Zudum!
No niin, asiakasta olin juottamassa, ja samalla silmiini osui Laphroaig putelli. Näin kokemattoamana en moisen ylellisyyden kimppuun uskaltanut heti hyökätä, vaan otin neuvoa-antavaksi Glenfiddich 12v:tä (nykyinen lemppari). Tämän jälkeen rohkaisin mieleni ja tilasin ennakkoluulottomasti Laphroaiga. Tavara oli vain 10 vuotista, mutta jostainhan sitä on aloitettava...
Näin amatööri maistelijana, ja jo hyvin pohjustaneena, suuhun jäi paljon puhuttu savunmaku, eikä tarvinnut edes mielikuvituksen auttaa. Ensivaikutelma oli, että voisi tätä useamminkin juoda, mutta selvästikkään tämä EI ole ns. pullo-tauluun-ja-känni-päälle viskiä meikäläiselle, sillä pari paukkua lienee jo tarpeeksi. Ennen kuin alan ammattilaiset huutavat kuorossa, että eihän se ole mitään läträysviskiä, niin totean että "ei olekkaan, juurihan minä sanoin että en voi juoda tätä pullollista!!!! :o)
Mullitelkaa vastaan jos haluatte, mutta minä laitan nyt rastin viskipäiväkirjan ruutuun, että savunmaku maistui, eikä tämä ole kalavale. Nih.