitään käyttöä. Taskulaskimet ja tietokoneet on keksitty juuri sen takia, että matematiikan voi työntää innovaatioiden seuraksi perseeseen.

 

[Moto]

Varmaan ne aineet, mitkä perustuivat pitkälti pänttäämiseen. Matematiikka (pitkä) muuttui lukiossa helpoksi, kun sai käyttää taulukkokirjaa. Se tuntui sallitulta lunttaamiselta ja jos jotain käytös/huolellisuus-höpöhöpönumeroita ei lasketa, kouluaikani ainoat kympit tuli sieltä. Jossain fysiikassa ja kemiassakin riitti hyvään numeroon, kun muisti pari hassua kaavaa, eikä sivutolkulla "haukionkala"-tekstiä. Tosin, eipä noista "taidoista" ollut oikeastaan mitään hyötyä sitten kouluaikojen, puhumattakaan että niitä olisi jotenkin ylläpitänyt.

Piirustustaidoiltani jämähdin 10-vuotiaan tasolle ja musiikillistakaan lahjakkuutta ei juuri löydy, niin nuokaan - etenkään kuvamataito ei tuntuneet koskaan kovin mielekkäiltä.

 

[Alamummo]

Käsityöt, hyi yök. En osannut juuri mitään ja opettajakin oli sellainen eläkeikää koputellut vanhapiika, jonka mekkokaavat olivat suoraan jostain 50-luvun nunnien vaatetusoppaasta. Nytkin osaan lähinnä napin ommella, en muuta.

 

[Leon]

Mulla kouluaineen vittumaisuus oli suoraan verrannollinen opettajan paskuuteen/vittumaisuuteen. Siksi en halua äänestää mitään noista, koska lopulta ne aina henkilöityvät johonkin opettajaan. Yleislahjakkuutena pärjäsin halutessani kaikessa. Kaikissa kouluaineissa en sen sijaan halunnut pärjätä ja menin sieltä, missä rima oli matalin. Jos sen sijaan kysyttäisiin, missä aineissa sinulla oli paskat tai vittumaiset opettajat, saisin kasaan kohtuullisen listan.

 

[tukaani]

Musiikki, vitutti ne ainaiset laulu- ja soittokokeet. Muutenkin aina musiikintunneilla sellanen fiilis ettei tässä kyllä mitään opi.

 

[Hauptmann]

Käsityöt oli kaikista ikävin oppiaine. Lähinnä tuli tehtyä teknisiä töitä, mutta ala-asteella joutui tekemään vähän tekstiilitöitäkin. Kumpikaan ei sujunut.

Ala-asteella ne tekstiilityöt olivat yhtä kärsimystä. Kalenteriin olin jo etukäteen silloin n. 10-vuotiaana merkinnyt kaikki päivät (tiistai), jolloin joutuu tekemään tekstiilitöitä. Ilolla sai laittaa ruksin tiistain päälle aina, kun yksi kärsimysnäytelmä oli ohi. Jotkut shortsit ja todella kireän paidan sain siellä joten kuten tehtyä. Shortsit repesivät jo vuosia sitten ja enköhän ole jo siitä paidastakin hankkiutunut eroon jo vuosia sitten.

Ala-asteella tekniset työt olivat melko ok, mutta ylä-asteella oli ikävä raumalainen opettaja opettamassa. Aina, kun kysyi, että mistä jotain tavaraa löytää, niin vastaus oli: "Simolinilta". Simolin on / oli teknisiin töihin liittyvää tavaraa myyvä liike Porvoossa. Yhtenä perjantaina koko luokka minua lukuun ottamatta riehui oppitunnilla. Minä katselin sitä riehumista sivusta. Sitten jossain vaiheessa joku oppilaista heitti puupalikan minun viereeni ja minä sitten heitin sen takaisin. Eiköhän se raumalainen opettaja tullut sitten minun luokse ja sanonut: "Nimi ylös!" Sain siitä muistutuksen, jonka muistan koko lopun elämääni.

Ylä-asteella tuli jostain syystä valittua valinnaiseksi aineeksi elektroniikka. Jotenkin ajattelin, että se sisältäisi vain teoreettista opetusta, josta pidin. Mutta totta kai jouduin samaisen raumalaisen opettajan tunneille tekemään liikkeentunnistimia, ovikelloja yms. Yhtäkään laitetta en saanut koko syksyn aikana toimimaan ja se raumalainen opettaja haukkui minut toivottomaksi tapaukseksi. Taisin kuitenkin saada 7 loppuarvosanaksi elektroniikasta, kun se teoriapuoli (jota oli puolet opetuksesta) sujui ihan hyvin.

 

[alwahla]

1. Matematiikka
2. Kemia
3. Fysiikka
4. Ruotsi

Kaikki matemaattiset aineet olivat pelkkää kidutusta minulle, koska en omaa yhtään matikkapäätä. Kyrsiintyneenä alati vaikeutuneisiin koetehtäviin sorruin aina vaan useammin ja useammin heittämään vastaukset lonkalta vailla mitään ideaa oikeasta ratkaisusta. Siksipä kaikkien kolmen aineen arvosanat laskivat hiljalleen nelosen tai viitosen tasolle.

 

[Ilmari Ahde]

Matematiikka oli täysinäistä tuskaa silloin ja on yhä. alwahlan linjoilla mentiin, sinne päin ja arvaamalla.

 

[Raspatin]

Koululiikunta oli välillä perseestä. Yksi syy oli muiden oppilaiden asenne ja käytös. Liikuntaa vastaan ei muuten ole mitään.