Virallinen pilkunnussintaketju a.k.a tilastodataa

[JHag]

Thanks Hifk sine 1993 postauksestasi ketjukokoonpanot -topicissa. Kun ryhdyin vastaamaan, ajattelin nyt vihdoin samantien avata ihan oman tilastoketjun. Kaikkia eivät numeronrunkkaukset kiinnosta, mutta monia kiinnostaa ja siksi olen varma, että tämä asia ansaitsee oman ketjunsa.

Eniveis, tilastot ovat hienoja, puolueettomia lähteitä ja MG:n visiitti nelosen keskellä lisääntyi 3.erässä Blues-matsissa. Ehdottomasti mielestäni pelataan neljällä, mutta sanoisin, että neljänteen mieluummin Wärniä ja Liivikiä kuin Pödeä ja Skedeä. Balanssin paremmuus näkyy verrattaessa plusmiinuksia näissä kahdessa matsissa. Erikoista on se, että vaikka narrit voitettiin samalla erolla kuin Blues (+2 ), ovat narrimatsin plusmiinukset selvästi huonommat kuin Bluesia vastaan. Ensinnäkin siksi, että HIFK / Lunkka päästi 0 maalia, tottakai! Kukaan ei voinutkaan olla miinuksella perjantaina. Mutta joukkueen sisäinen vaihteluväli oli tämäkin huomioiden pienempi ja ensimmäisen ottelun tiettyjä asioita korjattiin.

HIFK-Jokerit (5-3):
Plussalla oli vain neljä (4!) pelaajaa ja jokaisella näistä plussaa oli "vain" +1:
-Ville +1
-Hade +1
-Kanki +1
-Mara +1
Miinuksia sai peräti viisi pelaajaa. Vaikka voitettiin kolmella maalilla, oli siis useampi pelaajamme miinuksella kuin plussalla ja miinuksella olivat jotkut jopa -2 -lukemissa:
-Vallin -2
-Kousa -2
-Töykkälä -1
-PW -1
-Lennu -1

Loput 9 kpl olivat nollilla. Niinpä 5-2 voitossa joukkue jäi plusmiinuksissa miinuksen puolelle yhteislukemin (4 miinus 7) -3. Ei siis kauhean selkeässä balanssissa oltu, vaikka taululta olisi niin luullut.

Blues-HIFK (0-2), jossa kukaan ei siis miinuksilla.
Plussalla tyylikkäästi peräti kymmenen (10!) kaveria:
-Vallin +1
-Kousa +1
-PW +1
-Lennu +1
-Söde +1
-Kurvinen +1
-Ahtola +1
-Ramu +1
-Kibe +1
-Töykkälä +1

Loput 8 pelaajaa olivat nollilla ja joukkueen plussatmiinukset yhteensä +10. Eroa edelliseen (-3) huikeat +13! Mieletön parannus.

Näkeehän sen, että perjantaina balanssi oli kokonaisuudessaan parempi. 5-3 voitto otettiin niin, että koko joukkueen plusmiinukset olivat -3. 2-0 voitto otettiin niin, että koko joukkueen lukema oli +10. Huomionarvoista on se, että 2-0:ssa olisi hyvinkin voinut olla paljon pienempi kokonaisplussa. Siihen olisi riittänyt se, että sama kentällinen (meillä oletusarvoisesti ykkönen ja tästä dilemmasta myöhemmin!) olisi tehnyt molemmat maalit. Ja 5-3 voitto olisi ollut mahdollista ottaa myöskin niin, että joukkue ei olisi kokonaisarvoltaan jäänyt miinuksille.

Maalivahtipeli vaikuttaa luonnollisesti armottoman suoraan kaikkiin plusmiikkoihin ja Lunkan ensimmäinen matsi oli keskinkertainen, 89% /3 sisään. Tämä näytti samantien HIFK:n ongelma-alueet eli ahneesti hyökkäävän ykköskentän, jolla otetaan isoja riskejä. Pitkässä juoksussa 5-3 / 7-4 -tyyppisillä voitoilla ei loppujen lopuksi tulla kovin pitkälle menemään. On ehdottomasti järkevämpää, ei välttämättä viihdyttävämpää, pyrkiä 2-0 -tyyppisiin voittoihin. Kaiken avain on maalien päästämisen minimoiminen ja vanha kunnon "tee 3, päästä korkeintaan 2" on pitkälle vievä polku. HIFK korjasi 2 asiaa torstaista perjantaihin: 1) päästetyt maalit mestarillisesti haltuun, 0 kappaletta ja kenties vähemmälle huomiolle jäänyt 2) tehdyt maalit jakautuivat miellyttävän leveälle rintamalle!

