J_Boumedienne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Україна, Kärpät, Suomen palloilumaajoukkueet
Eihän tämä hyvältä näytä. Pitkästä aikaa tulee palstalle kirjoiteltua, ja heti suoraan potkuketjuun. Mutta minkäs teet, kun lepikkoon ollaan jälleen rytinällä menossa - tällä kertaa Havun kanssa. Näin organisoimatonta, kuritonta ja haahuilevaa Kärppä-lätkää on saanut viimeksi katsella Mikkolan alaisuudessa; Marjamäki sentään yritti pitää viisikon ryhdissä, ja tietynlainen rytmi pelissä säilyi, vaikka kaikki muu menikin perseelleen. Pakiston heikkoudesta on kaikki jo sanottu, mutta sekään ei selitä kokonaan sitä, kuinka päämäärättömältä meno kentällä näyttää ottelusta toiseen.
"Pelataan sellasta nopeeta..." Havu puheli taannoin jonkun matsin pressissä vapaasti referoituna, että mieluummin varmasti yleisö katsoo tällaista, missä sattuu ja tapahtuu ja maaleja tulee, kuin että nyhjättäisiin nolla nollaa. No, oma järkeni sanoo, että mieluiten yleisö katsoo voittavaa kiekkoa kuitenkin, tällaisen sekavan sirkuksen sijaan.
Kärpissä on muutama täysin suveneeri superpelaaja (Turunen, Kovarcik, Gardiner), jotka yksilötaidoillaan pitävät illasta toiseen joukkueen tuloksessa kiinni. Näennäisesti. Kun edes etäisesti järkevää pelisysteemiä ei ole, häikäisevät tehot valuvat viemäriin lopputuloksen kannalta. Nämä viikonlopun kaksi Tappara-matsia odotetusti alleviivasivat, mikä kaikki Kärpissä on tällä hetkellä pielessä. Joukkue ei pelaa yhtenäisesti, edes alusta. Koko vaihtopenkki odottaa, että turuset tekevät taikojaan, loput käyvät suorittamassa - tai paremminkin selviytymässä. Puolustuspää on alituiseen pulassa. Kiekolliset ratkaisut kaukalossa näyttävät summittaisilta, hävitään luistelussa sekä kaksinkamppailuissa. Alivoima on totaalista kuraa. Kaikki viittaa taas ohikauteen, jos ratkaisuja ei tehdä. Mikäli valmennus olisi priimaa (kuten se pitäisi Oulun Kärppien tasoisessa organisaatiossa aina olla), ei tarvitsisi spekuloida, kuinka pari huippupakkia varmasti kääntäisivät kurssin.
Eivät kääntäisi, koska perustus on paskaa. En ihan helpolla lähde Havua suolaamaan, koska olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että hänet haluan nähdä Kärppien päävalmentajana, mutta myönnettävä on, että katastrofin merkit vilkkuvat punaisina tällä hetkellä kuin neonvalokyltit - täysin samat merkit kuin vaikkapa Mikkolan aikana. Melkoisen raskaasti on Myllykoskikin tontillaan tunaroinut, sillä nämä samat valokyltit ovat viime kaudesta lähtien kirkuneet viestiä pakkikaluston vajavaisuudesta, eikä asiaan reagoitu mitenkään. Hyökkäykseen pystyttiin hankkimaan huippulaatua, mutta miksi unohdettiin toinen vähintään yhtä tärkeä osa-alue, eli puolustus? Eihän tämä kieli mistään muusta kuin välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta. Kuvitteliko Myli, että jääkiekko olisi yhtäkkiä muuttunut eri peliksi, jossa hyökkäämällä mestaruudet voitetaan?
