Sen verran voin korjata, että ostoslistasi seuraava tuote on Ardbeg eikä Ardberg.
Kiitos oikaisusta :)
Oma viski-innostukseni lähti nimenomaan Lagasta. Ensimmäiset viskikokemukset oli hankittu 18-20-vuotiaana, jolloin baarissa joskus tuli tilattua viski ihan vaan siksi, että oli siistiä tilata viski. Ne oli aina niitä halvimpia Four Roseseja, ym. En koskaan niistä pitänyt ja monesti jo yhdestä viskipaukusta sain jomottavan päänsärtyn. 21-vuotiaana päätin, että viskit ei sovi mulle.
Kaikki muuttui, kun 30-vuotispäivilleni tuli tuttu ravintola-alan ihminen. Hän toi lahjaksi pullon viskiä ja sanoi, että "kyllähän sinä alan miehenä ymmärrät, mitä tämä on". Kiittelin kovasti ja sanoin, että toki ymmärrän, vaikka ei ollut hajuakaan. Pullossa luki Lagavulin ja 16yo viittasi siihen, että taitaa olla vähän arvokkaampaa tavaraa. Muistin kuitenkin, että saan viskeistä hedarin enkä edes tykkää niistä, joten kaappiin se jäi.
Joskus 9kk myöhemmin tultiin parin kaverin kanssa lähipubista jatkoille luokseni. Kaapissa oli vain yksi olut, joten tarjosin kavereille Laga-pulloa ja käskin juomaan siitä. Toinen olikin viski-intoilija ja villiintyi täysin. Mutta kun hänelle selvisi, että minä aion juoda oluen ja jättää viskin väliin, ilmoitti hän, ettei suostu korkkaamaan pulloa, jos isäntä ei osallistu juomiseen. Kohteliaisuussyistä sitten join sitä ja olin pudota tuolilta, kun tajusin miten hyvää se oli ja miten väärässä olin ollut yli 10 vuotta.
Se pullo tyhjeni parissa viikossa. Siitä lähtien aina tyhjän paikalle on ostettu uusi Laga ja sama ralli on jatkunut nyt 7 vuotta. Laphroaig löytyi kerran vahingossa, kun luotin baarimikon suositukseen ja join sitä Lagan puuttuessa kyseisestä kuppilasta.