Nythän tässä ei pitäisi enää saada kuin 1-kenttä kondikseen. Huomaattehan, että kaikkiaan ykkösen saldot kahden matsin jälkeen ovat:
MG 0
Hade +1
Ville +1
Kousa -1
Vallin -1

> yhteenlaskettuna pyöreästi 0. Ja paljon parjattu Kibe +1 ilman ainuttakaan maalipaikkaa. Paljonkohan Kuhta nakuttaa, kun saa myös joskus itse paikan käyttää laukaustaan??

 

[scholl]

Pe peli pelattiin käytännössä koko matsi 5 vs. 5. Narreja vastaan HIFK pääsi johtoon nimenomaan yv:n ansiosta. Se selittää ne erot plussissa ja miinuksissa. Toki jos 5-0 johto olisi pidetty niin miinuksia ei olisi tullut, mutta ei siltikään hirveästi plussia, kun maalit tehtiin tosiaan yv:llä.

 

[JHag]

Mikään joukkue ei voi nojata vain ylivoimaansa ja kyllä 5vs. 5 peli pitää saada ehdottomasti kuntoon. Käytännössähän meidän ykkönen on elänyt pelkällä ylivoimalla tähän asti ja ehkä siinä nimenomaan näkyy se, että Haden on kovin vaikea istua Micken ja Villen kuvioihin. Toivotaan onnistumisia tasakentällisin, se tuo helvetisti itseluottamusta.

Ifk:n laukaustilastoja kun katsoo, niin aika kivasti ponnahtaa Mara Järventie esiin. Pakki on laukonut HIFK:n eniten. 9 laukausta kohti maalia, 1 maali. Mickellä aivan viiltävät 4 laukausta, 2 maalia ja 50% tehot. Kibelle on saatu 8 laukausta, mutta en oikeasti muista, että hänellä olisi ollut yhtään itselleen ominaista suoraa maalipaikkaa. Jos HIFK saisi jollain tavalla toimimaan Hade-Kibe -kaksikon kimpassa, olisi tässä aika huikeat maalinäkymät: MG-Ville, Ahtola-PW/Ramu ja Hade-Kibe. No, toivoahan aina saa.

 

[Tpip]

Mikään joukkue ei voi nojata vain ylivoimaansa ja kyllä 5vs. 5 peli pitää saada ehdottomasti kuntoon. Käytännössähän meidän ykkönen on elänyt pelkällä ylivoimalla tähän asti ja ehkä siinä nimenomaan näkyy se, että Haden on kovin vaikea istua Micken ja Villen kuvioihin. Toivotaan onnistumisia tasakentällisin, se tuo helvetisti itseluottamusta.

Tämä itseäni huolestuttaa ainakin nykyisessä ykkösessä, noissa kahdessa pelissä on omaan silmään (ns. totaalimutu fiilis) on ykkönen ollut oikeastaan jopa joukkueen huonoin 5vs5 pelissä. Varsinkin jos otetaan ketjujen oletus"taso" huomioon. Ykköskentälle ei todellakaan riitä, että peliä dominoidaan ylivoimien turvin, kyllä tasaviisikoinkin pitäisi saada jotain aikaan. Nyt VP-MG-Hade (Vallin-Kousa) ei ole saanut oikein mitään järkevää aikaiseksi tasaviisikoin, poislukien muutamat yksilötaidolla veivatut tilanteet.

 

[scholl]

Tämä itseäni huolestuttaa ainakin nykyisessä ykkösessä, noissa kahdessa pelissä on omaan silmään (ns. totaalimutu fiilis) on ykkönen ollut oikeastaan jopa joukkueen huonoin 5vs5 pelissä.

En tiedä kuinka paljon on ollut samat pakit kolmikon takana, mutta tuo voi kertoa siitä, että keijo ja arska eivät kumpikaan osaa tuoda kiekkoa nopeasti ylös tai avata kunnollisella syötöllä. Yksi lisäsyy kokeilla mafiosoa. Muistelisin jonkun sanoneen hänen osaavan syöttää.

 

[Axbor Nocturne]

Tsiigatkaapa tätä tilastoa: HIFKin rangaistusminuutit! Me ollaan sarjan hännillä tässä tilastossa kolmen kierroksen jälkeen, tämä on kauhiata! :) Taitaa olla alivoima prosentti tasan 100 tällä hetkellä, siitä pointsit joukkueelle? Eilisessäkin matsissa timantti-kuvio toimi alivoimalla mallikkaasti -> SaiPa sai siirrellä kiekkoa, mutta mitään konkreettista eivät saaneet aikaan.