Tarvittaisiin kunnollinen tuuletus. Vituttaa toistella samoja fraaseja yhä uudelleen, mutta ei Kärppien touhu edelleenkään kovin raikkaalta tai dynaamiselta näytä. Mäntymaa, Myllykoski, Sihvonen & Silander. Vaikea kuvitella, että näiden neljän nimen korvaaminen veisi asioita ainakaan huonompaan suuntaan, kun jokaiselle paikalle palkattaisiin raudanluja, kokenut ammattilainen. Mutta tietenkään mitään tämän suuntaista ei tapahdu. Lyödään päätä kuuluisaan Karjalan mäntyyn, ja silleen... Se on motto.
"Pelataan sellasta nopeeta..." Havu puheli taannoin jonkun matsin pressissä vapaasti referoituna, että mieluummin varmasti yleisö katsoo tällaista, missä sattuu ja tapahtuu ja maaleja tulee, kuin että nyhjättäisiin nolla nollaa. No, oma järkeni sanoo, että mieluiten yleisö katsoo voittavaa kiekkoa kuitenkin, tällaisen sekavan sirkuksen sijaan.
Kärpissä on muutama täysin suveneeri superpelaaja (Turunen, Kovarcik, Gardiner), jotka yksilötaidoillaan pitävät illasta toiseen joukkueen tuloksessa kiinni. Näennäisesti. Kun edes etäisesti järkevää pelisysteemiä ei ole, häikäisevät tehot valuvat viemäriin lopputuloksen kannalta. Nämä viikonlopun kaksi Tappara-matsia odotetusti alleviivasivat, mikä kaikki Kärpissä on tällä hetkellä pielessä. Joukkue ei pelaa yhtenäisesti, edes alusta. Koko vaihtopenkki odottaa, että turuset tekevät taikojaan, loput käyvät suorittamassa - tai paremminkin selviytymässä. Puolustuspää on alituiseen pulassa. Kiekolliset ratkaisut kaukalossa näyttävät summittaisilta, hävitään luistelussa sekä kaksinkamppailuissa. Alivoima on totaalista kuraa. Kaikki viittaa taas ohikauteen, jos ratkaisuja ei tehdä. Mikäli valmennus olisi priimaa (kuten se pitäisi Oulun Kärppien tasoisessa organisaatiossa aina olla), ei tarvitsisi spekuloida, kuinka pari huippupakkia varmasti kääntäisivät kurssin.
Eivät kääntäisi, koska perustus on paskaa. En ihan helpolla lähde Havua suolaamaan, koska olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että hänet haluan nähdä Kärppien päävalmentajana, mutta myönnettävä on, että katastrofin merkit vilkkuvat punaisina tällä hetkellä kuin neonvalokyltit - täysin samat merkit kuin vaikkapa Mikkolan aikana. Melkoisen raskaasti on Myllykoskikin tontillaan tunaroinut, sillä nämä samat valokyltit ovat viime kaudesta lähtien kirkuneet viestiä pakkikaluston vajavaisuudesta, eikä asiaan reagoitu mitenkään. Hyökkäykseen pystyttiin hankkimaan huippulaatua, mutta miksi unohdettiin toinen vähintään yhtä tärkeä osa-alue, eli puolustus? Eihän tämä kieli mistään muusta kuin välinpitämättömyydestä ja osaamattomuudesta. Kuvitteliko Myli, että jääkiekko olisi yhtäkkiä muuttunut eri peliksi, jossa hyökkäämällä mestaruudet voitetaan?
Tarvittaisiin kunnollinen tuuletus. Vituttaa toistella samoja fraaseja yhä uudelleen, mutta ei Kärppien touhu edelleenkään kovin raikkaalta tai dynaamiselta näytä. Mäntymaa, Myllykoski, Sihvonen & Silander. Vaikea kuvitella, että näiden neljän nimen korvaaminen veisi asioita ainakaan huonompaan suuntaan, kun jokaiselle paikalle palkattaisiin raudanluja, kokenut ammattilainen. Mutta tietenkään mitään tämän suuntaista ei tapahdu. Lyödään päätä kuuluisaan Karjalan mäntyyn, ja silleen... Se on motto.
Viimeksi muokattu: