(Anteeksi nyt vaan, korjaan lainatusta tekstistä pikkaisen ylimääräisiä virheitä vihtuun, luettavuuden parantamiseksi:)
Tepa kirjoitti:
Eilisessä pelissä Bilek teki sen, mitä olen pitkin kautta Kärppiin kaivannut; paikkojen tullen ammutaan laadukkasti. Sen Bilek teki kahdessa nousussa. On ihan käsittämättöntä miten Kärppien laiturit yleensä noissa paikoissa, ehkä Aaltosta lukuunottamatta, ei yleensä ammu ja jos kuti lähtee niin se ei vahingossakkaan osa maaliin, varsinkaan tuonne yläpesiin minne perhostyylin maalivahdeille pitää ampua.
Tuotapa sitä itsekin on kaivattu, tosin Kärpissä tuntuu tuo laukominen olevan tiukassa... Tulee enemmän noita "ai niin, ampuakin piti" tilanteita, kun kuljetetaan kiekkoa 100-lasissa ja katsellaan mistä saisi kaverille heitettyä sen unelmapassin tai Raipe-lätyn.
Tepa kirjoitti:
Muita huomioita eilisestä pelistä oli, että Bilek teki hyvin peliä ylivoimalla, vaikka kuviot kentällä oli hakusessa. Bilek pyörytti useamman kerran pelin painopisteen toiselle puolelle kenttää, mutta mitä teki Viuhkola ja Aaltonen. Ei mitään. Viuhkola jäi seistä törröttämään toiselle puolelle ja ketään ei ollut maalilla. Bilek olisi käytännössä voinut syöttää maalille tai molemmille pakeille suoran laukauksen, mutta Aatonen-Viuhkola yhä rakentaa täysillä uutta kulmamyllyä.
Ehken noinkin, mutta toisaalta, Bilek näyttää edelleen pelaavan sitä Tsekin sarjan peliä nousuissa. Kovin useasti kaverilla jää täysin näkemättä syöttösuunnat, sekä oma tyhjä tila minne syöttöä lähteä hakemaan. Eikä Aaltosen ja Viuhkolan synniksi voi tuota kulmamyllyä laskea, vaan ennemminkin vain tuon pelitapojen eriävyyden, toistaiseksi.
Viuhkola nyt on ollut oma lukunsa pari peliä, mutta liekö tässä nyt nähtävissä se vanha totuus, ettei liian kauaa samojen pelaajien kanssa samassa ketjussa. Siinä tahtoo väkisinkin urautua tiettyihin kuvioihin ja peleihin. Tuosta vielä hyvä tulee, Bilekinkin kannalta, sillä parhaat kaksi miestä siinä kuitenkin Vitezslavilla on vierellään.
Se täytyy kyllä nostaa Bilekin pelistä esille, että voisi melkein veikata, että Aaltonen-Bilek saattaa olla yksi tulevaisuuden Viuhkola-Tenkrat, Lievers-Potaichuk tai Pesonen-Jokinen. Hyökkäyspäässä kun pojat alkavat hieman paremmin tutustua toisiinsa ja löytämään toisiaan, voi odotella hyvääkin tulosta. Jopa jo seuraavassa pelissä?
Tuo parivaljakko on erikoinen siksikin, että eilisessä pelissä, valehtelematta 3/4:stä kiekonriistoista tuli nimenomaan Bilekin ja Aaltosen karvatessa! Samalla tavalla Blues pelissä, nämä nuoret jampat jaksoivat tehdä duunia, kiekonriistoja toisen perään. Eilen yksi maali hyvän häirinnän tuloksena (2-0).