 

[bozik]

Tsiigatkaapa tätä tilastoa: HIFKin rangaistusminuutit! Me ollaan sarjan hännillä tässä tilastossa kolmen kierroksen jälkeen, tämä on kauhiata! :)

Kannattaa noiden rangaistusten rinnalla vilkaista samalla sarjataulukkoa. Pieniä poikkeamia on, mutta ehdoton pääsääntö on se, että vähän rangaistuksia=korkealla sarjataulukossa ja päin vastoin.

 

[Axbor Nocturne]

Kannattaa noiden rangaistusten rinnalla vilkaista samalla sarjataulukkoa. Pieniä poikkeamia on, mutta ehdoton pääsääntö on se, että vähän rangaistuksia=korkealla sarjataulukossa ja päin vastoin.

Sehän on selvää, mutta kun näillä minuuteilla verrataan myös HIFKin pelaamista, jos ei tule jäähyminuutteja, ei ole pelattu tarpeeksi kovaa tjsp. Mulle kelpaa tämä tilasto, kunhan näkyy myös mainitsemallasi tavalla sarjataulukossa.

 

[COLHC1980]

Tsiigatkaapa tätä tilastoa: HIFKin rangaistusminuutit!

Sydänkohtaus!

Hyvähän tuo on, silti on laitoja ryskytelty. Saa kyllä laittaa lisääkin hanaa niihin niitteihin, mutta muuten näyttää tilasto ihan mallikkaalta. Juntit voivat sitten vittuilla, kun IFK on "pehmeä" kun jäähyjä ei tule ja keikutaan kärjessä. Vielä on turha hehkuttaa, perseily SaiPaa vastaan ja 3 kierrosta takana.

 

[scholl]

Pelkästään Jeren ja Schnabelin puuttuminen tarkoittaa about neljää kakkosta per peli. Nielikäisen 0.31 peliaika yhtä. Eli noihin aikoihin verrattuna jo 5 kakkosta vähemmän. Jos pelaaja on kondiksessa ja/tai osaa luistella niin ei tarvitse koukkia.

Tuon tilaston rinnalla pitäisi olla vastustajien rangaistusten määrä. Eli joku ratio, josta on poistettu isojen rangaistusten vääristämä vaikutus. Sillä jo vastustajakin saa vähän jäähyjä IFK-peleissä niin silloin se on surffailua. Jos taas IFK saa vähän ja vastustaja paljon niin asiat tehdään oikein.

 

[Axbor Nocturne]

Tuon tilaston rinnalla pitäisi olla vastustajien rangaistusten määrä. Eli joku ratio, josta on poistettu isojen rangaistusten vääristämä vaikutus. Sillä jo vastustajakin saa vähän jäähyjä IFK-peleissä niin silloin se on surffailua. Jos taas IFK saa vähän ja vastustaja paljon niin asiat tehdään oikein.

Missään pelatussa HIFK-ottelussa ei ole tullut paljon jäähyjä, Jokereille vislattiin 5*2min, Blues 3*2min + 5+20 ja SaiPalle 3*2 + 10min. Vähän on tullut jäähyjä, SaiPa-matsi oli perus tiistai hiihtelyä molemmilta joukkueilta. Kaksi ensimmäistä matsia olivat kuitenkin fyysisyydeltään aivan eri luokkaa. Jäähyt ovat menneet ilman noita isoja rangaistuksia aika tasan...

 

[Johannes]

http://www.sm-liiga.fi/arkisto/uutiset/kokoonpanot-kertovat-hifk-iakkain-hpk-kookkain.html
HIFK on sm-liigan iäkkäin ja painavin joukkue, kertoo sm-liiga.fi tilastot.

 

[JHag]

Jerehän tulee ottamaan enemmän minuutteja kuin HIFK tätä vauhtia. Mutta totuus on se, että liiga on kaikin puolin siistiytynyt HMV:n suuntaan ja siitä on turha syyttää pelkästään HIFK:ta. Kunnon käsilaukkulätkään tarvitaan 2 joukkuetta ja esimerkiksi sarja-avaus naapuria vastaan oli tunnetasoltaan todellinen antikliimaksi. Kohtaamisessa iskivät yhteen turkulainen ja oululainen koutsi, joista molemmat tunnetaan jäähyjä välttelevästä pelityylistä. Varsinainen Stadin paikallinen : D. HIFK Raimon ja Erkan aikaan, kuin myös Sheddenin aikaan, otti paljon jäähyjä ja menestyi silti. Jos on tahtoa ja painaa lujaa, tekevälle sattuu ja boksinkin ovi kolisee. Mielestäni -ja tämä on niin ilmiselvää, ettei tule edes mainittua kovin usein- Kari Jalonen HIFK:n ohjaksissa on ollut yhdistelmä, joka ei pahemmin räisky. Eikä menesty.

Tilastotieteen tyyliin vedän johtopäätöksen: On todennäköisempää, että liigan voittaa vähän jäähyilevä joukkue kuin paljon lusiva jengi. Mutta jäähytilasto taaksepäin ei ole koskaan ollut sama kuin sarjataulukko. Useimmiten mestaruus on vaatinut sen verran muskeleita, että mestaruusjoukkue on ollut ennemmin jäähyjä ottavalla kuin jäähyjä välttävällä puolella. Tämän voi ajatella niin, että jakaa liigan kahtia jäähyminuuttien mukaan ja top 6:tta kutsutaan "Enemmän jäähyileväksi" puolikkaaksi, loppuja "Vähemmän jäähyileväksi". Katsokaa, niin löydätte myös sellaisen faktan, että liigan häntäpään joukkue osaa olla häntäpäässä aivan kaikissa tilastoissa. Myös jäähyissä. Joukkue on ollut niin väritön, että se ei ole tehnyt maaleja, eikä myöskään jäähyillyt. Jos tie menestykseen olisi niin helppo kuin Pesisantero luulee, eli pysymällä poissa jäähyboksista pärjää automaattisesti, niin eihän mikään joukkue olisi enää vuosiin taklannut ja käyttänyt ylilyöntejä taktisena aseena. Jääkiekko on kontaktilaji, vaikka jotkut pesäpalloilijat haluavat tehdä siitä kaukalopalloa kiekon kanssa. Hyvin koordinoitu kovuus pitää sisällään jäähyalttiuden, mutta kokonaispaketti voi olla silti menestyvä. Pitää muistaa sekin, että jos joukkue pelaa kovaa, mutta siististi, sen matseihin rupeaa kertymään silti penaltyja, koska kovin moni jengi ei ilman poikkareita ja kiehumisia katso sitä, kun heitä heitellään seinille. Tällaisesta alkunsa saava minuuttiralli koituu useimmiten sen kovaa pelaavan joukkueen eduksi. Jos joukkue kahlaa matsinsa läpi niin, että vastustajakaan ei pahemmin niissä saa rangaistuksia, on kyseessä vuorenvarmasti pehmeästi pelaava ryhmä, jonka otteluissa ei ole mitään suurempia aiheita kiehumisiin. Vihaan tällaisia joukkueita, mutta HIFK-fanina omilta täytyy sietää tällaisetkin periodit. Ikävä kyllä.

Sitten täytyy ottaa huomioon joukkueille ominaiset olotilat. Mielestäni TPS edustaa mainiosti joukkuetta, jolle jäähyttömyys on osa brändiä. HIFK taas päinvastoin. Niinpä voisin väittää, että paljon jäähyilevä TPS ei a) miellytä fanejaan ja b) ei myöskään pärjää. Lähes jokainen HIFK-fani haluaa kysyttäessä nähdä taistelua ja taklauksia. Kylmä fakta on se, että tällaisesta pääosin puhtaastakin kovasta pelistä boxin ovi paukkuu, enkä usko HIFK:n menestykseen TPS-pohjalta. Et voi saada samaan pakettiin taistelua, taklauksia, paljon omien ylivoimaa ja lisäelementtinä vielä sen, että vain meidän oma joukkue saa taklata. Monet Stiga-tason analyytikot eivät tätä käsitä. Sitäkään ei luulisi olevan vaikea tajuta, että peliä vievä ja useimmiten kiekkoa pitävä joukkue harvemmin taklaa siinä samalla - kiekottomia pelaajiako? Kyllä se on niin, että enemmän niittipaikkoja aukeaa kiekottomalle joukkueelle.

Nykyiseltä HIFK:lta pelkään sitä, että ekat 10 matsia mennään kuin pyhäkoulupojat, mutta enää ei tulekaan pinnoja jokaisesta pelistä. Sitten Kanki & co vetävät kunnolla pinnan, jonka seurauksena lusitaan sitten parissa-kolmessa matsissa +100 minuuttia ja ollaan tuomarien silmissä "ylilyövä joukkue". Paljon järkevämpää on olla tuomarien silmissä "kovaa, mutta reilusti pelaava joukkue". HIFK;n pelaajapakka on täynnä muskeleita ja kovuutta. Joten toteuttaakseen täydellisen HMV-projektin Nenän olisi pitänyt latoa joukkue täyteen Kimmo Koskenkorvia. Olen absoluuttisen varma, että HIFK paukuttelee vielä paljon minuutteja, eikä löydä tasaisen kovuuden tietä. Vanha kunnon Marek Zidlicky oli yhtä aikaa jäähykuningas ja liigan paras pakki.

 

[scholl]

http://www.sm-liiga.fi/arkisto/uutiset/kokoonpanot-kertovat-hifk-iakkain-hpk-kookkain.html
HIFK on sm-liigan iäkkäin ja painavin joukkue, kertoo sm-liiga.fi tilastot.

Eikö IFK ollut viime vuonna tai ainakin hyvin vähän aikaa sitten vielä nuorin joukkue. Varsinkin hyökkäys oli erittäin nuori. Kai se sitten Peltosen ikä keikautti puolelta toiselle.

 

[BOL]

Kai se sitten Peltosen ikä keikautti puolelta toiselle.

Jos jokaisesta jengistä otettaisiin vaikka TOP3-ikäpresidentit pois, lukemat näyttäisivät varsinkin IFK:n osalta aika erilaisilta. Ville ja Janne ovat molemmat -73 syntyneitä, joten heidän myötään annetaan aika kivasti tasoitusta. Kuhtahan on -75 syntynyt, joita nyt vielä on liigassa useitakin. Toisaalta, mitäs merkitystä sillä on, onko keski-ikä 25,2v. vai 25,4v? Ei se varmaan ole suoraan verrannollinen mihinkään. Mikke on 18v. ja pelaa paremmin kuin moni 28-vuotias.

 

[Axbor Nocturne]

Tilastotieteen tyyliin vedän johtopäätöksen: On todennäköisempää, että liigan voittaa vähän jäähyilevä joukkue kuin paljon lusiva jengi. Mutta jäähytilasto taaksepäin ei ole koskaan ollut sama kuin sarjataulukko. Useimmiten mestaruus on vaatinut sen verran muskeleita, että mestaruusjoukkue on ollut ennemmin jäähyjä ottavalla kuin jäähyjä välttävällä puolella. Tämän voi ajatella niin, että jakaa liigan kahtia jäähyminuuttien mukaan ja top 6:tta kutsutaan "Enemmän jäähyileväksi" puolikkaaksi, loppuja "Vähemmän jäähyileväksi".

2000-luvulla tasan kerran top-6 jäähyilevä joukkue on voittanut mestaruuden ja tällöin homman klaarasi rakas naapurimme Jokerit (oli 3. jäähyissä), vuosi oli 2001-02. Joukkueesta ei löytynyt edes yhtään sikaniskaa, vaan n. puolet pelaajista otti vähintään 50min jäähyjä kauden aikana. Joukkueessa pelasi myös muuan Ville Peltonen. Muuten, Suomen Mestaruuden on voittanut joukkue, joka on kuulunut top-6:een vähiten jäähyjä ottavana joukkueena. Tänä päivänä erikoistilanne pelaamisella ratkaistaan niin paljon otteluita, ettei jäähyilevällä pelityylillä voi yksinkertaisesti pärjätä. HIFKin pitää kuitenkin pelata sellaista kiekkoa, missä ei pelätä jäähyjä, muuten ei tule mitään...

 

[JHag]

HIFK since 1993: Olet oikeassa, tein logistisen virheen, mutta lisäksi laskin playoffienkin minuutit mukaan, en pelkkää runkosarjaa. Pleijarien jäähytkin pitää ottaa lukuun, koska pleijareissa se lopullinenkin sijoitus ratkesi. Eikö tule lisää jengiä top kutoseen, esim HPK?

 

[Js11]

Lasketko Jhag ottelukohtaisia jäähymääriä vai kokonaismäärää. Koska loogisesti ajateltuna eniten pelejä pelanneet eli finalistit varmasti keräävät myös eniten minuutteja.

 

[Samart]

2000-luvulla tasan kerran top-6 jäähyilevä joukkue on voittanut mestaruuden ja tällöin homman klaarasi rakas naapurimme Jokerit (oli 3. jäähyissä), vuosi oli 2001-02. Joukkueesta ei löytynyt edes yhtään sikaniskaa, vaan n. puolet pelaajista otti vähintään 50min jäähyjä kauden aikana. Joukkueessa pelasi myös muuan Ville Peltonen. Muuten, Suomen Mestaruuden on voittanut joukkue, joka on kuulunut top-6:een vähiten jäähyjä ottavana joukkueena. Tänä päivänä erikoistilanne pelaamisella ratkaistaan niin paljon otteluita, ettei jäähyilevällä pelityylillä voi yksinkertaisesti pärjätä. HIFKin pitää kuitenkin pelata sellaista kiekkoa, missä ei pelätä jäähyjä, muuten ei tule mitään...

Yllättävää kyllä, kyseessä oli Ramin valmentama joukkue. Kysymys on siitäkin, millaisen pelityylin joukkue lanseeraa syksyllä, tätähän Rami ja Erkka käyttivät menestyksekkäästi hyväksi 1998.
Täytyy ottaa huomioon, että koko 2000-luku on mennyt liigan HMV-projektissa, joka läikkyi yli pariinkin otteeseen. Estämisen ja kahvaamisen kitkemistalkoot oli ok, mutta siinä meni lapsi pesuveden mukana; käytännössä taklaaminenkin kiellettiin.
Nyt on vaikea sanoa, missä linjan suhteen mennään, tuntuu että saipat ja kalpat saavat enemmän siimaa kiekottoman estämisessä nykyään.

 

[Axbor Nocturne]

HIFK since 1993: Olet oikeassa, tein logistisen virheen, mutta lisäksi laskin playoffienkin minuutit mukaan, en pelkkää runkosarjaa. Pleijarien jäähytkin pitää ottaa lukuun, koska pleijareissa se lopullinenkin sijoitus ratkesi. Eikö tule lisää jengiä top kutoseen, esim HPK?

JHag: kun pleijarit katsotaan ihan eri skabana (koska sitähän ne todellisuudessa on), ei runkosarjan jäähymäärillä ole enää merkitystä, siellä on Kärpätkin ottanut jäähyjä mestaruuskaudellaan siihen malliin, että ovat ykkösenä. Tähän tilastoon vaikuttavat tietysti myös ottelumäärät, sehän on luonnollista, kun toisilta meno loppuu lyhyeen, köh HIFK.

04-05 HIFK oli omaa luokkaansa jäähyminuuteissa pleijareissa (min/ottelu), Fööni puikoissa ja kuittivihko heitetty: NHL miesten floppaus.

HPK:n mestaruus kaudella on otettu eniten jäähyjä pleijareissa kun vertaillaan kaikkia 2000-luvun kausia: 2005-06. HPK oli vasta kolmas, kun HIFK Sheddenin johdolla kiilasi toiseksi ja otti melkein yhtä paljon jäähyjä kuin Ässät, joka otti piikkipaikan tässä tilastossa.

Sen verran pitää muistella taas vanhoja aikoja ja vuotta -98 (vaikka ärsyttääkin ottaa se aina esimerkiksi). Silloin HIFK rappasi menemään runkosarjassa, mutta play offeissa keskityttiin pelaamiseen ja yhtään ylilyöntiä tai muutakaan hässäkkää ei tapahtunut. Toisaalta, HIFK oli täysin ylivoimainen, joten mitään kummallista ei tarvinnut edes esittää... voi niitä aikoja.

 

[JHag]

Lasketko Jhag ottelukohtaisia jäähymääriä vai kokonaismäärää. Koska loogisesti ajateltuna eniten pelejä pelanneet eli finalistit varmasti keräävät myös eniten minuutteja.

Tämähän tässä juuri kiehtovaa onkin! Samasta kirjoittaa Hifk since 1993 alempana. Ensinnäkin liigassamme kaikki kaikessa on lopputulos - pleijarien jälkeen! Runkosarjan sijoituksilla ei ole merkitystä ja harva niitä edes lonkalta muistaa yhtä hyvin kuin lopullista taulukkoa. Tämä tarkoittaa vääjäämättä sitä, että kausi = runkosarja + playoffit. Näin ollen molemmat elementit pitää ottaa huomioon, kun arvioidaan mitä tahansa tilastollisia tekijöitä koko kautta koskien. Myös jäähyt / pelityyli pitää katsoa kokonaisuutena ja kausi + jäähyily eivät lopu runkosarjaan. Miksi ihmeessä siihen pitäisi vetää maaliviiva?

Hyvä analogia löytyy vaikkapa 800 metrin juoksusta. Tavallisimmin ensimmäiset 600 metriä on se pätkä, jolloin haetaan asetelmia. Viimeiset 200 metriä ovat playoffit ja silloin nähdään kiintoisia taktiikan muutoksia. Samoin silloin nähdään karua tönimistä ja tilan hakemista, koska maali näkyy jo ja sinne halutaan tulla voittajana. Väitän, että tässä kohtaa koko kuvio muuttuu ja tasaisen tappavat koko ajan samaa aikaa tikkaavat kiltit HMV-kaverit joutuvat antamaan periksi rytminvaihdokseen kykeneville vähemmän kilteille voittajatyypelle. Ja jumalauta, että viimeisessä kaartessa ja loppusuoralla tapellaankin helvetin lujasti jokaisesta sentistä.

Koska keskustelu lähti siitä, estääkö jäähyily menestyksen, on absoluuttisen relevanttia katsoa menestyjien taktiikka loppuun asti. Jos lähtöoletuksena on se, että minuuttien väheneminen / otteiden koveneminen on aina paras vaihtoehto, pitäisi playoffien logiikan olla sellainen, että silloin varsinkin pitää pelata aivan sukkasillaan ja karttaa boksia kuin ruttoa. Tämähän ei pidä paikkaansa tosielämässä. Juuri niissä loppusuoran taisteiluissa joukkueesta pitää löytyä härskiyttä ja raakaa kovuutta. Pelkällä runkosarjanylkyttelyllä ei tulla ensimmäisenä maaliin. Pitää löytyä loppukiri / rytminvaihdos / ylivaihde - ja tähän Kojon HIFK on kompastunut 2 kertaa peräkkäin. Jos 800 metrin juoksussa tehtäisiin näin, kaikki näkisivät kuinka typerää tämä on: ruvetaan loppusuoravaiheessa varmistelemaan ja minimoidaan riskinottoa sen sijaan, että lyötäisiin kaikki peliin. Funtsitaan 200 metriä ennen maalia, että en kyllä uskalla kokeilla loppukiriä, olen nyt hyvissä asetelmissa kolmantena ja tiedän kyllä, että takaa nousee kovia kiritykkejä. Ei hyvä. Tämän juoksijan pitää kehittää juoksunsa loppuosaa.

Runkosarjan ainoa merkitys on se, että sen perusteella lähdetään pleijareihin. Runkosarja on se ensimmäiset 600 metriä ja ainoa paikka, jossa pitää vetää omalla tavallaan varman päälle isossa kuvassa. Runkosarjan aikana joukkueen pitää tehdä kaikkensa, jotta se olisi mahdollisimman hyvissä asetelmissa, kun loppukiri alkaa. Mutta loppukiriin / playoffeihin täytyy löytyä uusi vaihde ja siihen kuuluu tinkimätön kovuus. Jos pleijareissa jatketaan sitä, että taklauksia ei haeta ja viedä loppuun, jää käteen mustapekka. Vastustajat ajelevat kyllä ja saavat lisäelementtinä myös jäähyjä. Jäähyjen hysteeristä välttelyä ja periksiantamatonta kaksinkamppailemista ei voi saada yhtä aikaa tässä lajissa. Mitä enemmän kaksinkamppailuja, sitä enemmän jäähyjä. Fiksut ottavat tämän lajiin kuuluvana elementtinä samaan tapaan kuin mäkihypyssä otetaan tietyt tuuliraot. Niistä on turha mussuttaa, kannattaa sen sijaan keskittyä opettelemaan kuinka toimitaan hankalissakin olosuhteissa.

Tottakai finaalivaiheeseen asti menevät joukkueet saavat enemmän otteluita kuin HIFK (heh), joten niille kertyy enemmän aikaa napata jäähyjä - mutta myös enemmän aikaa tehdä maaleja! Mutta alkuoletuksen (vähän jäähyjä, paras menestys) mukaanhan tämä johtaisi nimenomaan siihen, että jäähyt senkun vähevät loppua kohti. Nyt ne lisääntyvät. Joten MOT: jäähyjen välttely tulee kostautumaan jossain vaiheessa kautta, vaikka sillä vietäisiin runkosarja ja otettaisiin Fair play -palkinnot. Pelityylin osuutta playoffeissa ei voida mitenkään ohittaa tarkasteltaessa koko kautta. Jos SM-liiga pelattaisiin kuten Valioliiga, muuttuisi peruskuvio olennaisesti ja tämä suosisi niitä joukkueita, joilla ei ole kykyä taktisiin muutoksiin ja rytminvaihdoksiin. Silloin mentäisiin alusta loppuun niin, että jäähyttömyys on ainoa oikea tie. Mutta koska meillä on kokonaisuus: runkosarja + pleijarit, pitää koko kisa käsittää kokonaisuutena. Ei 800 metrin kisaakaan juosta niin, että loppukilpailijat juoksevat yksinään vuorotellen 800 metriä ja lopputulokset julistetaan aikojen perusteella.

Paradoksaalista on se, että HIFK 97/98 eteni niin päin, että jäähyt vähenivät pleijareissa. Mutta joukkue oli aivan poikkeuksellinen ja sen runkosarjamöhellys oli paljon yli normirajojen. Pleijareita HIFK ei mennyt läpi pelaamalla pehmeästi. Ei todellakaan. Ajeltiin helvetin lujaa, mutta jätettiin ylilyönnit pois. Ja Erkka esitelmöi mielellään, kuinka näin saatiin kypsä omena putoamaan suoraan syliin tinkimättä kovuudesta. Jos silloin olisi pelattu runkosarjassa nykyistä Kojo-kiekkoa ja vaihdettu pleijareissa siihen, miten oikeastikin silloin pelattiin, olisi boksin ovi paukkunut koko ajan kukkahattutätien iloksi. Liian suuri muutos liian myöhään erottuu kuin majakka meressä - tuomarit ovat edelleenkin vain ihmisiä.

 

[palle fontän]

Hyvä analogia löytyy vaikkapa 800 metrin juoksusta. Tavallisimmin ensimmäiset 600 metriä on se pätkä, jolloin haetaan asetelmia. Viimeiset 200 metriä ovat playoffit ja silloin nähdään kiintoisia taktiikan muutoksia. Samoin silloin nähdään karua tönimistä ja tilan hakemista, koska maali näkyy jo ja sinne halutaan tulla voittajana. Väitän, että tässä kohtaa koko kuvio muuttuu ja tasaisen tappavat koko ajan samaa aikaa tikkaavat kiltit HMV-kaverit joutuvat antamaan periksi rytminvaihdokseen kykeneville vähemmän kilteille voittajatyypelle. Ja jumalauta, että viimeisessä kaartessa ja loppusuoralla tapellaankin helvetin lujasti jokaisesta sentistä.

Hieno analogia, mutta kannattaa perehtyä tarkemmin 800 metrin juoksuun. Aika tyypillisessä hyvätasoisessa kisassa ensimmäinen kierros juostaan 50 sekuntiin ja toinen neljä sekuntia hitaammin. Aika vähissä ovat siis rytminvaihdokset ja parhaiten tasaisen vauhtiin pystyvä onkin se kaveri, joka ottaa sen loppukirin. Maitohappojako?

Joku voisi väittää, että täysin offtopic-viesti, mutta mielestäni pilkunnussintaa parhaimmillaan.

 

[Johannes]

http://www.sm-liiga.fi/arkisto/uutiset/kokoonpanot-kertovat-hifk-iakkain-hpk-kookkain.html
HIFK on sm-liigan iäkkäin ja painavin joukkue, kertoo sm-liiga.fi tilastot.

HIFK:n pelaajista on vain 10,7% rightin pelaajia, joka tarkoittanee sitä, että 25/28 on leftin pelaajia. Aika vähän on taas vaihtoehtoja esim. ylivoimaan, jos ajatellaan että yhden pitäisi täyttää rightin pakin paikka. HIFK:n rightit ovat Kousa, Haataja ja Pöysti. Tässä on varmaan yksi iso syy miksi Kousa pelaa HIFK:ssa ja Del Grosso Vantaalla, että Eddie on leftin puolen pakki, eikä istu hyvin ylivoimaan sen takia.

 

[Axbor Nocturne]

Tässä on varmaan yksi iso syy miksi Kousa pelaa HIFK:ssa ja Del Grosso Vantaalla, että Eddie on leftin puolen pakki, eikä istu hyvin ylivoimaan sen takia.

Onhan se nyt saatana kumma, jos niille vasta kauden alussa selvisi se, kummalta puolelta mafiooso mahtaa pelata?! (vain HIFK:ssa mahdollista) Miksi tehdä ulkkarin kanssa soppari, jos ei kerta mahdu pelaavaan kokoonpanoon?

Joku voisi tilastoida HIFKin 2000-luvun ulkkarihankinnat, ketä onnistunut ja ketä ei. Onnistuneiden hankintojen lista tulisi olemaan todella lyhyt suhteessa epäonnistujiin.

 

[matti&teppo]

Hieno analogia, mutta kannattaa perehtyä tarkemmin 800 metrin juoksuun. Aika tyypillisessä hyvätasoisessa kisassa ensimmäinen kierros juostaan 50 sekuntiin ja toinen neljä sekuntia hitaammin. Aika vähissä ovat siis rytminvaihdokset ja parhaiten tasaisen vauhtiin pystyvä onkin se kaveri, joka ottaa sen loppukirin. Maitohappojako?

Joku voisi väittää, että täysin offtopic-viesti, mutta mielestäni pilkunnussintaa parhaimmillaan.

Niin kai sitten. Mä ottaisin myös huomioon sen että JHag:n oletuksessa ensimmäiset 600 metriä mennään tasatahtia. Jos otetaan joku random-kenialainen ja suomen kärkimaileri niin ero on tuossa kohtaa n. 50 metriä. Ajatusleikkinä voisi tietenkin pysäyttää sen kenialaisen ja lähettää kaverit viimaiselle pätkälle tasa-asemista. Ei taitaisi Suomi-pojan kiri ja rytminvaihdos riittää kuitenkaan.